Pysäköintiratkaisu on järkevää vaiheistaa

Keskustelu Hämeenlinnan keskustan pysäköinnistä on mennyt monilta osin täysin väärille urille. Sen todisti jälleen keskiviikon 4.3. tilaisuus Raatihuoneella.

Jotta puhuttaisiin edes likimain oikeasta asiasta, pitäisi päästä yhteisymmärrykseen edes muutamista keskeisistä faktoista. Ongelma pysäköinnin suhteen ei ole niinkään lyhytaikainen asiakaspysäköinti, vaan keskustan asukkaiden ja siellä töissä käyvien pitkäaikaispysäköintipaikat.

Asiakaspysäköintipaikkoja on, vaikkakin maksullisia, ja niitä pystyttäneen järjestämään riittävä määrä myös tulevaisuudessa. Sen sijaan jo nyt keskustakortteleiden täydennysrakentamista haittaa ns. rasitepaikkojen puute, joihin uusien ja jo nykyisten asukkaiden pysäköinti voitaisiin osoittaa.

Uusilla ratkaisuilla ei myöskään pyritä ratkaisemaan vain tämän hetken ongelmia, vaan kaupungin kehittymisen myötä tulevaisuudessa vastaan tulevia. Riippumatta siitä, noudatteleeko kaupungin kasvu Tilastokeskuksen ennusteita vai mennäänkö hitaampaa tahtia, ongelmia on tiedossa. Näitä ongelmia ei voi sivuuttaa tyrmäämällä asiantuntijoiden arviot liittyen esimerkiksi ajoneuvomäärien kasvuun.

Alan ammattilaiset suosittelevat toriparkkia toiminnallisesti parhaana ratkaisuna. Näin varmasti olisikin, mutta toriparkki on myös kallein ja riskialttein vaihtoehto. Toriparkki jouduttaisiin toteuttamaan yhdellä rysäyksellä, todennäköisesti lähes 30 miljoonan euron investointina pohjavesiongelmien vuoksi. Myös arkeologiset kaivaukset torin alla saattavat nostaa huomattavasti urakan hintaa, kuten kävi Lahdessa.

Isoin ongelma on kuitenkin ajoituksessa. Ratkaisua haetaan tilanteeseen, joka on ennakoidusti edessä vuonna 2030. Jos toriparkki valmistuisi vuonna 2020, kestäisi todennäköisesti lähes vuosikymmenen, ennen kuin koko kapasiteetti olisi käytössä ja laitos maksaisi toiminnallaan itse itseään.

Kymmenen vuotta 30 miljoonan pääomakuluilla on liian kauan, joten nähdäksemme pysäköintiratkaisua on syytä vaiheistaa kysynnän kasvun mukaan.

Sosialidemokraattien parissa on selkeä tahtotila tutkia ensin mahdollisuudet kauppakeskus Linnan alaisen pysäköintilaitoksen toteuttamiseen, joko yksityisenä hankkeena tai yhteishankkeena kaupungin pysäköintiyhtiön kanssa. Kysyntää voidaan tyydyttää vaiheissa myös mukavasti täyttyneen Kaivoparkin laajennuksella sekä linja-autoaseman alueelle rakennettavalla laitoksella, joka voitaisiin toteuttaa ainakin osaksi myös maan päälle.

Keskustan työssäkäynnin, asioinnin, rakentumisen ja kustannusten osalta tällainen ”kolminapainen” ratkaisu vaikuttaisi kaikkein järkevimmältä.

Engelinrannan osalta esiin nostettu ”nollaratkaisu”, joka jättäisi alueen parhaimmat tontit edelleen autojen parkkipaikaksi, ei taas ole lainkaan järkevä.

On muistettava, että juuri nykyisten parkkialueiden maaperä on todettu puhtaaksi, eli pilaantuneiden maiden puhdistuspaine ei näitä alueita koske. Rakentaminen kannattaa aloittaa juuri sieltä.

Iisakki Kiemunki
valtuuston pj. (sd.)

Pasi Vesala
Yhdyskuntalautakunnan pj. (sd.)
Hämeenlinna

8 kommenttia artikkeliin “Pysäköintiratkaisu on järkevää vaiheistaa”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikä muuten estää moottoritien katteen jatkamisen maantasoisena edelleen Tampereen suuntaan. Ratkaisulla saataisiin melko kevyillä rakenteilla huomattava määrä maanpäällistä pysäköintilaa, joka palvelisi nykypäivänä kaupungin ulkopuolella työssä käyvien henkilöiden autojen pysäköintiä. Eikös ne pikavuorotkin pysähdy tuossa lähistöllä. Samassa tilassa kaupungissa työssä käyvät voisivat autojaan pysäköidä.
    Lisäksi, jos jälleen rakkaus ohikiitävien autojen katseluun voimistuisi vuosien saatossa, tai autojen määrä vähenisi olisi tuollainen kevyt rakennelma helposti hävitettävissä.

  2. avatar Seppo Koskenranta sanoo:

    Harvoin olen ollut lukenut Iisakki Kiemungin ja Pasi Vesalan kirjoituksia, jotka olisivat näin järkeviä ja hyvin perusteltuja. Seuraavassa otteessa kirjoituksesta asia on hyvin kiteytetty:
    ”Asiakaspysäköintipaikkoja on, vaikkakin maksullisia, ja niitä pystyttäneen järjestämään riittävä määrä myös tulevaisuudessa. Sen sijaan jo nyt keskustakortteleiden täydennysrakentamista haittaa ns. rasitepaikkojen puute, joihin uusien ja jo nykyisten asukkaiden pysäköinti voitaisiin osoittaa”
    Tämähän käsittääkseni tarkoittaa sitä, että parkkipaikat on niitä tarvitsevien itse hankittava/maksettava. En näe mitään syytä, miksi minun Hätilässä asuvana pitäisi osallistua keskustassa asuvien rasitepaikkojen rakentamiskustannuksiin. Toriparkkia ei siis tarvita (jollei ne talot sitä siis itse halua rakentaa)
    Muuten olen sitä mieltä, että kaupungin tulisi lopettaa autoilijoiden kiusaaminen kun kaupunki muuttaa maksuttomia paikkoja maksullisiksi. Mitään hyvää perustetta (muuta kuin pysäköintiyhtiön tuoton lisääminen) esimerkiksi uimahallin edessä olevan parkkipaikan muuttaminen maksulliseksi tässä vaiheessa Engelinrannan suunnittelua ei ollut. Raimo Laineen kirjoitus tänään Hämeen Sanomien mielipidepalstalla oli erittäin hyvä.

  3. avatar Beobachter sanoo:

    Avaajan sanoma on selkeä ja ymmärrettävä, so asiakaspaikkoja ydin keskustassa ruutukaava-alueella asioiville on riittävästi ja niitä voidaan helposti järjestää lisää. Tarkoittanee muunmuassa, että kadunvarsitilaa on hyvin pysäköintiin, jota voidaan paljon helpottaa muuttamalla maksullisia kadunvarsia 1,2 ja 4 tunnin kiekkopaikoiksi. Ja edelleen avaaja kertoo, että pulaa on keskustan uuden rakentamisen asukaspaikoista. Luonnollisesti uusien asuntojen rakentajien ja viime kädessä asukkaiden tulee rahoittaa asumiseen kuuluvat autopaikat. Se ei ole kaupungin tehtävä. Täällä eri kirjoituksissa on viitattu Mikkeliin. Kuten siis hyvin tiedetään, Mikkelissä kaupungin osuus mm maapohjasta johtuen edullisesti toteutetusta, vain noin 13.M€ maksaneen torinalusparkin omistuksesta ja rahoituksesta oli vain 16% luokkaa ja valtaisan rahoittivat keskustan liike- ja muut kiinteistöt. Jos siis HML’aa, halutaan välttämättä rakentaa alustavan arvion mukaan 30M€ maksava torinalusparkki, tulee sen omistaa ja rahoittaa yllä mainittujen ”rasitepaikkojen” merkitsivät eli uusien asuntojen rakentajat ja ostajat Se tarkoittaa, että kaupungin osuus hankkeessa ja sen rahoituksessa tulee olla enintään muodollinen, sanokaamme 10…15%, kuten Mikkelissä.

  4. avatar Simppa sanoo:

    Olen hyvin hämmentynyt tai sitten ehkä en täysin ymmärtänyt koko avausta. Asiakaspysäköintiin, siis lyhytaikaiseen pysäköintiin paikkoja on riittävästi, mutta ei keskustan asukkaille eikä siellä työskenteleville. Ymmärsinkö oikein?

    Miksi, siis MIKSI veronmaksajien kustannuksella edes suunnitellaan keskustan asukkaiden velvoitepysäköintiin!?! Maksetaanko verovaroista konsulttipalkkioita keskustan taloyhtiöiden pysäköinnin suunnitteluun. Miten se voi kuulua pysäköinti OY:n toimenkuvaan ja sitä kautta veronmaksajille? Korjatkaa nyt ihmeessä jos ymmärsin tämän väärin. Jos taas ymmärsin oikein, niin voinen hakea tukea pysäköintiin kaupungilta vuokraamalleni tontille, jonka vuokra lähitulevaisuudessa kymmenkertaistuu. Ihan kaupunkilaisten tasavertaisuuden varjolla?

    -”Hyvä asua ja elää”. My ass…-

    • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

      Terve Simppa,

      ymmärsit aivan oikein. Jos kaupunki haluaa (kuten lähes jokainen rationaalinen kaupunki haluaa) kasvaa ja kehittyä, sen täytyy ottaa huomioon myös pysäköintikysymykset – koskivat ne sitten kaupungin asukkaita tai siellä töissä käyviä.

      Keskikaupunki on tiiviin rakentamisen aluetta, jossa yrityksillä tai asunto-osakeyhtiöillä ei välttämättä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia rakentaa parkkitilaa omalle tontilleen. Eli tarvitaan vähintään kaupungin kaavoitusapua. Kaupunki on myös se yhteen kokoava tekijä, joka yhdistää em. tahojen tarpeet vaikkapa yhteen pysäköintilaitokseen. Hämeenlinna ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kaupunki verrattuna muihin.

      Tälläkin hetkellä kaupunki on esimerkiksi varannut parhaan paikkansa Vanajaveden rannalta pysäköintikentälle. Veronmaksajien järjestämää parkkeerausta sekin on.

  5. avatar Dorian Gray sanoo:

    Seuraavat kunnallisvaalit ovat v. 2016. Tällöin on mahdollista saattaa haudan lepoon torinalusparkki. Vaaleja ennen ei ehdi tapahtua mitään muuta kuin eipäs juupas sanailua. Jos tapahtuukin niin valitusrumba estää toimenpiteet vuosiksi.

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Simppa!
    Pirun hyvä kysymys, tota määkin olen pohtinu?
    Toivottavasti Iisakki vastaa!

  7. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvät Iisakki ja Pasi

    Kiitos kolminapaisen vaihtoehdon esille ottamisesta. Kannatan lämpimästi. Napoja voi olla enemmänkin, koska ruutukaavakeskustan pohjoisreunalla ja ehkä muuallakin on tarvetta ympäristöön sopivalle pysäköintiratkaisulle. Kun meillä on lähiliikuntapaikat, niin yhtä hyvin meillä voi olla lähiparkkitalot.

Jätä kommentti

css.php