Sote stoppasi, nyt kasvukäytäväkunta kehiin?

Perustuslakivaliokunta käytännössä torppasi hallituksen sote-lain etenemisen viiden järjestämisvastuullisen jättialueen mallilla. Hallituksen suunnalta oli varmasti valtavaa painetta viedä uudistusta eteenpäin vielä tämän vaalikauden aikana, mutta kuten valiokunta totesi, malli oli toteutuskelvoton.

Jos se oli sitä perustuslain kannalta, se oli sitä vielä enemmän käytännön toiminnan kannalta. Siksi lain kaatuminen oli ainakin kantahämäläisittäin myös helpotus. Meillä ei ole kuitenkaan varaa tai järkeä jäädä enää tumput suorana odottamaan, josko hallitus ja eduskunta joskus saavat toimivan mallin aikaiseksi. Onneksi ei edes tarvitse, sillä ratkaisun avaimet ovat omissa käsissä.

Sote-uudistuksen kenties merkittävin tavoite on saada perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroitua toisiinsa. Tavoitteen kustannuksella ei ole silti järkevää heittää menemään kuntademokratiaa ja sote-sektorin yhteyttä maankäyttöön, lasten ja nuorten palveluihin tai elinvoimapolitiikkaan.

Kanta-Hämeessä selkein ja toimivin ratkaisu olisi luoda uusi kasvukäytäväkunta eli yhdistää Riihimäen ja Hämeenlinnan seudut toisiinsa yhdeksi, vahvaksi kunnaksi, jonka sisällä toteutuu myös sote-integraatio riittävissä määrin.

Kaikki alueen kunnat sijaitsevat valtakunnan pääväylien varrella ja ovat elinvoimaisia muuttovoittokuntia. Isommassa kokonaisuudessa vaikutusvalta Tampereen seudun ja pääkaupunkiseudun puristuksessa kasvaisi huomattavasti, ja kokonaisuus olisi niin toiminnallisesti kuin myös valtapoliittisesti tasapainoinen – tarkoitan siis sitä, että Hämeenlinna ei olisi isommassa kokonaisuudessa naapureiden kannalta liian dominoivassa asemassa.

Olen keskustellut tästä asiasta viime viikkoina ja kuukausina useiden sekä Hämeenlinnan että Riihimäen seutujen poliitikkojen kanssa. Jokainen on tähän asti pitänyt ideaa hyvänä ja vähintään laajan keskustelun arvoisena, jos sote-uudistus jälleen kerran lykkääntyy. Kuten nyt tapahtui.

Entäs sitten Forssan seutu? Lounais-Hämeessä on jo oma hyvinvointikuntayhtymänsä, eikä toisaalta luonnollista toiminnallista yhteyttä muuhun Kanta-Hämeeseen. Forssan seutu ei myöskään suurin surminkaan halua yhdistyä toisiinsa saatikka sitten Hämeenlinnaan tai Riihimäkeen. Näkemys lienee molemminpuolinen.

Jatkossa Forssan seutu voisi edelleen tukeutua uuden kasvukäytäväkunnan järjestämään vaativaan erikoissairaanhoitoon. Aivan kuin tukeutuu nytkin sairaanhoitopiiriin. En usko, että valtio lähtisi enää näiden epäonnistuneiden uudistusten jälkeen rikkomaan toimivia rakenteita, jos kunnat sellaiset pystyvät omaehtoisesti luomaan.

Ruvettaisiinko rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja nöyrästi hommiin?

5 kommenttia artikkeliin “Sote stoppasi, nyt kasvukäytäväkunta kehiin?”
  1. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    No johan koepallon heitit ilmoille. Meinasitko saada tähän hankkeeseen Hattulan ja Janakkalankin mukaan, kun ei niitä saada edes vakavasti harkitsemaan järkevääkään liittoa Hämeenlinnan kanssa? Vai oliko nyt ajatuskin koittaa realismista irrallista ehdotusta, kun ei kerran järkipuhe tehoa? Sinänsä arvostan rohkeuttasi heittää villejäkin ideoita julki ihan omalla nimelläsi.

    Itse kyllä ehdottaisin, että äänestetään valtakunnalle järkevä hallituskokoonpano ja pannaan tämän maan asiat kuntoon sen sijaan, että aletaan sohlaamaan näitä himmeleitä näillä rajallisilla voimilla, joiden visioiden muistomerkkiä on ihailtu tuolla Kirstulan pelloilla.

    • Kimmo,

      Kuntaliitoskysymyksissä vastakkainasettelu ympäri Suomen menee keskuskaupunkien ja ns. kehyskuntien välillä. Ymmärrän ihan hyvin kehyskuntien ajattelua, kun olen itsekin sellaisen kasvatti. Miksi ihmeessä kehyskunta lähtisi osaltaan rahoittamaan esimerkiksi monia kulttuuri- ja vetovoimainvestointeja, kun niistä pääsee nauttimaan ilmaiseksikin?

      Kehyskunnissa pelätään (niin Hämeenlinnan, Riihimäen kuin Tampereen, Helsingin kuin Turunkin seuduilla), että iso jyrää, jos liitokseen mennään. Jos yhdistävänä tekijänä olisi kasvukäytävä, jonka kehityksen varassa me todellisuudessa kaikki jatkossa elämme, eikä yhdelläkään ”isolla” olisi dominoivaa asemaa, niin pelot saattaisivat helpottaa. Realiteetit kuitenkin ovat, että pienten kehyskuntien mahdollisuudet kehittää toimintaansa tai ylläpitää esim. sotea ovat erittäin rajalliset. Kuten totesin, olen keskustellut asiasta muutamien myös hattulalaisten ja janakkalalaisten poliitikkojen kanssa. Kaikki ovat sinua lukuun ottamatta tähän mennessä pitäneet pohdinnan arvoisena.

      Nostit myös esiin vaihteeksi Kirstulan. Minä olen edelleen sitä mieltä, että jos kaupungin tai kunnantalolle tulee yrittäjä, jolla on erittäin vakuuttavia kumppaneita, kuten nyt esimerkiksi Siemens, Neste Oil tai Stora Enso, ja on valmis sijoittamaan omalla riskillään miljoonia johonkin hankkeeseen, niin ei kannata suoralta kädeltä torpata. Jos ei mitään koskaan yritä, ei varmasti mitään koskaan saakaan. Varmasti monen mielestä oli niin ikään aika lailla utopiaa, että maailman isoin rockbändi soittaisi Hämeenlinnassa 50 000 ihmiselle. Ensi kesänä niin kuitenkin tapahtuu. Muistan myös hyvin, kuinka utopistisen idioottimaisena ideana moottoritien katetta pidettiin… Se on selvää, että kaikki ideat eivät koskaan toteudu. Yritystoimintaan kuuluu olennaisena osana myös riski epäonnistumisesta.

      Mutta Hattulalle pitää nostaa kyllä hattua ennakkoluulottomuudesta. Vaikka kunta on pieni, se on lähtenyt luomaan vielä isompaa hanketta kuin Sunny Car Center, ja vielä täysin omilla varoillaan ja riskillään. Eli Merven Bioenergia-hanketta. Maata on tietääkseni ostettu sitä varten paljon enemmän kuin Kirstulasta, vaikka yhtään yksityistä kumppania ei ole edes hankkeeseen vielä sitoutettu. Kunta on myös valjastanut teknisen johtajansa useaksi vuodeksi työstämään hanketta. Hetkessä mitään ei tapahdu, mutta olisi huippujuttu koko seudun kannalta, jos hanke joskus nytkähtäisi tosissaan liikkeelle. Maltti on valttia, ja kuntienkin on otettava riskiä, jos aikovat menestyä tulevaisuudessa.

      • avatar Kimmo Kautio sanoo:

        Älä käsitä väärin. En täysin tyrmännyt ajatusta. Olen ollut yksi niistä harvoista, joka on uskaltanut jopa ääneen puoltaa Hattulan ja Hämeenlinnan kuntaliitosta, vaikka en sitä ihan ehdoitta tekisikään. Suhtaudun tähän esittämääsi skeptisesti juuri siksi, että järkevienkin kuntaliitosten tekeminen on niin pirun vaikeaa.

        Bioenergiakeskusta ei ehkä kannata verrata ainakaan Sunny Car Centeriin. Suomea ei tuolla valtakunnan tasolla ole ajateltu nostaa autokaupalla, mutta biotalous on kyllä yksi Suomen tulevaisuuden keskeisiä potentiaallisia menestystekijöitä. Siihen satsaaminen on linjassa valtakunnan politiikkaan.

        Hattulalaista tonttipuljausta saa ihmetellä mun puolestani. Ei ole siihen osaa eikä arpaa. 😉

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Iisakki!
    Arvostan sinun nuoruuden vimmaasi viedä asioita eteenpäin. Sitä en arvosta, että sotkeudut joidenkin perheiden avioeroihin.
    Meidän HHHHT-käytävä on olemassa, vaikka siihen ei pannakaan rahaa palamaan.
    Forssa on ulkona, ja sille me emme voi mitään. Toinen asia on, onko tärkeää saada valtakuntaan Helsingin ja Tampereen välille keskittymä, joka syö muun maan toimeentulon? Se ei ole maan kokonaisedun mukaista.
    Pitää ajatella koko kansan etua eikä pelkästään Hämeenlinnan. Jos asettuu kansanehdokkaaksi, pitää ajatella koko maan etua eikä Hämeenlinnan siltarumpuja.
    Kyllä sinä pärjäät! T. Hessu K.

    • Terve Heikki,

      ja kiitos, mutta en ole yhtään huolissani omasta pärjäämisestäni 🙂

      HHT:n suhteen tilanne on selvä – yritykset ja väestö äänestävät joka tapauksessa jaloillaan. Jos heille ei ole sijaa valtaväyliemme varrelta, niin eivät he Kainuuseenkaan jää. Valtion kannattaa laittaa infrapanostuksensa sinne, missä niillä on käyttöä. Ei alueille, josta ihmiset kilvan pakenevat. Sekin on maan etu.

Jätä kommentti

css.php