Kuinka TINAssa voimme olla?

Margaret Thatcher tuli aikanaan kuuluisaksi retoriikastaan, jonka kantavana vireenä oli vaihtoehdottomuus. Siis vaihtoehdottomuus uusliberalistiselle talouspolitiikalle, joka kuvattiin ainoana jäljellä olevana validina ideologiana. Tätä alettiin kutsua TINA-puheeksi (There Is No Alternative).

Kuinka ollakaan, näyttää siltä, että olemme lähes 40 vuotta myöhemmin kovemmassa TINAssa kuin koskaan. Siis Suomessa. EU-tasolla on jo hiljalleen ymmärretty, jatkuva julkisen sektorin leikkaaminen ei paranna työllisyyttä, saa aikaan talouskasvua tai lopeta velkaantumista. Itse asiassa on käynyt tasan päinvastoin, ja etenkin euroalue on vajonnut syvään kysyntä- ja investointilamaan.

Deflaatio-kierteen ehkäistääkseen Euroopan keskuspankki EKP otti vihdoin maaliskuun alussa käyttöön ns. epäortodoksiset menetelmät ja aikoo painaa markkinoille rahaa jopa 1000 miljardin euron verran. EU-komissio taas virittelee omaa investointi-instrumenttiaan, johon sijoittaminen ei vaikuta jäsenvaltioiden velka- tai muihin finanssipoliittisiin rajoitteisiin, joita komissio itse valvoo. Eli komissio itsekin tavallaan tunnustaa, että sen voimassa olevat taloussäännöt ovat nykysuhdanteessa järjettömiä.

 

Mieluummin syödään hevonen kuin annetaan sen tehdä töitä

 

EKP:n ”setelipainon” tulokset uhkaavat karata suoraan osakekupliin, kun julkinen sektori ei saa investoida ja yksityiset eivät investoi, koska ei ole luottamusta tulevaisuuteen. Kyse on noidankehästä, joka olisi katkaistavissa valtioiden finanssipoliittisella elvytyksellä ja mittavilla investointiohjelmilla. Ei ole kyse siitä, etteikö esimerkiksi Suomella olisi rahaa korjata homekoulujaan, rakentaa Pisararataa tai investoida alempaan tieverkkoon uusien suurten sellu- ja bioenergialaitosten raaka-aineen saamisen turvaamiseksi. Markkinat suorastaan huutavat valtioille, että investoikaa, me lainaamme kyllä rahaa.  Itse asiassa Suomelle jopa maksettaisiin lainanotosta tuottoa miinuskorkojen muodossa.

Mutta ei. Me olemme TINAssa. Me myymme mieluummin erittäin hyvin tuottavaa valtion omaisuutta, kuten vaikka Soneran osakkeita, jotta ei tarvitsisi ottaa lisää velkaa investointeja varten. Koska on EU-säännöt, joita itse asiassa juuri kukaan muu ei niin pilkulleen noudata paitsi me… Yksikään oikeistokonservatiivi ei ole muuten vielä halunnut tai pystynyt selittämään minulle, mitä järkeä tässä on? Uskokaa pois, olen kyllä kysynyt. Ainoa vastaus on, että ei voi velkaantua ja varastaa lapsilta. Ei ihme, että talouskeskustelua Suomessa on kuvattu epä-älylliseksi.

Velan kuvaaminen ”lapsiltamme ryöstämiseksi” on erityisesti kokoomuksen thatcheriläinen mantra. Valtion tuottavan omaisuuden hukkaaminen tai lahjoittaminen veroparatiiseista toimiville kansainvälisille pääomasijoittajille ei sitä kuitenkaan jostain syystä ole?

Mutta eihän kokoomus asialla suinkaan yksin ole. Valtionvarainministeriö on miehitetty uusklassisen koulukunnan ekonomisteilla, joiden silmissä kiiluu ainoastaan leikkaaminen. Esitetään milloin neljän, milloin kuuden miljardin leikkaussopeutuksia ja ilmeisen pokkana sivuutetaan niiden negatiivinen vaikutus talouskasvuun eli niin sanottu finanssipoliittinen kerroin.

 

Journalismi ei osaa tai halua kyseenalaistaa yhden totuuden talouspolitiikkaa

 

Näin lehtimiehen näkökulmasta hämmentävintä on, että journalismi ei ole tehnyt perustehtäväänsä eli juurikaan kyseenalaistanut yhden totuuden politiikkaa, vaan yhtynyt kritiikittä oikeiston leikkauskuoroon. Paitsi ihan viime aikoina. Asialla on ollut Helsingin Sanomien nuoremman polven toimittajat, Paavo J. Teittinen etunenässä. Erityisesti 21. maaliskuuta julkaistu Uutisraportti-ohjelma osasi kiteyttää vallitsevan tilanteen älyttömyyden terävästi ja huumorin sävyttämänä. Jokaisen talouspolitiikasta kiinnostuneen kannattaisi katsoa se.

Vaikka Suomella on edelleen kansainvälisesti mitattuna erittäin vähän lainaa, velkapelko on istutettu syvälle kansaan. Se ajaa yli kaiken järjen ja faktojen. Siksi suljemme korvamme, kun talousnobelistit Krugman ja Stiglitz kertovat meidän olevan aivan pihalla leikkauskiimassamme. Sen sijaan nostamme jonkun Nordean Aki Kangasharjun jalustalle objektiivisena ja riippumattomana talousviisaana.

Olisiko journalisminkin aika kyseenalaistaa näiden kangasharjujen todelliset motiivit lausuntojensa takana? Nordean pääekonomisti ajaa luonnollisesti työnantajansa asiaa. Eikä huonosti ole ajanutkaan, kun katselee finanssitavaratalojen viime vuosien tuloksia, jotka ovat ennätyksellisiä kautta aikain.

No miksi sitten kuskin pukilla istuva Björn Wahlroos haluaa ajaa hyvinvointivaltion romuttamista? Ihan siksi, että se tarjoaisi valtavat mahdollisuudet hänelle ja kaltaisilleen oligarkeille rikastua yhä enemmän.

Asia on juuri niin yksinkertainen. Hän myös vilpittömästi varmaan uskoo sellaisen yhteiskunnan olevan hyvä, ainakin itselleen.

24 kommenttia artikkeliin “Kuinka TINAssa voimme olla?”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikähän tämä talousguru on oikeen miehiään. Talousasiat hänellä näyttää kuitenkin olevan aivan sekaisin.
    Valtiolle hän on ottamassa lisää velkaa ja kuvittelee ettei siitä ole valtiolle kuluja, jopa uskoo negatiivisen koron tuottavan valtiolle. Tuohon harhaan ei kovin pitkään pidä tuudittautua, tulee aivan varmasti aika jolloin tuo korko muuttuu toisinpäin ja silloin veronmaksajat maksavat korkeampia veroja, koska valtion velan hoitokulut niin edellyttävät. Velkaa ei silloinkaan tarvitse maksaa pois, mutta velan hoitokulut pitää maksaa. Nyt valtio saa rahaa negatiivisella korolla, asia on suurin piirtein sama kuin yrityksillä 1980-1990 luvun taitteessa yritysten saadessa edullista valuuttalainaa, aika moni tietää mitä siitä seurasi.
    Mitä sitten tuo guru on tehnyt kaupungin hallinnossa kaupungin talouden hoidossa. Hän kertoo, että on kertynyt miljoonia alijäämäpuskuria tuleville vuosille. Samalla hän on riistänyt tämän päivän veronmaksajat saamapuolelle heikentämällä kaupungin palveluja.
    Tuon gurun mielestä valtion pitää ottaa lainaa ja kaupungin hallinnon kerätä pääomia. Mitä hän oikein tarkoittaa, tietääkö hän itse?

    Hän sanoo ”Mieluummin syödään hevonen kuin annetaan sen tehdä töitä” kaupungin ruunan hän sitten on lihottanut työkyvyttömäksi. Kirjoitin ruunan tasapuolisen seksuaalivalistuksen vuoksi, eikä se kaupungin hevonen enää lihavana orina tehtäväänsä kykenisikään, ähkyyn kuolee.

    Tuolla talousgurulla on kokemusta osakeyhtiön hallitustyöskentelystäkin, mutta uskon hänen kykyihinsä enemmän eks-aviomiesten terapeuttina kuin talouden asiantuntijana.

    • Terve Antti,

      ymmärrän, että et paljon ymmärtänyt lukemastasi tai tunne kaupungin talouden tilaa, mutta yritä sinä vastata tähän kysymykseen, mihin kukaan oikeistolaisia talousoppeja kannattava ei ole osannut vastata:

      Miksi kannattaa myydä tuottavaa omaisuutta käyttömenojen katteeksi, jos nyt saa miinuskorolla lainaa?

      Omaisuuden voi myydä myöhemminkin, jos korkokulut nousevat yli tuoton. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin ei ole mitään järkeä laittaa lihoiksi Energiarahastoaan, kun se tahkoaa 5-10 prosentin vuosituottoa ja lainaa saamme lähes nollakorolla.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Iltaa Iisakki,

        nykäise hihasta sitten kun valtiokonttori on todella ottanut pitkäaikaisen lainan, josta sijoittajat maksavat valtiolle korkoa. 3.3. valtio laski liikkeeseen 15.4.2031 erääntyvän euromääräisen viitelainan, jonka liikkeeseenlaskuhinta oli 98,59 ja tuotto 0,844 prosenttia. Kuponkikorko on 0,75 %. Valtion talousarvioesityksessä korkomenoihin varataan 1.729 miljardia, josta pääosa menee ulkomaille.

        En nyt ota kantaa milloin mitäkin valtion omaisuutta kannattaa myydä, mutta yleensä silloin kun omaisuuserästä on vielä saatavissa rahaa.

        Ylenpalttiseen velkaantumiseen liittyy jälleenrahoitusriski, eli että erääntyvien lainojen maksamiseen tarvittavien uusien lainojen ehdot ovat oleellisesti kovemmat, tai että rahaa ei yksinkertaisesti saa. Koko finanssikriisin varsinainen mekanismi oli tase-erien arvostusepäilyjen aiheuttama jälleenrahoitusriskin toteutuminen. Arvostuskupla on mitä ilmeisin, ja EKP puhaltaa lisää ilmaa palkeidensa koko voimalla.

        Kirjoitat: ”Omaisuuden voi myydä myöhemminkin, jos korkokulut nousevat yli tuoton.” Jälleenrahoitusriskit toteutuvat juuri sellaisissa häiriötilanteissa, joissa omaisuuseriltä katoavat markkinat.

        Jos Hämeenlinnalle (tai valtiolle) tulee joskus tilanne, ettei se saa erääntyvää lainaansa rullattua eteenpäin, omaisuuttakaan ei voi myydä muuten kuin pakkohuutokauppahintaan, jos ollenkaan. Silloin on Warren Buffett’in sitaatin mukaisesti päivä, jolloin veri virtaa kaduilla.

        • Kari,

          yritätkö jonkinlaista saivartelun maailmanennätystä? Ei ole tietysti huono idea ottaa 15 vuoden lainoja lähes nollakorolla, mutta 5 vuoden lainoja saa ja on otettu jo sillä miinuskorollakin: http://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/02/04/suomen-valtionlainoja-kaupattiin-miinuskorolla

          Tässä vielä avainkohta uutisesta, jos ei jaksa klikata linkkiä auki: ”Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan taustalla on euroalueen deflaation uhka sekä Euroopan keskuspankin ennätyssuuret elvytystoimet, jotka ovat painaneet korkotason alhaiselle tasolle.

          – Suomi jää voitolle, kun kyseessä on velkakirjan myynti. Sijoittajat maksavat Suomen valtiolle enemmän kuin valtio maksaa aikanaan takaisin. Voi sanoa, että sijoittajat osallistuvat Suomen budjettivajeen rahoitukseen.”

          Yhdellä tuollaisella miljardin lainalla olisi rahoittanut esimerkiksi Pisararadan. Tai ei olisi tarvittu edes miljardia, kun EU:lta olisi tullut 200-300 miljoonaa tukea. Investoinnin kerrannaisvaikutukset rakentamisessa olisivat olleet noin viisinkertaiset.

          Väitän, että aika monet yksityiset sijoittajat ottaisivat miinuskorkoista lainaa ja ostaisivat esim. tuottavia osakkeita tuolla lainarahalla, jos saisivat sitä. Suomi haluaa tehdä päinvastoin 🙂

          Ylenpalttisesta velkaantumisestakaan on Suomen kohdalla kohtuullisen epä-älyllistä puhua, kun fakta kuitenkin on, että olemme Euroopan vähiten velkaisia maita.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            IIsakki Kiemunki
            Kari Ilkkala vastasi sinulle tuohon kysymykseesi, mikäli ymmärsit lukemasi, ymmärrän, jos et ymmärtänyt.
            Mitä sitten tulee kaupungin talouden tilaan, niin se heijastuu kaupungin veronmaksajien hyvinvointiin. Mikäli kaupungin veronmaksajat ovat tyytyväisiä, kaupungin taloudellinen tilakin lienee kohdillaan. Nyt kaupungin taloudellinen tila ei ole veronmaksajien kannalta kohdillaan. Veroja nostetaan, palveluhintoja nostetaan, palvelujen tasoa lasketaan ym. Veronmaksajan kannalta ei ole ihannetila, että kaupunki kasaa rahaa Energiarahastoihin ja saa sieltä 5-10 % korkoa ja samaan aikaan nostetaan veroja ja maksuja. Tuo 5-10 % ei hyödytä veronmaksajaa.
            Mikäli tuo pääoma olisi käytetty tämän päivän veronmaksajan hyväksi, hän saisi myös hyödyn siitä. Nyt hän ei hyödy tuosta korosta eikä pääomasta mitään.
            Tuon oman pääoman lisäksi kaupunki ottaa lisää lainaa, siis vierasta pääomaa ja maksaa vieraan pääoman korkoa, joten oman pääoman sijoituskorko hupenee sinne. Vaikkin lainakorko olisi halvempaa kuin pääoman tuottokorko. Toisekseen tuo sijoitustoiminta ei ole kaupungin päätoimialaa, siinä unohdetaan kaupunkilainen, veronmaksaja.
            Kari ei pysty muuten saivartelun maailmanmestariksi. Nimittäin tuo maailmanmestaruus on eks-aviomiesten terapeutilla, onhan hän kertonut selvittävänsä SCC:lle aikoinaan varatulta pellolta kerätyn mullan grammalleen punnitsemisen.
            Jos nyt sitten ymmärsit, mutta ymmärrän jos et ymmärtänyt.
            Pisararataa ei kannata rakentaa missään muodossa veronmaksajien rahalla, vaikka valtio saisi siihen negatiivisella korolla rahaa kuinka paljon tahansa. Terapeutin mainitsemat ”olisi kerannaisvaikutukset” ovat samaa luokkaa kuin tuhansien uusien työpaikkojen syntymineen SCC:n yhteyteen.

      • avatar kuningasjätkä sanoo:

        Siinä vaan on se että laina, olkoonkin ettei korkoa mene, pitää maksaa joskus pois!
        Mikäs on kaupunkien ottaessa velkaa, kun maksajat on tiedossa. Mutta kuinkas yksityinen talous kykenee ottamaan velkaa, vaikka saisi se jopa lähes miinuskorolla, kun ei ole millä maksaa.
        Kun palveluita samanaikaisesti karsitaan, on pakko ottaa velkaa että saa palveluita ostetuksi yksityis-sektorilta- kovaan hintaan. kuten esim. arvauskeskukset jotka on jonottamalla tehty toimintakyvyttömiksi, on kansalaisen pakko mennä yksityislääkärille jos mielii muutakin saada kuin buranaa ja kortisonipiikkiä kipujensa, eli sairauksien oireiden lievitykseen.
        Minulla kävi niin, kun aikani hyppäsin terveysasemalla olkapäävammani kanssa, buranaa ja piikkiä saamassa, niin lopulta jouduin lainaamaan toistatonnia rahaa, että pääsin tutkimuksiin. Lopulta leikannut lääkäri totesi ettei tämä vaiva(hauisjänne poikki) olis korjaantunut buranalla tai kortisonilla, päin vastoin pahemmaksi olisi mennyt. Minä sain lainan nollakorolla, mutta kyllä 670 euron nettotuloilla tiukkaa teki sen takaisinmaksu..

        Oikeasti velan ottaminen ei ole pakollista, ei ketään voi pakottaa velkaantumaan vasten tahtoaan.

        Ei myöskään kaupunkien ja kuntien pitäisi velkaannuttaa asukkaitaan , jos on mahdollista kustantaa palvelut myymällä omaisuuttaan. Tai sitten tosiaankin pitää laittaa suut säkkiä myöten ja ilmoittaa ettei ole varaa tehdä näitä tarpeettomia uudiskohteita vain muutamien käyttäjien tarpeisiin.tms..

        Politikoilla on aina vaalien alla hirveä hinku luoda ruusuista tulevaisuutta, niin näyttäisi Kiemungillakin olevan, mutta äänestäjän kannattaa aina katsoa ehdokkaan historiaa, siitä voi ottaa oppia ja tehdä päätöksensä vasta sitten kun on laskenut hitaasti yhdestä sataan tai takaperin..

        Ilmaista rahaa, ei oikeasti ole olemassakaan, kyllä sinä Kiemunki sen tiedät!

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hyvä Iisakki!

    Kyllä sitä velkaa voi ottaa lisää vaikka huru mykke jos on jo päättänyt ettei aiokkaan sitä koskaan takaisin maksaa.
    Näinhän on toiminut mm Kreikka toverittarisi Ulpun avustuksella.
    Suomalaisilla on vain vanha hyvä maine maailmalla, kansana joka maksaa velkansa, sotakorvauksensa.
    Ilmeisesti jos pääset eduskuntaan alat ajaa tätä uutta ”ulpumaista talouspolitiikkaa” jossa aina vaan velkaa otetaan, ei koskaan ajatellakaan kuka ja koska sen takaisin maksaa.
    Koita ny jo ymmärtää jotta on lama-aika ja se ei taida olla ohi vielä seuraavallakaan vaalikaudella, jos tällainen meno jatkuu.
    Mitä juorkunalismiin tulee, mikset itte kirjoita muualle kuin tänne ”persusanomiin” totuuksiasi!
    Emme me niinkään ”tinassa” olla paremminkin ”kusessa” ja kok-sosdem hallituksen ansiosta niin valtakunnallisesti kuin Hämylinnassakin!

  3. Hyvä Erkki,

    Tuskinpa yhdelläkään valtiolla maailmassa on aikomusta maksaa velkojaan pois. Modernissa rahataloudessa kun se tarkoittaisi sitä, että rahan määrä vähenisi markkinoilla. Kaikki raha on velkaa, ja jos halutaan, että rahaa ylipäätään on, jollain pitää olla velkaa. On parempi, että sitä on enemmän valtioilla kuin yksityisillä ihmisillä. Et varmaan käsitä tätä, mutta kannattaa tutustua rahan olemukseen esim. Suomen pankin tai Bank of Englandin julkaisuista.

    Minä taas en yhtään käsitä, keneen viittaat ”Ulpulla”? Ulpu Iivariinko? Mitä tekemistä hänellä on Kreikan kanssa?

    Olen muuten kirjoittanut näistä asioista journalistina esim. Hämeen Sanomiin, mutta tällä hetkellä olen ns. vaalikaranteenissa ja kirjoitan muiden välineiden kautta.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Jutta Urpilaista tarkoitin, samanlaisia ”ulputtajia” molemmat. En paina mieleeni mitättömien immeisten nimiä. Tää joka hassas rahat Kreikkaan, ihan ”vakuuksilla”. Jospa sää jo bonjaat!

  4. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Meillä on nyt tässä tälläinen pieni persoonallisuustesti menollaan jälleen, Iisakki!
    Ethän nyt tälläkertaa vaan huijaa meitä?

    Nääs kun sattui tuolla internetin ihmemaailmassa vastaan tälläinen juttu, muistanet varmaan tämän?:

    Ei aikaakaan, kun Kiemunki lyttää laajan HS-artikkelin puolueensa äänitorvessa.

    http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/alueuutiset/vh-hameenlinna/25080-sdp-n-kiemunki-oikoo-sunny-car-center-uutisoinnin-virheellisia-vaitteita

    Veikkonen ei vain taida muistaa, että valheella on lyhyet jäljet.

    Aloitetaan esim. siitä, että Kiemungin väitteestä poiketen, tänään vielä seisoo HPK:n sivuilla, että kaudella 2013-2014 Ritaluoma ON HPK:n hallitiksen jäsen…

    SUORA LAINAUS KIEMUNGIN LEHTIHAASTATTELUSTA, MÄNNÄ VUOSILTA:

    Kunnallispolitiikan opiskelija Iisakki Kiemunki päätti osallistua Rekryn kurssille lähinnä siksi, että oli aiemmin valehdellut armeijan ja ammattikorkeakoulun testeissä aivan poskettomasti. Nyt hän halusi vastata rehellisesti.

    ”Aika paljon se vahvisti sitä kuvaa, joka minulla itselläni on. Uravalinta jäi tosin edelleen epäselväksi, harmittaa, että en tiukannut enemmän.”

    Kiemunki sanoo, että armeijan personnallisuustestin väittämät olivat todella läpinäkyviä. ”Myöhemmin, kun olin intin toimistossa töissä, katselin omat ja kavereiden tulokset. Ei kai niin olisi saanut tehdä. Mutta niiden mukaan olin loistava supersotilas, syntynyt tappamaan”, Kiemunki naureskelee.

    Armeijan testeissä oli helppo vastata, että ei halua olla kukkakauppias, mutta miehekäs metsänvartija toki on toiveammatti. Ammattikorkeakouluun pyrkiessä Kiemunki taas vastasi suotuisasti kaikkiin ryhmässä toimimista koskeviin väittämiin.

    ”Luulen, että jokainen huijaa persoonallisuustesteissä. Järkevä ihminen vastaa tietyllä tavalla, kun näkee mitä haetaan. Huijaaminen onnistuu, jos ei ammu ihan yli”.
    _____________________________________________________________

    Sillä ihan vaan aattelin kysyä, kun sitä nyt kaikenlaisia vaalivalehtelijoita on jälleen liikkeellä, niin että josko tälläkertaa edes sinä Iisakki pysyisit totuudentorvena?

    MR.

  5. Tuota,

    miten liittyy toisiinsa se, että olen korjannut Hesarin yhden toimittajan jutussaan tekemät virheet – jotka siis lehti myös oikaisi – ja se, että kehun toisen toimittajan tekemään työtä? Maan suurin päivälehti ei ole monoliitti. Siellä on hyviä ja huonoja toimittajia. Joskus hyväkin toimittaja voi tehdä virheen.

    Eikä minua kiinnosta, mitä jossain nettisivulla lukee. Fakta on kuitenkin fakta. Ihan aina nettisivut ja erilaiset rekisterit eivät ole ajan tasalla sen enempää kuin Kuningasjätkäkään 🙂

    Ja kyllä, olen vastannut 15 vuotta sitten erilaisiin persoonallisuustesteihin niin kuin kysyjät ovat halunneet ja olettaneet – ihan vain testatakseni niitä testejä. Ja kertonut sen vallan rehellisesti ja avoimesti. Persoonallisuustestejä en juuri siksi hirveästi arvosta, että niiden tulokset eivät välttämättä kerro ihmisestä juuri mitään. Jos esimerkiksi olen valitsemassa ihmisiä virkoihin tai toimiin, peilaan enemmän käytännön saavutuksiin ja työhistoriaan kuin tutkintoon tai persoonallisuustestiin.

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Iisakki!
    Lainaan siivun kommentistasi.
    ”On parempi, että sitä (velkaa) on enemmän valtiolla,
    kuin yksityisillä ihmisillä.”
    Iisakki, valtio olemme me, kansa, joka laskun maksaa.
    85 rikkainta omistaa tällä hetkellä jo 40%,
    v. 2016 yli puolet Telluksen ”budjetista.”
    Huolestuttavinta on se, että päättävät poliitikot
    tekevät ratkaisujaan tottelemalla Nallen kaltaisia rikkaita,
    keskiluokan ja köyhien tilannetta ja toiveita kuulematta.
    Tuskin muistat, että kirjoitin jo vuosia sitten
    blogissani, hyvinvoiva keskiluokka on demokratian ydin,
    se hyvä toimii myös köyhien hyväksi.
    Riitta

    • Jes,

      ollaan ihan samaa mieltä tästä. Tasaisempi tulonjako johtaa myös talouskasvuun, tästä on esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa saatu selvää näyttöä. Julkisen sektorin velka on silti parempi asia kuin yksityisen sektorin velka, mutta en nyt jaksa/ehdi mennä tässä rahajärjestelmän toiminnan syvyyksiin…

  7. avatar Jaakko Liuokko sanoo:

    Iisakki kiemunki: ”Tosiasiassa Vanajanlinnan vuokrasopimus kattaa kiinteistöstä aiheutuvat kulut.” ja sitten
    ” Kaupunki on korjannut kiinteistöä reilun 15 vuoden aikana n. 2 miljoonalla eurolla.” ja vielä
    ”Nämä sinun ”tietosi” 200 000 tuista kaupungilta vanajanlinnaan”lainkaan seuraamatta” ovat ihan täyttä puuta heinää. ”

    Ja sitten Kari Ilkkala: ”Viimeisten neljän vuoden aikana Vanajanlinnan vaikutus Tilapalvelut -liikelaitoksen ja kaupungin tulokseen on ollut pakkasella noin 150.000 € vuodessa. Tilapalveluiden ja kaupungin rahavirtaan omistuksella on ollut keskimäärin 220.000 € negatiivinen vaikutus vuodessa.” ja ilkkala jatkaa ”Ajanjaksona 31.12.1995 – 31.12.2011 on taseeseen aktivoitu nettona 2.465.791,73 € peruskorjausmenoja. Lisäksi jaksolla 1.1.2012-31.12.2014 kesken olleeseen projektiin on käytetty nettona n. 856.000 €, eli yhteensä 3.322.000 €. ”
    Huono muisti tai sitten ihan joku muu vaikutin näissä tietysti nousee esiin herkästi

  8. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Nyt ollaan samoilla linjoilla vahvasti. Vaihdoehdottomuus jyllää muillakin politiikan osa-alueilla, kuin vain talouspolitiikassa.

    Minä sanon, että näiden vaalien myötä vaihtoehdottomuuden aika on ohi.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Pysytkö Kimmo sanassasi?
      Tähän asti vaihtoehdottomuutena on ollut velan otto, velkaa on otettu. Siis mikä on nyt sitten tuo vaihtoehto? Lopetammeko velan oton? Se on yksi vaihtoehto.

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Näkis vaan?

      Taitaa vaan olla tyrkyllä niin omintakeista ideologiaa, ettei tavallinen tyhmä äänestäjä siitä mitään ymmärrä ja jättää äänestämättä..

      Ainakin teitä?

  9. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Iisakki!
    Hyvä että ollaan pitkästä aikaa jostakin samaa mieltä ;D.
    Mun takia ei tarvtse ko. rahajärjestelmiin sukellella,
    olen jo syväsykeltanut siellä vuositolkulla.
    Taannoin talutin puoluetoveriasi kansaned.-vaaleissa
    kohti Arkadiaa.
    Kerran hän tuli silmät loistaen Lasse Lehtisen oppitunnilta.
    Kertoi mitä Lasse oli painottanut.
    Sanoin noviisille, mietis nyt, mitä mä oon sulle viime viikot
    painottanut/tolkuttanut.
    Hän meni toviksi mietintämyssynsä alle,
    kas vaan lamppu syttyi,
    ihan samoja asioita selkokielellä.
    Lopetin siihen paikkaan ko. noviisin taluttelun,
    ei Arkadia tarvitse lisää niitä, jotka jättävät
    aivonsa narikkaan.
    Poliitikoillakin on tapana niellä kaikenmoista,
    varsinkin kun asialla on Nallen tai ihan valtameren toiselta puolen
    roudattujen ”clinttonien” neuvoja, jotka maksavat maltaita.
    Riitta

  10. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Hyvä! Riitta. Niinhän se vaan on, että kyllä sitä aina näin vaalien aikaan ollaan olevinaan niin viisaita ja filmaattisia, kun persoonallisuustrainerilla ollaan oltu puheopissa. (”sano niin ja sano silleen ja jos saat visaisen kysymyksen niin käytä kiertoilmaisuna puuta-heinää puhetta”)
    Mutta viimeaikojen huomiot ovat olleet, että kun kaveri pääsee eduskuntaan tai valtuustoon, niin jostain syystä aivot jäävätkin vaalijuhlaravintolan narikkaan!
    Paha siellä on Arkadianmäellä tehdä järkeviä töitä, kun aivot on jossain keskisuomalaisessa tai hämeenlinnalaisen ravintolan naulakossa roikkumassa, eikä osaa niitä edes kaivatakaan kun vallanhurma on jo päässyt sokaisemaan mielen.
    Sitä ollaankin olevinaan niin helevetin isoa herraa sitten että vaan nokkapystyssä kuljetaan ja selitellään toimittajille että tämä elvyttäminen tai sopeuttaminen, on kansantahto ja tarkoitettu yhteiseksi hyväksi, jne…

    Ja sitten kuvitellaan että me äänestäjät ollaan niin tyhmiä, ettei tajuta ettei päättäjillä ole aivoja!

  11. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro kuningasjätkä!
    Kyllä meistä äänestäjistäkin löytyy aivottomia,
    kun seuraa kyselytunnin antia.
    Siellä osa porukasta tuntuu tulevan suoraan hiekkalaatikolta,
    jossa on puhuttu mitä sylki suuhun tuo.
    Näissä myyjäisissä ostajan pitäisi olla tarkkana,
    että sisältö ja tuoteseloste edes jotenkin fiksaa.
    ”Ostoksestaan” kun ei voi valittaa
    kuluttaja-asiamiehelle.
    Riitta

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Kun tässä on jo jonkinaikaa ollut puhetta siitä että työntekijöiden koeaikoja pitäisi pidentää, niin mun mielestäni pitäisi se koeaika sisällyttää kaikkien työhönotettavien luokkiin.
      Heinolalaisessa Itä-Häme lehdessä , kirjoitin ihan piruuttani kerran kun Heinolaan valittiin uutta kaupunginjohtajaa, kun edellinen muutaman kuukauden oltuaan alkoi riitaantumaan kaikkien kanssa ja lopukse menetti luottamuksensakin,, että siis eikä uudelle valittavalle kaupunginjohtajalle voisi asettaa koeaikaa, että sen aikana nähdään onko siitä mihinkään. Kas kummaa Heinolapa ottikin koeaikasäännön käyttöön ..
      Nyt kun Kiemungit ja Kautiot pyrkivät eduskuntaan, niin ehdotampa että kaikille nyt näissä vaaleissa valittaville otetaan käyttöön 4-6 kuukauden koeaika, ja jos tosiaankin käy niin että aivot jääkin sitten sinne narikkaan, niin koeajan perusteella maitojunaan ja kotiin etsiskelemään aivojaan! Ja varamies/nainen tilalle, niin ikään koeajalla aluksi!

  12. avatar Sivustaseuraaja123 sanoo:

    Jossain mediassa luin sellaisen tiedon, että v.2000-13 välisenä aikana BKT olisi kasvanut 49% euro-alueella ja 45% USA:ssa.
    Tiedä sitten lukujen paikkansapitävyydestä mutta jos ovat totta niin ehkä eivät ihan tue Krugmanin ja Stiglitzin ihannoimista?

    • Tuota,

      Krugman tai Stiglitz eivät tietääkseni ole millään tavalla vastanneet USA:n talouspolitiikasta 2000-luvulla tai muulloinkaan. Heitä on kuitenkin ilmeisesti alettu kuuntelemaan Obaman kaudella, sillä USA on sitten finanssikriisin tehnyt fiksua rahapolitiikkaa, ja nyt kasvuluvut ovat moninkertaiset euroalueeseen verrattuna…

  13. avatar Kari Ahlqvist sanoo:

    ”Näin lehtimiehen näkökulmasta hämmentävintä on, että journalismi ei ole tehnyt perustehtäväänsä eli juurikaan kyseenalaistanut yhden totuuden politiikkaa, vaan yhtynyt kritiikittä oikeiston leikkauskuoroon”

    Nyt täytyy kyllä kysäistä että oliko lausahdus Kiemungilta masokismia vai mitä. Eikö hän katso itse kuuluvansa journalismiin. Kun näin herran viimeksi kirjoittavan Wahlroosista alanurkassaan oli mielipide todella myötäsukaan, eikä puhettakaan mistään hyvinvointivaltion romuttamisesta, saati ahnehtinisesta. Täytyy todeta että Kiemungista on näin vaalien edellä sukeutunut oiva demari. Täällä paikallispolitiikassa häntä ei olekaan erottanut millään lailla kokoomuslaisista, sanotaan nyt sitten veljistään.

Jätä kommentti

css.php