Mitä Innoparkissa ja Fici-Copyn liepeillä tapahtui?

Median tehtävän voi määritellä monella tavalla, mutta yksi keskeisimpiä lienee yhteiskunnallisten epäkohtien nostaminen julkiseen keskusteluun. Tuon jalon päämäärän toteuttamiseksi  lainsäädäntö takaa muun muassa lähdesuojan ja yleisesti ajatellaan myös, että asioiden kärjistäminen ja jopa liioitteleminen on jossain määrin hyväksyttävää.

Journalistisissa uutiskriteereissä (Galtung & Ruge 1965) negatiivisuus, raadollisuus ja toistuvuus ovat kolmen kova kärki. Henkilöitävyys on mielestäni tekemässä kovassa nousussa sijalta 13. Mainittakoon, että uutisen positiivisuus ja tärkeys ovat vasta  14. ja 15. tärkeimpiä kriteereitä.

Joskus media onnistuu käynnistämään asioita parantavia prosesseja, joskus taas aika asettaa jutut oikeisiin mittasuhteisiin. Nykyään uutisten ei välttämättä tarvitse olla edes kovin raflaavia, mutta sosiaalisessa mediassa ne lähtevät lapasesta lähes poikkeuksetta. Näillä asioilla saattaa olla aika paljon tekemistä sen kanssa, että käsityksemme maailman tilasta on pahasti vääristynyt.

Nyt kun teknologiakeskus Innoparkia ja erityisesti sen korkojohdannaisia koskeva saaga on saatu loppuun, lienee paikallaan arvioida muutamia isoimpia ylilyöntejä julkisessa keskustelussa, jotka uskoakseni näkyivät vahvasti myös kuntavaalien tuloksessa syksyllä 2012.

Mitä väitettiin, ja mikä oli lopulta totuus?

Näkemykseni ovat luonnollisesti subjektiivisia, mutta ne perustuvat prosessin seuraamiseen melkoisen läheltä, viiden vuoden ajalta ensin kaupunginhallituksen pöydän ääreltä ja sitten uuden elinkeinoyhtiön hallituksesta. Luin nyt muutaman vuoden takaiset kirjoitukseni asiasta eli ”Onko Innopark Kreikka?” ja ”Innoparkin ihmeellisyyksistä”. Aika lailla tarkalleen pystyn allekirjoittamaan kaiken tuolloin sanomani edelleen.

Kirjoitusten kontrasti muuhun julkiseen keskusteluun tuolloin on kuitenkin huikea. Innoparkille povattiin mm. sadan miljoonan johdannaistappioita, kaupungin talouden tuhoutumista ja nähtiin kaupunkilaisille jaetun laimennettua tietoa johdannaispaketin luonteesta. Väitettiin myös, että ”muut” eivät ole tehneet vastaavia johdannaissopimuksia, ja että johdannaiset olisi kirjattu väärin tilinpäätöksiin. Yksi kerrallaan nämä väitteet ovat osoittautuneet paikkansapitämättömiksi.

Innoparkilla vaaleihin ratsastanut Kari Ilkkala (ps.) puolestaan kutoi folioturbaaninsa alla niin järjettömän määrän toinen toistaan villimpiä teorioita erilaisista väärinkäytöksistä ja juonitteluista ”varjotarkastuksissaan”, että  harva tuskin pysyi perässä ja vielä harvempi luultavasti ymmärsi lukemastaan mitään. Vaikutti kuitenkin ilmeisen uskottavalta monen silmiin.

Ilkkalan pitkään ja hartaasti laatima valitus oikeuskanslerille ei kuitenkaan koskaan tainnut lähteä telineistään, tai sitä ei otettu käsittelyyn. Tilintarkastuslautakunnalle laadittu kantelu liitteineen käsitti satoja sivuja, mutta ainoa tulos taisi olla, että lautakunta totesi erityistilintarkastuksen Innoparkiin tehneen yhteisön esittäneen liioiteltuja ja spekulatiivisia havaintoja.

On edelleen selvää, että Innoparkissa tehtiin olemattomasta alkupääomistuksesta lähtien paljon virheitä, mutta virheet olivat pääosin muita, mihin huomio julkisuudessa lopulta kiinnittyi. Nämä virheet tuotiin kaupunginjohdon toimesta esiin ja korjattiin valtuuston päätöksin, mielestäni yhtä lukuun ottamatta. Edelleen Visa-rakennusten laina on ns. takapainotteinen, ja nykyisellä yhtiöllä eli Linnan kiinteistökehityksellä saattaa olla vaikeuksia lyhennysten kanssa 2020-luvulla. Muun liiketoiminnan tuottoja voidaan joutua käyttämään Visojen lyhennyksiin tai järjestelemään rahoitusta uudelleen, mutta toisaalta rakennukset on voitu myös siihen mennessä myydä pois ja kuolettaa lainat jo kertyneellä pääomalla.

Innoparkissa on viime vuodet tehty paljolti julkisuudelta piilossa erittäin hyvää työtä ja tuotettu elinvoimaa Hämeenlinnaan, ensin Mikko Koivulehdon ja sittemmin Mervi Käen ja Harri Laineen johdolla. Tätä työtä on palkittu eräiden poliitikkojen toimesta  lähinnä mollaamalla toimitusjohtajien ja henkilöstön osaamista julkisuudessa.

Johdannaisetkin unohtuivat jo monelta, mutta yhtiössä niiden tilannetta on seurattu kaiken aikaa ja tehty uudelleenstrukturointeja riskien vähentämiseksi useampaan otteeseen. Koskaan nuo riskit eivät olleet ”sataa miljoonaa”, vaan kaiken aikaa tuottoarvio juoksuajalta näytti reilua voittoa. Sveitsin frangin kelluttaminen oli onnellinen sattuma, joka tuotti reilun miljoonan tavoiteltua enemmän myyntivoittoa, mutta johdannaispaketit olisi saatu normaalitilanteessakin purettua 4-5 miljoonaa euroa voitollisina. Jos taas johdannaiset olisi koettu kuntayhtiölle sopivaksi rahoitusvälineeksi, niistä olisi tietysti voinut pitää myös kiinni, jolloin ne olisivat ennusteen mukaan tuottaneet yhtiölle noin kolme miljoonaa euroa nyt saatua enemmän. Se ei kuitenkaan ollut vaihtoehto missään vaiheessa ja yhtiö toimi valtuuston päätöksen mukaisesti.

En edelleenkään halua puolustella johdannaisten ottamista varsinkaan korkosuojauksen varjolla, mutta todellisuudessa liikepankit tehtailivat ja markkinoivat estottomasti vastaavia instrumentteja 2000-luvun puolivälissä vähän joka suuntaan. Toivottavasti siitäkin on maailma oppinut jotakin, vaikka en sitä jaksa uskoakaan. Innoparkin johdannaispaperit on nyt kaupiteltu reilun kuuden miljoonan voitolla eteenpäin, mutta vastaavia papereita löytyy edelleen suomalaisten kuntien ja yhtiöiden hallusta.

Huijattuja vai lahjottuja?

Entäs sitten tapaus Fici-Copy? Tällä hetkellä on syntynyt tai synnytetty mustavalkoinen kuva, jonka mukaan yrittäjä Kimmo Andersson on huikeiden lahjusten avulla saanut kymmenet ellei peräti sadat kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten vastuuhenkilöt tekemään järjettömän kalliita sopimuksia yhteisöjensä tappioksi. Etenkin julkisten yhteisöjen päättäjät on leimattu vastuuttomiksi, vaikka joukossa on myös yksityisiä yrityksiä.

Hämeenlinnalaisessa keskustelussa totuttuun tapaan etenkin kaupungin omistamien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat epärehellisiä ja osaamattomia uunoja, mutta kuinka todennäköistä on, että ihan kaikki muutkin? Ei mielestäni kovin. Joukossa voi olla selkeitä korruptiotapauksia, mutta enemmistöä lienee yksinkertaisesti huijattu taitavasti.

Miten kusetus sitten on tapahtunut? En ole asiasta yhtä hyvin perillä kuin Innoparkista, mutta kolmen vuoden takaisten kaupungin teettämien selvitysten perusteella ja matkan varrella karttuneen yleisen valistuneisuuden valossa arvioisin seuraavaa: Andersson oli, ja on varmaan vieläkin, harvinaisen sutki kauppias suustaan, joka sai erilaisilla rahoitussopimusten ja laitteiden monimutkaisilla ketjutuksilla kauppaamansa kopiointipalvelun näyttämään huokealta vaihtoehdolta kilpailijoihin verrattuna. Kyse ei ole siis yleisesti ottaen ollut siitä, että yhteisöt olisivat ostaneet tietoisesti 3000 euron kopiointikoneita 80 000 eurolla konjakkipullon, liikematkan, taulutelkkarin tai urheilusponsoroinnin kuva silmissä kiiluen.

Anderssonin antamat lahjat näyttävät tulleen kivana ekstrana edullisen näköisen sopparin päälle. On selvää, että niiden vastaanottaminen ei ole ollut asiallista toimintaa ainakaan kaupungin yhtiöiden toimitusjohtajilta, vaikka osa liikelahjoista onkin jäänyt yhtiöiden käyttöön ja hyödyksi. Tämän ja saadut edut toimitusjohtajat ovat myöntäneet jo vuosia sitten. Kaupunki on sittemmin tarkentanut ohjeistustaan näissä asioissa ja sisäinen tarkastus on arvioinut tilannetta yhteistyössä poliisin kanssa.

Kaupungin osalta epäedulliseksi osoittautuneita kopiointisopimuksia on ollut Liikuntahallit Oy:n ja Asunnot Oy:n lisäksi Työsyke Oy:ssä ja vanhassa Lammin terveyskeskuksessa. Osakeyhtiöiden osalta hallitukset ovat pyytäneet selvitykset toimitusjohtajilta ja todenneet heidän ainakin toistaiseksi nauttivan luottamusta. Tämä tilanne saattaa tietysti muuttua syyteharkinnan tai mahdollisen oikeusprosessin seurauksena, mutta aiheutetun vahingon, tuottamuksellisuuden tai tahallisuuden arviointi kuuluu yksiselitteisesti hallitusten vastuulle – joihin muuten on valittu jäseniä puoluekartan kaikista väreistä.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto vastaa sitten omalta osaltaan yhtiöiden seurannasta ja sille kootaan nyt kertauksena informaatio kaupungin tekemistä toimista ja selvityksistä.

Ajoitus tuskin sattumaa

No miksi sitten asia on pompahtanut uudelleen esille juuri nyt? Vastaavat tiedot ovat olleet julkisuudessa pääosin jo aiemmin.

Jokainen voi pohtia ajoituksen syitä itsekseen, mutta yksi asia lienee selvää. Joko poliisilla tai syyttäjällä on ollut motiivi vuotaa lain mukaan salassapidettävä esitutkinta-aineisto julkisuuteen ennen syyteharkinnan valmistumista. Medialle taas viranomaisvuodot ovat kovien skuuppien hiivaa, joilla nostatetaan herkkupaloja, jotka pitää ahmia viimeiseen lipaisuun saakka.

Oma kokemukseni toimittajana suomalaisista viranomaisista, etenkin poliisista, on sen tyyppinen, että vuotoja tehdään hämmästyttävän paljon. Usein ne ovat liittyneet virkamiesten keskinäisiin käminöihin, jolloin vuodolla on haluttu vahingoittaa kollegaa. Joskus taustalla on ollut jalo yhteiskunnallinen motiivi, eli virkamies on aidosti kokenut, että asia täytyy saada julkisuuteen vaikka lakia rikkomalla, koska se on yleinen etu. Minulta ei ole koskaan pyydetty rahaa tietoja vastaan, vaikka sellaisestakin on viitteitä ja myös todisteita lähimenneisyydestä. Ja sitten valitettavasti vuotojen taustalla on nykyään yhä enemmän poliittisia motiiveja.

Aika tulee näyttämään, osuuko oma arvioni Fici-Copyyn liittyvien huijausten luonteesta maaliinsa? Palataan asiaan, kun myös kaupunki on päässyt arvioimaan esitutkintamateriaalia ja syyttäjä sekä oikeuslaitos ovat tehneet työtänsä.

37 kommenttia artikkeliin “Mitä Innoparkissa ja Fici-Copyn liepeillä tapahtui?”
  1. avatar Matti sanoo:

    Ei kuitenkaan voi olla suuresti ihmettelemättä 10-kertaisia hintoja, olkoon vaalit tulossa tai ei. Halvalla on toimareita pantu.

    Myöskään se, että huijattujen yritysten joukossa on yksityisiä yrityksiä ei millään pienennä Kaupungin liikelaitoksen tekemiä virheitä. Mielestäni juuri toisinpäin. Eikö liikelaitoksen kuulu toimia kaupunkilaisten taloudellisten etujen valvojana? Tästä johtuen kaupungin liikelaitosten palkollisten pitäisi olla erityisen valveutuneita ja tarkkoja mahdollisissa lahjustapauksissa. Varmaan kaupungin lakimiehiltä olisi saanut apua jos edes epäilyttää.

    Toivottavasti asiat selviävät ja tästä asiasta saadaan kunnon vaalinalus keskustelu eikä aleta jankkaamaan armeijan soveltuvuustesteistä tai kiinteistöosakeyhtiön lakijutuista.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Innoparkin johdannaisissa kävi ilmeisesti ns ”munkki” ja hyvä niin. Toisinkin oli mahdollista käydä, mutta sitä ei kannata kenenkään enää ”seuhtoa”. Mitä tulee kopiokonefirmaan. Eräällä ystävälläni oli 20 vuotta sitten Etelä-Suomen monopoli eräässä tuotteessa, joka oli sidottu huoltosopimukseen (sehän se tuottaa). Hän sanoi: ”On vallankin julkisella puolella mennyt niin tarkaksi, ettei hankinnoista vastaavaa uskalla ravintolaan syömään viedä, saati konjakkipulloa joululahjaksi ostaa”. Hämeenlinnan kaupungilla ja sen yhtiöillä lienee ollut ”väljemmät käytännöt”. Kertoo myös niiden hallinosta jotain (mätää).

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Käytin huonoa ilmaisua hallinnosta (mätä), parempi olisi asiantuntematon ja hyväuskoinen. Varsinkin jos on valittu jäsenkirjaedustajana jonkin kaupungin yhtiön hallintoon tulisi olla hyvinkin kriittinen asioita käsiteltäessä, Asiantuntemattomuus ei missään muodossa vapauta vastuusta. Uskoin, kun mukava mies (puoluetoveri?) esitteli. Silloin pitäisi olla erityisen tarkkana. Mutta eihän näistä kaupungin touhuista kai koskaan kukaan todelliseen vastuuseen joudu olivat ne kuinka räikeitä tahansa. Joskus tuntuu, että poliitikoilla on eri moraali kuin heitä äänestäneillä.

  4. Lauri,

    en nyt näkisi, että Hämeenlinnan kaupungilla ja sen yhtiöllä olisi ollut kovin paljon väljemmät käytännöt kuin muillakaan. Huijattuja yhteisöjä, kunnallisia, seurakunnallisia, yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä on ollut kuitenkin pitkälti toista sataa. Hämeenlinnan kaupunkikonserniin näistä kuului sopimusten tekoaikaan kolme kappaletta. Lammin-Tuuloksen terveyskeskuskuntayhtymä tuli kuntaliitoksen peruina.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Tietysti yhtiön kokokin määrää mitä sinne pystystään hankkimaan. Ei varmaan tiedetä onko tapauksia, joissa on havaittu ”palaneen käryä” ja kieltäydytty. No tätä ei tarvitse selvitellä sen kummemmin. Asia on mielestäni enempi moraalinen. Kun omillaan pelaa on sama miten pelaa. Yhteiskunnan yhtiöt ovat eri asia. Minua ei häiritse esim yhtään minkä verran Koneen omistajat saavat yrityksestään. Eikä se, että Onnisen omistaja muuttaa ulkomaille perintöverosyistä.

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Iisakki!
    Kun kaupunginyhtiöitä ei perusteta, tällaisilta kämmeiltä säästytään.
    Ymmärtääkseni Innoparkin johto teki johdannaissopimukset valtuustolta salaa, vaikka yhtiön johdossa istui kaupunginjohtaja. Tosin jälkeenpäin oli epäselvää, milloin hän oli ollut hallituksessa.
    Innopark tehtaili tytäryhtiöitä, jotka järjestään olivat menossa konkurssiin. Niiden toiminnan lopettamiseen paloi kaupungilta rahaa yli 400 tonttua.
    Innopark sai kaupungilta investointirahaa 1½ milliä jotain hallia varten. Rahat kuluivat, mutta hallia ei rakennettu.
    Linnan Ateria Oy yritti markkinoilla, mutta ei pärjännyt. Nyt se jatkaa toimintaansa kaupungin sisäisenä aterioiden tuottajana ilman kilpailua. Kaupunki maksaa ateriapalveluista markkinahintaa enemmän, ja nyt siihen ollaan liittämässä keskussairaalan ruokahuolto. Eikä näin iso potti kannattaisi kilpailuttaa?
    Sari Rautio puhuu turhista seinistä. Sellaiset löytyvät Raatihuoneenkadulta eli Seuturekryn tilat. Yhtiö on täysin lisäarvoa tuottamaton yksikkö ja nostaa turhaan sairaanhoidon ja hoivan kustannuksia.
    Kaupunginyhtiöillä on yhtä paljon velkaa kuin kaupungilla. Näyttää siltä, että kaupunginyhtiöltä ostetun palvelun hinta pitää kertoa kahdella, että firmat pysyvät pystyssä.
    Paatero on kova likka. T. Hessu K.

  6. Heikki,

    kuinkas sitten estetään kuntayhtymien kämmit? Lammin-Tuuloksen terpparissa tehtiin niin ikään tyhmä sopimus, ja Iittalan naivistisäätiössä ja sadassa muussa. Nykyään kaikki yhtiöiden tämäntyyppiset hankinnat tehdään yhteisen Kuntapron hankintapoolin kautta, jossa erikoisosaamista.

    Innoparkin johdannaiset myytiin pöytäkirjojen ja erityistarkastuksen mukaan hallitukselle korkosuojauksena. On ihan selvää, että niiden luonteesta olisi pitänyt olla tarkemmin selvillä – sitä ei kai kukaan ole koskaan kiistänytkään. Luottivat toimitusjohtajaan ja pankkiin yksityiskohdissa.

    Kaupungin tukipalvelujen yksityistämistä en kannata, mutta se on sitten jo toinen juttu. Kaupunginyhtiöiden velan luonteeseen kannattaa Heikki tutustua. Ylivoimaisesti suurin osa tulee Hämeenlinnan Asuntojen kautta, eikä ole riskillistä.

  7. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Iisakki!
    Myös KuntaPron funktiota kannattaa miettiä.
    Edesmennyt Terveyspalvelut -liikelaitos joutui ostamaan vaippansa KuntaPron kautta ja maksamaan sille välityspalkkiota yli 200 donaa vuodessa (15%). Mitä erikoisosaamista vaippojen ostaminen vaatii? Jos sylttytehdas onkin siellä!
    T. Hessu K.

    • avatar Pipsa H sanoo:

      Tervehdys,
      mielenkiintoista luettavaa… kiitokset vaan teksteistä!
      Ikäihmisten vaikuttajaraati sai aikaiseksi, että kaupunki teki hakemuksen, jolla vaippoihin oikeutetut
      (= kriteerit täyttyneet) pystyivät hakemaan korvaustaan takautuvasti. Kaupunki esitti ensin, että kyllä sitä korvausta voi hakea ihan tyhjällä paperillakin.. Raatilaiset olivat eri mieltä asiasta.
      Korvaushakemuksesta puuttui käsittääkseni hakuajan päättyminen. Hallintolain mukaan vanhenemisaika on viisi vuotta. Tammikuun puoleen väliin mennessä kaupunki on maksanut korvausta n. 811 000 euroa. Isoista rahoista on todellakin kysymys. Toivoisin, että kaikki korvaukseen oikeutetut käyttäisivät oikeuttaan.

      Yst. terv. ikäihmisten vaikuttajaraadin pj.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Heikki!
      Jos toi on totta, eikös vaipparahoja jäkikäteen anoville pitäis maksaa 15 % yli markkinahinnan korvausta ostetuista ja käytetyistä vaipoista?

  8. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Iisakki!
    En huomannut puuttua vertailuusi. Sain käsityksen, että hämeenlinnalaiset päättäjät ovat yhtä tyhmiä kuin lammilaiset! Toisaalta yhtiömuoto ei pelasta: yhtiö/kuntayhtymä. Molemmissa tehdään virheitä, mutta kuntalaki mahdollistaa avoimuuden, mutta yhtiölaki estä sen. Sen vuoksi kaupunkien ei pitäisi lähteä yhtiöittämisen tielle. Tietenkin entisenä solisalirattina hyväksyt asian. Ole mies! Iisakki t. Hessu K.

  9. avatar Jaska sanoo:

    ”Anderssonin antamat lahjat näyttävät tulleen kivana ekstrana edullisen näköisen sopparin päälle.”

    23000€:n ekstra on varmasti ihan kiva kenelle tahansa, mutta miten toimitusjohtaja on saatu ”huijattua” ottamaan nuo rahat vastaan? Jotenkin kuvittelisin että jokainen rehellinen tai täysipäinen ihminen haistaa palaneen käryä kun tuollaista rahaa tyrkytetään. Ketään ei tietenkään tule tuomita ennenkuin asia on selvitetty.

    ”Tämän ja saadut edut toimitusjohtajat ovat myöntäneet jo vuosia sitten.”

    Tässä on se paljon mainostettu avoimuus jäänyt jälleen toteutumatta. Kaikesta päätellen vastaanotetut ”lahjat” tuli yllätyksenä niin kansalaisille kuin myös kaupungin luottamushenkilöillekin.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Jaska!
      Ymmärtääkseni laissa on määritelty, mikä on sopivan kokoinen lahja, mikä ei ole lahjontaa. Minusta siellä on euromääräinen raja, jota ei voi ylittää.
      Katsellaan, painetaanko villaisella, mitä tapahtuu. Eihän tämä tavatonta ole, joskus vaan omat ja firman rahat sattuvat menemään sekaisin.

    • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

      Terve Jaska,

      Andersson on tukenut Maija Hassisen olympialaisiin valmistautumista vuonna 2007. Ensimmäinen Liikuntahallit Oy:n kopiosopimus on tehty vuonna 2009. Andersson on tukenut avokätisesti myös muita urheilijoita ja seuroja, eikä minun tietääkseni kaikille ole myyty edes kopiokoneita leasingilla. Syyttäjä varmasti pohtii, onko asioilla yhteyttä toisiinsa, mutta ei se ainakaan ihan suoraviivainen ole.

      Aiemmin toisessa blogissa puhuttiin Anderssonin makselleen Maija Hassisen matkoja. Minun tietääkseni matkat Olympialaisiin on maksanut olympiakomitea, ei Andersson.

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Iisakki!
    Mikä on totuus?

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    muutama folioturbaanin alla haudutettu huomio…

    Kaupunginyhtiöiden toimareiden vastuita tulee arvioida kahta kautta:
    – rikosoikeudellinen vastuu, kyseessä lähinnä lahjuksen ottaminen elinkeinoelämässä
    – osakeyhtiölain mukainen vahingonkorvausvastuu huolellisuusvelvoitteen vastaisesta toiminnasta

    Kummankaan vastuun osalta ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka monen muun organisaation kanssa Fici-Copy on saanut aikaan vastaavan tilanteen. Jos, kuten Iisakki esittää, Andersson on vain yksinkertaisesti huijannut sopimuskumppaneitaan, oleellinen kysymys olisi myös moniko huijausyrityksen kohde on heittänyt Anderssonin rappuja alas kopiokonesopimuksineen?

    Jos oletetaan kyseessä olevan huijauksen, osakeyhtiölain mukainen kysymys on, olisiko toimitusjohtaja huolellisesti toimien voinut välttää huijatuksi tulemisen. Hämeen Sanomissa 17.1.2015 olleessa jutussa esitetyt esimerkit Kiljavan opiston ja Liikuntahallien kaupoista olivat seuraavat:

    Kiljavan opisto, SAK:n koulutussäätiö:
    – 31.10.2007 sopimus kolmesta C550- ja kahdesta C252-laitteesta.
    – Hankinnan arvoksi kirjattiin 484 573 euroa, jonka Fici-Copy nosti Sampo Rahoitukselta.
    – Laitteiden arvo oli noin 39 000 euroa.
    – C252-laitteita ei lainkaan asennettu. Kolme C550-laitetta haettiin pois vuosina 2008-09.
    – Fici-Copy myi kaikki kolme laitetta eteenpäin, mutta rahoitussopimusta ei lunastettu pois.
    – Yksi laitteista myytiin kolme kertaa eteenpäin.

    Hämeenlinnan Liikuntahallit
    – Rahoitussopimus C552-laitteesta.
    – Hankinnan arvoksi kirjattiin 70 018 euroa, jonka Fici-Copy nosti Sampo Rahoitukselta.
    – Ostosopimus tehtiin yhdestä C253-laitteesta 5.6.2009.
    – Laitteen arvo oli 3 800 euroa.
    – Fici-Copyn tietojärjestelmän mukaan laitetta ei asennettu Hämeenlinnan Liikuntahalleille. Se on myyty kolmelle
    muulle asiakkaalle.
    – Rahoitussopimus on edelleen voimassa.

    Leasingsopimuksella rahoitetussa kaupassa leasingsopimus tehdään asiakkaan ja rahoitusyhtiön välillä. Kauppias saa kauppahinnan rahoitusyhtiöltä vasta sitten, kun asiakas on kuitannut rahoitusyhtiölle vastaanottaneensa sopimuskohteen.

    Edellä olevien tietojen perusteella voi jo suorilta esittää melkoisen joukon aivan arkipäiväisiä kysymyksiä:

    1) Miten Fici-Copy on voinut saada rahoitusyhtiöltä suorituksen laitteista, joita se ei ole toimittanut?
    Kuten edellä todettiin, kauppahinnan suoritus edellyttää asiakkaan toimitusvahvistusta rahoitusyhtiölle.

    2) Miten on mahdollista, että rahoitussopimus asiakkaan ja rahoitusyhtiön välillä on tehty eri laitteesta kuin ostosopimus asiakkaan ja kauppiaan välillä?

    3) Onko leasing-rahoituksen rinnalla selvitetty laitteiden hinnat suoralla kaupalla, ja onko siinä yhteydessä selvitetty
    a) kyseisten laitteiden kokoonpanojen hintoja muilta toimittajilta (Fici-Copyllä ei ollut yksinoikeutta Konica Minoltan laitteisiin), tai
    b) muiden valmistajien vastaavat ominaisuudet ja lisävarusteet omaavien laitteiden hintoja?
    Laitteiden myyntihintojen ja rahoitussopimusten arvojen välillähän on valtava epäsuhta.

    4) Kun Fici-Copy on hakenut laitteita pois, mitä rahoitusyhtiön kanssa on keskusteltu ja sovittu ennen laitteiden luovutusta?
    Leasingsopimushan on asiakkaan ja rahoitusyhtiön välinen.

    Kaupungin yhtiöiden hallitusten yksikäsitteinen velvollisuus on ollut hankkia vastaukset mm. näihin kysymyksiin. Konsernijaos selvittänee, onko näin menetelty.

  12. avatar Matti sanoo:

    Kai hallitukset ovat jo kysymyksiin saaneet ”oikeat” vastaukset, koska toimarit istuvat edelleen palleillaan. Jos vastaukset olisivat olleet ”vääriä” kai mono olisi heilunut????

    Mikä on konsernijaoksen tehtävä? Valvoa laillisuutta? Valvoa kaupunkilaisten etuja? Valvoa päätösten moraalista pohjaa? En viitsi lukea kaupungin johtosääntöä, ehkä joku informoi.

    Ilmiselvää on että konsernijaoksen valvonta on vahvasti keskittynyt jälkikäteisvalvontaa. 3-4 vuotta on pitkä aika.

  13. avatar Jaska sanoo:

    Mustaa valkeaksi – näinhän se menee, ja niin kauan se tietysti onnistuu, kun äänestäjät sen mahdollistavat. Sama puoluetasta ja yhteiset kamut. Yleinen etu väistyy kun veronmaksajien edelle kiilaa pieni piiri, joka katsoo kaiken sormien lävitse.

  14. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Moraali kateissa ja siinä sivussa paljon muutakin.

    Eks-aviomiesten terapeutti puolustelee laittomuuksia muiden tekemillä laittomuuksilla.

    Ajoin muutama vuosi sitten ylinopeutta, tai jäin kiinni teosta. Poliisi pysäytti ja pyysi autoonsa juttusille, poliisit hoitivat virkatehtävänsä asiallisesti, kirjoittivat päiväsakkomääräyksen.

    Missään vaiheessa en vedonnut muiden tiellä liikkujien ylinopeuksiin en edes siihen, että olin itsekin aiemmin ajanut ylinopeutta. En vedonnut siihenkään, että jatkossa saatan ajaa ylinopeutta.

  15. avatar pekka honkala sanoo:

    Tervehdys,

    Ensinnä, arvostan Kiemunkia poliitikkona ja toimittajana,

    Kyllähän tässä Iisakin kirjoituksessa on selvästi henki, että aika kultaa muistot.
    Onneksi ei meidän johtava poliitikko ole itse syyllistynyt yllämainituissa asioissa lainrikkomuksiin, mutta ehkä kannattaisi Innoparkin ja anderssonin puolustamisessa olla sordiinoa pasuunassa.

    Hyväuskoisuus ei kyllä selitä yksin, että näin monet kuntatalouden yritykset, yhdistykset ja laitokset menivät lankaan ja jäivät kimmon kanssa kiinni.

    Tuntuu mahdolliselta, että kopiokoneiden vuokrien kanssa tuli maan tapa, että hyvinä vuosina julkisyhteisön hankinnat saivat maksaa ylihintaa. Rakenteellisen korruption hillona allekirjoittajat tai yhteisö korjasi ansiotonta hyötyä kaupantekijäisinä.
    Vasta tämän korruption laajamittainen perkaus tuo nämä asiat ymmärrettäviksi.
    Minusta Iisakin vaihtoehto voksi olla nyt näköalapaikalla ja vielä korkeammalle ponnistavana vaatio näiden poliisitutkimusten ja erikoistilintarkastusten selvittämistä.

    En myöskään suosittele enää Innoparkin tapaisen riskinoton puolustamista, vaikka se tapahtuisimin kaupungin johtavan rahalaitoksen konsultoimana.
    Ennen jä jälkeen Innoparkin,täysin hazardia hommaa! Nyt vain valuuttaturbulenssin myötätuuli armahti kaupungin .

  16. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Terve Pekka,

    En ensinnäkään puolustele Innoparkissa tehtyjä virheitä, enkä varsinkaan Anderssonia. Minun mielestäni asioita pitäisi vain tarkastella analyyttisesti ja laittaa mittasuhteisiin, ei populistisin kärjistyksin. Innoparkin osalta aika on osoittanut, että keskustelu ja julkisuudessa vedetyt johtopäätökset olivat täydellisen yliampuvia ja monin osin virheellisiä. Fici-Copyn osalta on vielä vaikea sanoa, kun en ole päässyt lukemaan esitutkintapöytäkirjoja, eikä asioita ole käräjillä käsitelty. Mutta viitteitä on siitä, että aika mustavalkoisia tulkintoja on taas esitetty.

    Siinä Pekka olet väärässä, että valuuttaturbulenssi armahti kaupungin. Kuten jo aiemmin kirjoitin, johdannaisista olisi päästy eroon ilman Sveitsin frangin kellutustakin – noin viisi miljoonaa voitollisina, kun nyt tuli 6,5 miljoonaa.

  17. avatar Harri sanoo:

    Alkutekstistä jää nyt vääjäämättä kuva, että on yrittäjä, joka on hieman sponsoroinut urheilijoita, kun on tota rahaa.
    Sitten on muutama johtavassa asemassa oleva kaveri, jotka pyyteettömästi ovat hankkineet kaupungeille ja yhteisöille tosi edullisia kopiokoneita.
    Siinä sivussa on kopiokoneenhintaisia sponsoritukia tullut myös heille, kuten ilmeisesti siis kuuluu asiaan. Eikä tuossa asemassa, kuten ei politiikassakaan, sitä voi vääränä pitää, hyvästä sopparista kuuluu saada hyvä palkkio. Eikö niin. Nythän sen palkkion lehtitietojen perusteella saivat sekä myyjä, että ostajan edustaja, mikäs sen sosiaalidemokraattisempaa 🙂
    No sitten on paha setä, syyttäjä tai poliisi, jotka pyyteettömistä poliittisista motiiveistaan innostuneina jahtaavat…ketä? Tarkoittaako aloittaja nyt itseään? Vai SDP:tä ja/vai molempia.
    Mitä muuta voi vaatia pesukoneissa kiviä peseviltä 😉 , ei ne voi ihan viisaita olla. Koneethan särkyy sellaisesta.

  18. Harri,

    Se mikä kuva kenellekin jää, on aika subjektiivista. Noita merkityksiä, mitä sinä kuvailet, en kuitenkaan tekstiin ladannut.

    Eli ei Andersson sponsoroinut ”hieman”, vaan minun ymmärtääkseni aivan hemmetisti ja vähän kaikkia urheilijoita ja lajeja.

    Toimitusjohtajien pyytettömyydestä en ole kirjoittanut, mutta näyttää vahvasti siltä, että he ovat ymmärtämättömyyttään tehneet huonoja sopimuksia, kuten kymmenet tai sadat muutkin Anderssonin huijaamat kollegat eri tahoilla. Oikeusprosessi näyttää, liittyykö asiaan korruptiota, vai onko kyse ainoastaan mokasta? Nyt julkisuudessa annettu kuva systemaattisesta ja koko Etelä-Suomen kattavasta korruptoituneisuudesta ei ole kuitenkaan mielestäni totuudenmukainen.

    Poliisi tekee työtä, jota sen on määrä tehdä ja jota myös kaupunki edellyttää sen tekevän. Mutta lienee aika lailla myös selvää, että poliisissa tai syyttäjän piirissä on henkilöitä, jotka tarkoituksellisesti rikkovat lakia mm. vuotamalla salaisia asiakirjoja medialle. Jokainen voi pohtia, mikä siihen motivoi?

    Enkä pidä asiallisena myöskään sitä kivien pesemistä kuulustelumetodina, jos tutkintavankien kertomukset pitävät paikkaansa. Suomen laki ei muuten salli muitakaan kidutuksen muotoja kuulustelumetodeina.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Iltapäivää,

      lisää huomioita folioturbaanin polttopisteestä…

      Ymmärtämättömyys tai mokat eivät ole osakeyhtiöiden toimareille sallittuja selityksiä. Kerrataan:

      1 luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen
      8 § Johdon tehtävä

      Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.

      22 luku Vahingonkorvaus
      1 § Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus

      Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.

      Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

      Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 8 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

      Kuten huomaamme, vahingonkorvausvastuu syntyy osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta. Poliisi ei tutki nyt eikä vastaisuudessa sitä, noudattivatko yhtiöiden toimarit osakeyhtiölakia tai sen huolellisuusvelvoitetta. Toimari ei voi selittää, etten ymmärtänyt tai mokasin, koska jos ei ymmärrä tai jos mokaa, on huolimaton. Jos asiaan liittyy lahjuksen otto, osakeyhtiölain rikkominen oli varmasti tahallista, mutta silti vahingonkorvausvaatimus on esitettävä osakeyhtiölain perusteella, koska vahingonkorvauslaki ei koske sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa (kuten osakeyhtiölaissa) säädettyä korvausvastuuta.

      Tähän asti saatujen tietojen valossa kaupungin yhtiöiden hallitukset eivät ole käsitelleet asiaa oman huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti OYL 22 luvun 1 § mukaisesti. Käytännössä tämä ei olisi ollut edes mahdollista ennen kuin syksyllä 2013, jolloin Fici-Copy on todettu ulosotossa varattomaksi ja vahinko on siten syntynyt.

      • Jep,

        ja kh:n pöydän ääressä kuulimme myös muita lainpykäliä, jotka vaikuttavat mahdollisen huolimattomuuden arviointiin. Virheettömiä toimitusjohtajia, virkamiehiä tai hallituksia tuskin löydämme koskaan, ja jokainen tapaus täytyy arvioida erikseen.

        Tuli muuten tuosta vahingonkorvausvelvollisuudesta mieleen eräs taloyhtiö, jolle isännöitsijä ja hallitus ovat tainneet aiheuttaa isohkon vahingon turhien oikeudenkäyntikulujen muodossa. Kun asiakin oli jo vanhentunut…. Ja utopistinen muutenkin. Olisikohan osakkaiden järkevää hakea vahingonkorvauksia? 😉

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Jep,

          oltiin saman kh:n pöydän ympärillä. Kun nyt viittaat siellä käytyihin keskusteluihin, niin mistä lainpykälistä puhut?

          Kyse ei nyt ole yleisinhimillisestä pohdinnasta toimitusjohtajien tai hallituksien virheettömyydestä, vaan toiminnan huolellisuuden arvioimisesta nimenomaan osakeyhtiölain valossa. Ja kyllä, jokainen tapaus pitää arvioida erikseen. Nyt tilanne on se, ettei näitä tapauksia ole arvioitu osakeyhtiölain mukaisesti.

          Mitä tulee asiaa liittymättömiin argumentteihin kuten erääseen taloyhtiöön, niin asunto-osakeyhtiöitä koskee eri laki. Siinäkin laissa on vastaava isännöitsijän ja hallituksen huolellisuusvelvoite ja vahingonkorvausvastuu.

          Se mikä erottaa asunto-osakeyhtiön osakeyhtiöstä on toimivaltasuhteet. Siinä missä osakeyhtiössä hallituksella on lähes kaikki valta, asunto-osakeyhtiössä tuo valta on yhtiökokouksella. Kaikki viittaamaasi tapaukseen liittyvät päätökset on tehty yhtiökokouksessa, eli osakkaiden toimesta.

          • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

            Niistä, missä mm. puhuttiin huolimattomuudella aiheutetun vahingon suhteesta yhtiön liikevaihtoon jne. Kyseinen juristi varmaan sinulle nimeää pykälien numerot, minä en niitä ulkoa muista, enkä jaksa kaivaa. Mistä olet päätellyt, mitä arvioita hallitukset ovat tehneet? Minulle ei niitä tietoja ole vielä kulkeutunut?

            Myös osakeyhtiöissä yhtiökokouksilla on oma valtansa, johon kuuluu myös vastuuvapaudesta päättäminen. Aiotko esittää, että ko. hallituksille ei myönnetä vastuuvapautta viime vuodelta, koska ne eivät tulkintasi mukaan ole arvioineet asiaa lain mukaisesti joulukuun 2013 jälkeen?

    • avatar Harri sanoo:

      Eipä tähän tämän enempää, jälkiviisautta, mutta jossista olisi aikanaan nokkelasti päässyt käymällä katsomassa, onko tiloissa pesukone 🙂

    • avatar Timo sanoo:

      Haluaisin lisää tietoa mitä lajeja (lajiliittoja, seuroja vai mitä tässä tarkoitetaan?) Andersson on sponsoroinut. Jos on tietoa että on sponsoroinut, niin on varmasti antaa nimiä.

      Miten voi sanoa, että ”näyttää vahvasti siltä… … kuten kymmenet tai sadat muutkin Anderssonin huijaamat”, kun oikeudessa vasta päätetään ehkä joskus, onko Andersson huijannut jotakuta. Tällä hetkellä täällä esitetyn logiikan mukaan näyttää siltä, että Andersson ei ole huijannut ketään.

  19. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kopiokonehässäkkä näyttää siltä, että siitä ei ota pirukaan selvää saati sitten poliisi.
    Ihmetyttää vaan, että kaupungin hallinnossa on henkilöitä, jotka puolustelevat ihan yksinkertaisen selviä ylilyöntejä.

    Puolustellaan, että kauppiaana on ollut erityisen taitava huijari. Kysymys ei välttämättä ole yhdestä huijarista, jos on kysymys ainoastaan yhdestä huijarista toinen osapuoli on ollut äärettömän tyhmä. Sellainen henkilö ei sovi kaupungin yhtiön johtotehtävään, olkoon hän tehnyt kaupat sitten taitamattomuuttaan tai tyhmyyttään.

    Eikö nämä lausunnot muuten liity mitenkään toisiinsa?
    Iisakki Kiemunki 27.1.2015 ”Osakeyhtiöiden osalta hallitukset ovat pyytäneet selvitykset toimitusjohtajilta ja todenneet heidän ainakin toistaiseksi nauttivan luottamusta.”
    Iisakki Kiemunki 30.1.2015 ”Mistä olet päätellyt, mitä arvioita hallitukset ovat tehneet? Minulle ei niitä tietoja ole vielä kulkeutunut?”

  20. avatar Siikmund Froid sanoo:

    Iisakki lataa kapinallisen hyväveljen itsetunnolla asiaa kun asiaa. Koneiston sisältä pasuunaansa paukutellen hän tuntee varmasti olevansa rohkea . Olen aina aprikoinut löytyisikö Iisakilta ilman koneiston tukea samaa rohkeutta mitä Karilta löytyy. No se siitä ja saahan koneiston osasena montaa etuisuutta.

  21. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iisakki Kiemunki kirjoitti:
    30.1.2015 19.02

    Niistä, missä mm. puhuttiin huolimattomuudella aiheutetun vahingon suhteesta yhtiön liikevaihtoon jne. Kyseinen juristi varmaan sinulle nimeää pykälien numerot, minä en niitä ulkoa muista, enkä jaksa kaivaa. Mistä olet päätellyt, mitä arvioita hallitukset ovat tehneet? Minulle ei niitä tietoja ole vielä kulkeutunut?

    Myös osakeyhtiöissä yhtiökokouksilla on oma valtansa, johon kuuluu myös vastuuvapaudesta päättäminen. Aiotko esittää, että ko. hallituksille ei myönnetä vastuuvapautta viime vuodelta, koska ne eivät tulkintasi mukaan ole arvioineet asiaa lain mukaisesti joulukuun 2013 jälkeen?

    Iisakki, puhuessaan vahingon suhteesta yhtiön liikevaihtoon kyseinen juristi ei viitannut mihinkään lakipykäliin, vaan selittää sössötti. Ei ole olemassa mitään lakipykäliä, joissa vahingon määrää suhteutettaisiin vahinkoa kärsineen tahon liikevaihtoon, varallisuuteen tai muuhun vastaavaan. Vahinko on vahinko.

    Osviittaa siitä, mikä vahinko on suuri, saa käsitteen ”huomattava hyöty” tai ”huomattava vahinko” käsittelystä oikeuskäytännössä. Huomattava hyöty tai vahinko on kokonaisharkinnan lisäksi kriteerinä useiden rikosten törkeälle tekomuodolle. Oikeuskirjallisuudessa esim. 10.000 € on katsottu huomattavaksi hyödyksi, ja 20.000 € huomattavaksi vahingoksi. Näillä siis päästään jo törkeisiin tekomuotoihin, jos kokonaisharkinta muuten tukee törkeyttä. Osakeyhtiölain vahingonkorvausvelvollisuudessa ei käsitellä vahingon suuruutta, mutta edelliset esimerkit antavat mittatikkua asian harkintaan.

    Päättelen etteivät hallitukset ole käsitelleet asiaa osakeyhtiölain mukaisesti mm. siitä, että sekä mainitsemasi juristi (joka istuu yhtiöiden hallitusten kokoukset) että sinä olette systemaattisesti ehdollistaneet yhtiöiden korvausvaatimukset rikostutkinnan ja syyteharkinnan tuloksille. Liikuntahallien pj:n Timo Saviniemen vastaukset tukivat päättelyäni.

    Vastuuvapaudesta: jo myönnetyn vastuuvapauden pitävyys myöhemmin arvioituna perustuu siihen, onko yhtiökokoukselle annettu riittävät ja oikeat tiedot. Tämän tyyppisissä sotkuissa harvoin on. Jos yhtiökokoukselle ei ole kerrottu, että yhtiölle on syntynyt esim. 70.000 € vahinko, ja että vahinko on syntynyt toimitusjohtajan huolimattomuuden seurauksena, ei ”blankona” annetulla vastuuvapaudella ole vahingonkorvausvelvollisuuden myöhemmän arvioinnin kannalta mitään merkitystä.

    • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

      Kari,

      onhan se jo nähty, että sinä se olet kova poika päättelemään… Kaiken päin seiniä.

      Kyseinen ”sössöttäjäjuristi” on tähän asti pyyhkinyt sinulla lattiaa joka ainoan kerran, kun olette mittailleet lainopillista osaamistanne. Saapa nähdä, kuinka tällä kertaa käy?

      Et kuitenkaan vastannut kysymykseeni: aiotko esittää keväällä, ettei yhtiöiden hallituksille myönnetä vastuuvapautta?

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Niinhän kai meidän persujen pitäisi olla kamojamme keräämässä….

        Sitä odotellessa katson ensin mitä yhtiöissä tapahtuu.

  22. avatar Matti sanoo:

    Kysymys. Mitä Hämeenlinnassa tekee konsernijaos? Onko gummileimasin?

Jätä kommentti

css.php