NUIJAMIES

Tänään sitten julkaistiin Hämeenlinnan ja siihen liittyneiden kuntien tilinpäätökset. Kaupunginhallituksen pöydän ääressä istuvat ovat saaneet jo ennakkotietoja, ja eilen luettavakseen myös kaikki pumaskat. Tylyä shittiä, jos sallitaan ilmaisu.

Vuonna 2008 talouskuri hukkui liitoshuumassa oikeastaan kaikilta muilta kunnilta paitsi Tuulokselta. Elvistelemistä ei ole kanta-Hämeenlinnallakaan, mutta toivottavasti näiden tietojen pohjalta selviää myös liitoskuntien asukkaille, miksi liitokset olivat välttämättömiä. Luvut eivät nimittäin peilaa pelkästään viime vuotta. Etenkin Lammin tilanne oli lähes katastrofaalinen. Kulurakenteella ja tehdyillä huonoilla päätöksillä kunnan taloutta ei olisi pystytty järjellisillä keinoilla tasapainottamaan tulevina vuosina. Kunnan taloussuunnitelman tasapainottaminen pohjautui sekä epärealistisiin odotuksiin että veronkorotuksiin entisestään 19,5:stä.

Nyt sitten kun kaikkien kuntien tulot veropohjan muodossa romahtavat kuluvana ja varsinkin ensi vuonna, Lammi olisi ollut käytännössä selvitystilassa. Lammilaiset ovat ymmärrettävästikin katkeria siitä, että kokevat palvelutasonsa joiltain osin heikentyvän kuntaliitoksen myötä. Jokainen tilinpäätökseen tutustuva kuitenkin ymmärtänee, että palvelutaso olisi romahtanut täysin ilman liitosta.

Kysymyksiä tulee myös muilta kaupunkilaisilta, niin uusilta kuin vanhoilta, miksi palvelutason harmonisoinnit täytyy tehdä heikoimpaan tasoon, tai ainakin lähelle. Siihen on varsin yksinkertainen syy. Me olemme eläneet holtittomasti yli varojemme. Me olemme pahassa kusessa. Sen takia.

On realiteetti, että menot täytyy jollain tavalla sopeuttaa tuloihin. Pellossa eläminen olisi voinut kenties jatkua, jos talouskehitys olisi jatkunut samanlaisena kuin viime vuosina, mutta tuskin sittenkään. Onneksi nyt on resursseja sentään korottaa veroja, ottaa lainaa ja harteita sopeutua ilman äkkinäisiä paniikkiratkaisuja.

Ja kyllä, kuulen korvissani, kuinka tämäntyyppiseen puheenvuoroon ”kansa” suhtautuu. Kaikki rahat on hassattu HPK:lle, rantapaviljonkeihin, tosi-tv:seen ja herrojen huveihin. Mutta kun ei ole. Alijäämät tulevat puoleksi (asukaslukuihin nähden ylivoimaisessa suhteessa) liittyvistä kunnista, joissa ei ole tehty perinteisesti kuin niitä ”hyviä asioita”, ja kantakaupunginkin osalta ylivoimaisesti suurimmalta osalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuoltoon tehtyjen hervottomien 7 miljoonan budjettilisäysten osalta. Jäähalli-investoinnit yms. eivät näy näissä luvuissa vielä sentilläkään.

Myös valtuuston vaikutusmahdollisuuksia on tivattu. Valtuusto pääsee priorisoimaan ja linjaamaan ihan pikapuoliin. Itse olen aistinut jo käytetyistä puheenvuoroista ja keskusteluista sellaista, että kulujen karsimisen ja toliminnan tehostamisen tarve on ymmärretty. Kuitenkin halutaan pitää painopistealueita, eikä käyttää puhdasta juustohöylää.

Tuo painopistealue olisi lapset ja nuoret, koulut ja päiväkodit.

On varmasti monia syitä, miksi demokratia voisi olla jälleen kerran kriisissä. Yksi silmiinpistävä syy on on kuitenkin se, että ihmiset eivät kestä enää demokratiaa omalla kohdallaan. Jos enemmistö päättää jotain, mikä ei miellytä itseä, niin kyseessä täytyy olla kähmintä, salaliitto, korruptio tai niin edelleen.

Törmään tähän joka ikinen päivä, ja niin törmäätte tekin, jos luette vaikkapa lehtemme keskustelupalstaa. Tosin tuo esimerkki on positiivinen siinä mielessä, että keskustelun avaaja näyttää hyväksyvän päätökset, jos ne tehdään ”avoimesti”. Avoimuusteemaa tuli käsiteltyä jo edellisessä blogikirjoituksessa, mutta kerrataanpa näin täysin hypoteettisesti (en ole kuullut ko. esimerkin mukaisista suunnitelmista yhtään mitään, eikä varmaan ole kukaan muukaan, kyse lienee puhtaasta huhusta), miten esimerkiksi Hauhon vanhainkodin ja Alvettulan koulun tapauksessa edettäisiin.

Ensin valtuusto on vaikkapa käynyt strategiakeskustelun, jossa määritellään, että meidän tulee tehdä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. Sitten joku virkamies alkaa pohtimaan, kuinka saisimme palveluverkkoa järkevämmäksi. Tarkastelun alle joutuisi varmasti ensimmäisenä sellaiset kiinteistöt, jotka ovat elinkaarensa päässä ja joiden sijainti ja asutuksen tiheys eivät enää kohtaa toisiaan tarkoituksenmukaisesti.

Tässä vaiheessa lähtee varmasti sitten agentit ja huhut liikkeelle. Kukaan päättäjä ei välttämättä tiedä yhtään mitään, mutta lehti saattaa tehdä jutun keskustelupalstalta bongaamastaan ”uutisesta”. Tai ainakin soittaa virkamiehelle ja tarkistaa asian.

Tai sitten valtuutettu tuo asian julkisuuteen vaikkapa kyselytunnilla tai yleisönosastokirjoituksessa. Jos mitään näistä ei tapahdu (harvinaista), ja asia pääsee valmistelussa eteenpäin, niin siitä tulee julkinen viimeistään lautakuntakäsittelyä ennen, kun esityslista valmistuu. Silloin viimeistään asiasta on lehdessä uutinen ja kansalaiskeskustelu alkaa. Ja saattaa parhaassa tapauksessa kestää vuosia (kuten esim. Kankaantaan koulu, Hykin lukio jne., jne…

Joka tapauksessa, harvoin mikään merkittävä tai merkityksetönkään asia jää vaille keskustelua tai julkisuutta ennen päätöksentekoa. Edes huhut, jos ne eivät ole täysin älyvapaita? Minä en ainakaan keksi nyt yhtään sellaista asiaa. Kertokaa te, jos tulee mieleen. (No, heti tuli mieleen kaupunginjohtajien johtajasopimusten tarkistus, joka otettiin ylimääräisenä asiana käsittelyyn. Se oli tyhmää, mutta eipä jäänyt sekään ilman julkisuutta ja silloiset kaupunginhallituksen jäsenet saivat varmaan kantaa siitä poliittista vastuuta äänestäjilleen )

Mutta salailu- ja kähmintäsyytöksiltä ei ole vältytty kyllä montaa kertaa. Moottoritien kate on salailtu, Verkatehdas on salailtu, moottorirata on salailtu… Ja sitten jos laskee ne kilometrit sanomalehtipalstaa ja esityslistaa, joilla noita on käsitelty vuosien kuluessa niin voi ruveta hieman hymyilyttämään.

Mutta noilla väitteillä tehdään kaiketi pääasiassa politiikkaa. Hauskinpana yksityiskohtana tulee mieleen Verkatehtaan ohjausryhmä, jonka toiminnan olemattomuutta vihreiden edustaja, ohjausryhmän jäsen kritisoi äänekkäästi julkisuudessa. Ei ole käsitelty, ei ole kokoonnuttu, on salailtu… Sitten kaivettiin esiin pöytäkirjat ja kokoukset, joissa Verkatehdasta oli käsitelty. Kokouksia oli jotain 70 ja sivuja yli 300. Siinä on saanut räpytellä kommunikaattoria aika lahjakkaasti, että kaikki nuo ovat menneet ohi huomaamatta, vaikka on itse ollut paikalla.

Summa summarum, jos kaupunki päättää alkaa pohtia Hauhon vanhainkodin tai Alvettulan koulun lopettamista, niin lupaan ja vannon, että asiasta käydään erittäin näyttävät keskustelut julkisuudessa - ihan poliitikoista riippumatta.

Mutta jos sitten päätökset ovat mielestäsi ikäviä tai jopa yksimielisiä, niin älkää tulko syyttämään kähminnästä ja salailusta. Politiikassa (ainakin Hämeenlinnassa) pyritään hakemaan mahdollisimman suurta yksimielisyyttä päätöksissä, ja se tapahtuu neuvottelemalla ja valmistelemalla asioita huolellisesti.

Edustuksellisessa demokratiassa kuntalaisia kuunnellaan aivan varmasti, mutta pääasiallinen vaikuttaminen päättäjiin ja kokoonpanoihin tapahtuu lopulta aina vaaleissa. Sen ovat monet unohtaneet aivan täysin, kuten ovat koko äänestämisenkin.

Ja kenties siksi, että ei tunneta juuri millään lailla yhteiskunnallisen vaikuttamisen pelisääntöjä tai ne on ainakin unohdettu huolellisesti, ei kestetä sitä, että poliitikot saattavat olla eri mieltä kanssasi jostain asiasta. Se koetaan vääryydeksi, ja suurimpia syyllisiä ovat ne poliitikot, jotka uskaltavat mielipiteensä myös ääneen sanoa.

Senpä takia ehkä monet poliitikot ovatkin valinneet mahdollisimman hiljaa olemisen tai ainakin välttelevät viimeiseen asti ottamasta kantaa mielipiteitä jakaviin asioihin.

Ja se on persiistä se. Semmonen salailu. Vaatikaa poliitikoiltanne suoria ja selviä vastauksia, mutta ymmärtäkää myös se, että ihan kaikkiin asioihin ei voi vielä olla vastauksia - kuten Hauhon ja Alvettulan lopettamisasioihin, joita ei ainakaan vielä ole edes olemassa.