Suomalaiseen työelämään ei tule joustoa äyskimällä

On ollut todella hämmentävää seurata pääministeri Alexander Stubbin (kok.) viime päivien työelämälinjauksia. Ne eivät ainakaan palkansaajan silmiin näytä rohkeudelta, vaan silkalta typeryydeltä. Samaa palautetta tulee myös työnantajapuolelta.

Stubb haluaa rikkoa työmarkkinoilla vallinneen konsensuksen ja neuvotteluun pohjautuvan päätöksenteon ja korvata sen millä? Ilmeisesti kyykyttämisellä ja jyräämisellä.

Kuluneella vaalikaudella ainoat todelliset saavutukset eli eläkepaketti ja maltillinen, pitkäaikainen ja kilpailukykyä lisäävä keskitetty tulosopimus ovat tehty kolmikannassa konsensuksella. Kokoomusjohtoinen hallitus on sen sijaan epäonnistunut kaikissa merkittävissä rakenneuudistuksissaan. Ja näyttää epäonnistuvan pahasti myös sotessa.

Viimeisimpänä pääministeri haluaa ”joustavoittaa” työelämää sallimalla täysin vapaan paikallisen sopimisen työpaikoilla. Suomeksi tämä tarkoittaa palkan ja työehtojen heikentämistä alle työehtosopimusten minimien. Todellisuudessa eri alojen työehtosopimukset mahdollistavat jo laajasti paikallista sopimista, mutta suurimmat ongelmat ovat osaamisen ja luottamuksen puute. Kuunnellessa kertomuksia eri työpaikkojen yt-neuvotteluista kirkastuu, etä liian monet työnantajat katsovat sopimiseksi mielivaltaisuuden, painostuksen sekä ota tai jätä -tarjoukset.

Toki myös hyviä esimerkkejä paikallisesta sopimisesta löytyy. Esimerkiksi Nanso sopi henkilöstönsä kanssa joustavista lomautuksista ja monista työntekijäpuolta kovaa kirpaisevista toimenpiteistä, jotta irtisanomiset pystyttiin välttämään. Suomalaisen työntekijän ahneuteen tuskin yksikään yritys on Suomessa kaatunut. Sen sijaan yritysjohdon lyhytnäköisyyteen ja strategisiin virheisiin kompuroivat hyvin pitkälle esimerkiksi suomalainen paperi- ja metsäteollisuus sekä Nokia, joilla on ollut suurin vaikutus kansantaloutemme nykyiseen tilaan.

Suomalaiset ovat ahkeraa, koulutettua ja uppiniskaistakin kansaa. Ei meitä johdeta äyskimällä komentoja kuin Lammio, vaan etulinjasta – esimerkillä ja yhteistyötä tehden. Jos yrityksen tai maan johto osoittaa olevansa valmis tekemään myös henkilökohtaisia uhrauksia asetettujen tavoitteiden eteen, henkilöstö ja kansa seuraavat kyllä yhdessä päätettyyn suuntaan.

Kulisseissa puhutaan, että pääministeriä työelämäkysymyksissä valistaa nykyään kansanedustaja ja entinen mediamoguli Eero Lehti. Lehti tunnettiin aiemmin viestintäalan työmarkkinaneuvotteluiden häirikkönä, ja jatkaa ilmeisesti samalla linjalla. Stubbin olisi kannattanut ottaa neuvonantajakseen vaikkapa EK:n ex-työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen, sillä nykyisellä tyylillä tulee vielä kylmät paikat kaikille, etupäässä kokoomukselle.

7 kommenttia artikkeliin “Suomalaiseen työelämään ei tule joustoa äyskimällä”
  1. avatar Lulu Ranne sanoo:

    Iisakki ja muut,

    molemat tutkintapyynnöt, jotka tein Iisakki Kiemungin sanomisista
    ja ”ulostuloista” viime syksynä ovat edenneet viime viikolla syyteharkintaan perusteellisen esitutkinnan jälkeen. Tutkintapyynnöissä pyydettiin selvittämään, onko Kiemunki syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen ja törkeään yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Tämän perusteella kuvittelisi, että Iisakki ymmärtäisi katsoa peiliin.
    Edelleen totean, että lisätietojen, paremman valmistelun ja perusteellisempien laskelmien vaatiminen virkamiehiltä ei ole kiusaamista. Tässä taloustilanteessa on vaadittava parempaa myös heiltä.

    Lulu

  2. avatar Matti A sanoo:

    Anteeksi Ranne jos olen tyhmä, mutta millä tavalla Kiemungin kirjoitus Stubbin konsensuksen jyräämisestä liittyy sinun tekemiin tutkintapyyntöihin ?

    • avatar Lulu Ranne sanoo:

      Terve, kommenttini meni vahingossa tännekin, vaikka piti mennä vain Hannun blogiin. Jatketaan keskustelua siellä.

      Lulu

      • avatar Harri sanoo:

        Ihan tasapuolisuuden vuoksi, tuosta vastauksesta puuttuu mun mielestä ainakin yksi sana, keksiiköhän yksikään poliitikko, mikä se sana on?

        Se ei ole epäilen, mutta epäilen…

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Selvennykseksi en kannata, enkä äänestä oikeistoa. Luin ja kuuntelin pääministerin lausunnon paikallisesta sopimisesta, ei minulle ollut siinä mitään uutta. Näinhän on voitu tehdä tähänkin asti, kun yhdessä sovitaan. Työpaikoillani tehtiin muutaman kerran näin. tottakai liittojen hyväksynnällä, eikä siinä mitään. Lisäksi valtiovarainministeri Rinne totesi 2007 tehdyn liian kalliin palkkaratkaisun, mikä on paljon sanottu entiseltä ayjyrältä. Siitä olen samaa mieltä, että suomalainen yt-järjestelmä on lähinnä vitsi.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Lauri,

      tuolla toisaalla Johannes Koskinen omi demarien ansioksi kaiken hyvän ja kauniin mitä Suomessa on koskaan tapahtunut.

      Yt-järjestelmää ei sitten ominut, vaikka sekin on mitä suurimmassa määrin demariaivoituksien tulos ja saanut alkunsa Rafael Paasion päästä käsin…

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Demarithan mielellään omivat hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen itselleen. Kyllähän siihen on tarvittu myös muiden puolueiden apua. Sitä, että joistain saavutetuista eduista voitaisiin aikojen muuttuessa luopua tuntuu olevan vasemmistopuolueille ”myrkkyä”. Ehkä johtuu siitä että hallinnossa on paljon demareita. Yt lakihan on sinällään aivan kelvollinen, mutta sitä on alusta alkaen tulkittu työnantajamyönteisesti. Osansa tästä saavat aydemarit, koska eivät ole aikanaan olleet tarpeeksi jämäköitä. Kun työläinen pääsee ”pikkuherraksi”, esim suurehkon yrityksen pääluottamusmieheksi, hän huomaa äkkiä ”arvonsa”.

Jätä kommentti

css.php