Hämeenlinnan kannattaa investoida tulevaisuuteensa

Kari Ilkkala (ps.) ja ”yksityishenkilö” Keijo Suomalainen ovat jatkaneet keskustelua Kantolan tapahtumapuiston kannattavuudesta Hämeen Sanomien yleisönosastolla.

Suomalainen kuvasi kirjoituksessaan investoinnin vaikutuksista ainoastaan hyvin kapean siivun, joten analyysikin jäi kovin vajavaiseksi. Ilkkala sen sijaan käytti sinänsä oikeita lukuja, jotka on ammennettu valtuutetuille toimitetusta valmistelumateriaalista. Nämä luvut pohjautuvat muualla Suomessa tutkittujen vastaavien tapahtumien taloudellisiin vaikutuksiin. Johtopäätöksissään Ilkkala tekee kuitenkin valtavan ajatuksellisen virheen.

Ilkkala toimitti ennen päätöksentekoa kaikille valtuutetuille laskelman, joka perustui siihen olettamukseen, että matkailutulo vuodessa olisi noin 20 miljoonaa euroa. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yksi liikevaihtomiljoona tapahtumaklusterissa tarkoittaa noin 10-12 henkilötyövuotta. Ilkkala päätyi laskelmassaan lopputulemaan, että vuodessa tapahtumapuiston kokonaisverotuotto olisi Hämeenlinnalle noin 1,2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi, että normaalin investointilaskennan keinoin puistoinvestointi olisi katettu parissa vuodessa.

Tämän jälkeen Ilkkala kuitenkin palauttaa investoinnin kuoletuksen kaupungin menneiden, finanssikriisin ja kuntaliitosten jälkeisten ja taloudellisesti erittäin raskaiden vuosien vuosikatteeseen. Tuloksena syntyy kaava, jonka mukaan käytännössä mikään kuntien elinvoima- tai kasvuinvestointi ei koskaan olisi ollut, eikä tulisi olemaankaan kannattava.

Tämä on absoluuttisesti virheellinen päätelmä. Ilkkala ei ota huomioon, että kuntien vuosikatteeseen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät ja kehitys. Kaupungin vuosikate saattaa esimerkiksi heikentyä radikaalisti sen johdosta, että valtio leikkaa tulevina vuosina valtionosuuksia tai päätämme vaikkapa ikärakenteen vanhenemisen vuoksi käyttää merkittävästi enemmän rahaa palveluihimme.

Näissä varsin todennäköisissä skenaarioissa tilanne olisi kuitenkin se, että vuosikate olisi vielä tapahtumapuiston tuottaman tulon verran huonompi kuin ilman sitä.

Maailmankatsomukselliset erot puolueiden ja henkilöiden välillä liittyvät siihen, että Ilkkala ei tunnu uskovan, että kunnilla olisi mahdollisuuksia lisätä aktiivisella elinkeinopolitiikalla tulojaan, vaan hän keskittyisi menojen ja palveluiden karsintaan. Enemmistö näkee, että Hämeenlinnalla on sijaintinsa ja tehdyn kehittämistyön ansiosta mahdollisuus kasvaa ja kehittää elinvoimaansa vahvasti tulevaisuudessakin.

Ilkkala on nostanut Forssan kaupungin malliesimerkiksi siitä, miten kuntataloutta pitää hoitaa. En kiistä tai vähättele Forssan ponnisteluja talouden tasapainonsa suhteen, mutta jos kaupunkeja mitattaisiin osakekursseilla tai luottoluokituksin, Hämeenlinnan osake olisi edelleen nousussa ja luokitus AAA. Forssan näkymät ovat valitettavasti väestökadon, työpaikkojen ja elinvoiman hupenemisen johdosta tummemmat. Hämeenlinnan kaupungin kannattaa edelleen investoida tulevaisuuteensa. Se tarkoittaa sekä homekoulujen korjaamista että työpaikkojen ja mahdollisuuksien luomista, jotka laajentavat veropohjaa.

Kantolan tapahtumapuisto on hyvä esimerkki siitä, miten suhteellisen pienellä investoinnilla on mahdollisuus luoda rutkasti uutta työtä ja vetovoimaa. Vaikka suunnitelmat konserteista eivät toteutuisi ja kaikki menisi pieleen, niin olemme siivonneet keskeisellä paikalla olevan vanhojen sohvien, televisioiden ja autonraatojen kaatopaikan viihtyisäksi puistoksi veden rannalla, osaksi kansallista kaupunkipuistoa.

Puistoja olemme koko ajan rakentaneet sadoilla tuhansilla euroilla vuosittain, eikä niille ole laskettu suoraa takaisinmaksuaikaa vuosikatteen kautta. Suoraa tulovaikutusta esimerkiksi kansallisella kaupunkipuistolla ei varmasti ole ollutkaan, mutta on se silti ollut monella tapaa kannattava investointi Hämeenlinnan viihtyisyyden ja vetovoiman kannalta.

64 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinnan kannattaa investoida tulevaisuuteensa”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kaupunki osti siis ”paskaista” maata miljoonalla ja tais olla ylikin. Myyjä oli varmaan helpottunut kun sai ”paskasta” rahaa, oikeus ja kohtuushan olisi jotta maan omistaja tai likaaja puhdistaa sen. Kauppaa on perusteltu jotta myöhemmin se tulee asuntoalueeksi. Kunhan ensin on kaupungin rahaa pumpattu tarpeeksi jollekin yhtiölle jota johtaa ”parkki pisnes nero” Kulmakan kaltainen tyyppi jos Ritaluoma ei jouda.
    Sitten kun aletaan rakentamaan onkin jo ”kehitys mennyt eteenpäin” ja maan on tarkoin poiskuljetettava ja toimitettava vähintään ulkoavaruuteen. Se vasta tulee maksaa maltaita! Sehän on suuremmalta osin pohjatonta liejua. Eikö yksi ”kalteva pisa” Hämeenlinnaan riitä?
    Olisitte jo oppineet jotain Hesan touhusta kun Myllypuro rakennettiin vanhan kaatopaikan päälle ja sitten purettiin. Henkilökohtaisesti en tule koskaan ostamaan asuntoani vastaavanlaisista ”kaatopaikoista”.
    Iisakki ja kunppanit: Millä helvetillä teidän päähänne sais vähän järkeäkin?

  2. Herra Kiemunni näyttää olevan siis sitä ieltä että tähän mennessä n. 4 miljoonan investointi on suhteellisen pieni, vaikka homma kuivuisikiil

  3. Jonin pätkii nyt tässä, mutta ei se mitään. Niin olin sanomassa että 4 millin investointi on Herra Kiemungin mielestä siis pieni samaan aikaan kun lapset joutuvat Hämeenlinnassa lakkoilemaan puhtaiden koulutilojen vuoksi. En lähde muusta edes kommentoimaan, olen vain yksinkertaisesti sanaton.

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Siis. Hämeenlinna ei investoi tulevaisuuteen rakentamalla Tapahtumapuiston. Myös jos asuntorakentamisessa toteutuvat Vekan alue, Vikmanin ranta ja Varikonniemi. Kerro minulle todella tyhmälle veronmaksajalle, mistä otat niihin asukkaat. Teolliset työpaikat ovat kadonneet alueelta ja tulevat katoamaan. Kerro missä on Hämeenlinnan kasvu, kerro todellisia lukuja. Ei tämä ole mikään huvipuisto. Kiitän, että olet uskaltautunut taas näille sivuille.

  5. Otsake on paljon puhuva. Investoiko kaupunki nyt todellakin tulevaisuuteen jättämällä lapset ja nuoret karrikoiden heitteille. Onkohan Herra Kiemunki miettinyt koskaan minkälaisen viestin Hämeenlinna antaa mahdollista muuttoa pohtiville lapsiperheille homekoulujen ja päiväkotien myötä. Tai miltä kuullostaa että huostaanotot ovat kolminkertaistuneet kaupunkissa. Näitähän voi tietysti vaan arvuutella, mutta viisas kyllä huomioisi nämäkin.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Toisin kuin Sinä ja Leo Leppänen (edellisessä blogissaan-tunnusti), olisin saanut sd- jäsenyydellä etuja (vrt Lasse Lehtinen, Sundkvist, Heinäluoma, Liikanen) yms vasemmistolaiset. Olin jopa haastattelussa, jossa annettiin ymmärtää, että asia on OK. En kuitenkaan käyttänyt mahdollisuutta. Luulen, että elämä on näin ollut paljon helpompaa, En ole kiitollisuudenvelassa kellekkään. Oma sosialidemokratiani loppui siihen,kun teidänlaisenne tulivat valtaan Viimeksi vuonna 2008.

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Vaikka ei asiaan liitykkään haluan kuitenkin kertoa tyhmyyteni: Olin valmistunut (siihen aikaan ylempi korkeakoulututkinto), mutta olin myös rakastunut. En tiennyt että eräs sukulainen oli suuren valtiollisen yrityksen pääjohtaja. Eräänä päivän puhelin soi (pääjohtajan sihteeri soitti-vaarini oli ollut asialla) tapaaminen paikallisjohtajan luona huomenna klo 10. Jos sopii. No sopihan se. Oli niin vastenmielinen tapaaminen. Tapasin johtajan, jolle kaikki olisi käynyt. Siihen aikaan keskipalkka oli n 750,- /kk. Jos olisin pyytänyt 5000,-/kk olisin varmaan saanut. No omatuntoni on puhdas. Toimeen on tultu. Mutta onko kaikkien. Jk Sama rakas vaimo-olisiko, jos en olisi menetellyt niin kuin menettelin. No Jälkiviisaus on viisauden paras laji, sanoi Konsta Pylkkänen.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Edellä kerrottu on tosi. Niin myös se että Kaupungin asiat hoidettiin 80-luvulla Rauhankadun vapaamuurari-loosissa /kantapankki-kummila-kaupunki) akselilla. Olenko vainoharhainen, koska peli ei tunnu nyt niin rehelliseltä?

  9. avatar Seppo Koskenranta sanoo:

    Iisakki Kiemunki kirjoittaa: Hämeenlinnan kannattaa investoida tulevaisuuteensa. Olen samaa mieltä. Mutta se toteutus ! Kuntalaisille on tärkeää, minkälainen ympäristö meillä on, miten kaupunkia on kehitetty. Kun katson moottoritien katteen toteutusta, niin usko päättäjien osaamiseen on todella lujilla. Miten kukaan arkkitehdin koulutuksen saanut voi hyväksyä lopputuloksen ? Huippuna on Goodmanin sisäänkäynnin eteen rakenteilla oleva kerrostalo. Kun kauppakeskuksen eteen olisi pitänyt jättää väljyyttä, torimainen alue, niin nyt kaikki on niin ahdasta. Oletteko katsoneet Kaivokadun puolelle rakennettujen kerrostalojen ikkunoita kauppakeskuksen puolelta. Niistä näkyy muutaman metrin päässä pelkkää betoniseinää ! Moottoritien alkuperäinen linjaus ei kulkenut haavana keskeltä kaupunkia. Siihen sen kuitenkin halusivat k-kauppiaat. Nyt k- ja s-kauppiaat ovat saaneet rakentaa kauhean kolossin keskelle kaupunkia. On hyvin mahdollista että lopputulosta tullaan esittelemään rakentamista koskevissa opuksissa varoittavana esimerkkinä siitä mitä ahneus saa aikaan.

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Koskenranta kirjoittaa asiaa. Olen kokenut koko kauppakeskuksen todellisena floppina. Minua ei saa avajaisiin edes ”euron ämpärillä”. Ainakin täältä Itä-Suur Hämeenlinnasta nähden on kaikki valmista Lahdessa. Koska en kyynisyyttäni halua kellekkään pahaa toivon että Hellsten saavuttaa Kevan johtajuuden ennen kuin sijoitusmoka paljastuu. Tosin Kauppayhtymien pääkonttoreissa ei hevin myönnetä, että ”reisille meni” Toivottavasti olen jälleen kerran väärässä Olin väärässä Verkatehtaan kohdalla. Toivottavasti näissäkin uushankkeissa. Tapahtumapuisto tosin on utopiaa

  11. avatar Matti Ahola sanoo:

    Entisenä hämeenlinnalaisena on tullut seurattua jonkin verran kaupungin paikallispolitiikkaa. Samat jäärät jaksaa valittaa asiasta kuin asiasta. Mitään ei suunnitella oikein, mitään ei tehdä oikein ja kaikki uusimisen ajattelukin on perseestä. Voi hyvää päivää arvon vasemmistolaiset. Jos te saisitte tehdä päätöksiä, niin Hämeenlinna olisi samassa tilassa kuin Forssa tai Kreikka.
    Tsemmpiä Iisakki ja kumppanit jatkossa. Rakentamalla uutta saadaan Suomi ja Hämeenlinna nousuun. Olette tehneet hyvää duunia hienon kaupungin tulevaisuuden eteen. Jos nämä vatipäät eivät sitä ymmärrä niin antaa niiden valittaa, ei niillä kai ole elämässä enää muutakaan tekemistä.

  12. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Terve kaikille,

    ja kiitokset kommenteista. Muutamia huomioita esitetyistä asioista:

    – Hiukan hassua lukea näkemyksiä näistä ympäristöseikoista henkilöltä, joka mm. julkisesti kehuskelee polttavansa omat jäteöljynsä. Kantolan maaperä on erittäin huolellisesti tutkittu Ely-keskuksen toimesta. Tutkimuksista vastaava dipl. ins. Lulu Ranne voi kertoa lisää.

    – Puistoinvestointi on suhteellisen pieni, jos sitä vertaa kokonaisinvestointeihin (n. 30 milj. vuodessa). Vaikkapa koulu- ja päiväkoti-investointeja kaupunki tekee joka vuosi noin 10 miljoonan euron volyymilla (viime vuosina esim. Ojoisten lastentalo, Rengon koulu, Kirkonkulman koulu, Kaurialan lukio, Seminaarin koulun uudistaminen ja useat päiväkodit ympäri kaupunkia jne.). Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 40 miljoonan kouluinvestoinnit, joista yksikään ei jää toteuttamatta puiston takia. Talouden hallintaa kuitenkin edesauttaa, jos tehdään myös työtä mukanaan tuovia tulevaisuus- ja elinkeinoinvestointeja, joilla koulujen korjaamista on mahdollista osaltaan rahoittaa.

    – Hämeenlinnan asukasmäärä on kasvanut tasaisesti 300-500 henkilön vuosivauhdilla viimeisen vuosikymmenen. Viime vuonna uusia hämeenlinnalaisia tuli 309 kappaletta, vaikka samaan aikaan kaikki muut maakunnan kunnat Riihimäkeä ja Loppia lukuun ottamatta menettivät asukkaita. Miksi esimerkiksi Janakkala ja Hattula – joiden usein mainitaan näillä palstoilla tekevän fiksua politiikkaa, kun eivät investoi ”huuhaa-hankkeisiin” – ovat menettäneet asukkaita ja elinvoimaa jo kaksi vuotta putkeen? Arviot Hämeenlinnan tulevaisuuden asukasmääristä pohjautuvat maakuntaliiton, tilastokeskuksen yms. toimijoiden esittämiin skenaarioihin.

    – Toisin kuin Kivimäki esittää, Hämeenlinna on välttynyt merkittäviltä teollisten työpaikkojen leikkauksilta, toisin kuin monet muut paikkakunnat. Sormet ristiin, että vältyttäisiin jatkossakin. päätökset niistä asioista tehdään muualla kuin Hämeenlinnan kaupungin kokoushuoneissa. Myös vastavirtaan uimista on tapahtunut viime vuosina teollisuuden osalta, kun kaupunkiin on saatu kaksi täysin uutta tehdasinvestointia, Paccor ja Can-Packin tölkkitehdas. Niiden edesauttamisessa kaupungilla on ollut vahva rooli. Nyt teollisuuden investoinnit näyttävät onneksi elpyvän muuallakin (Äänekoski, Varkaus, Porvoo). Rautaruukin osalta on vielä iloittava siitä, että yhtiö on keskittänyt ja edelleen keskittämässä tuotekehitystään voimakkaasti Hämeenlinnaan. Fuusio SSAB:n kanssa näyttää tuovan yhden divisioonan johdon tänne, mikä on erittäin merkittävä asia tulevaisuuden kannalta. Raahen kannalta fuusiouutiset vaikuttavat huomattavasti negatiivisemmilta.

    – Kaupunki ei todellakaan jätä lapsia ja nuoria heitteille. Sille ei esimerkiksi nykyiset päättäjät voi enää mitään, että 1970-80-luvuilla rakennettiin paljon maanvaraisia ja rakennusteknisesti virheellisiä ns. valesokkelirakennuksia, jotka nyt laukeavat eri syistä käsiin ympäri maata. Kaupunki ottaa vakavasti sisäilmaongelmat, mutta uudet talot eivät nouse sekunnissa, vaan se ottaa aikansa. Lakko tai ei, uusi rakennus ei nopeammin valmistu. Nummen koulun osalta päätökset uudisrakennuksesta tehdään vielä ennen kesää. Yleensä lakoilla (esim. Lahti, Porvoo jne.) on ymmärtääkseni pyritty vauhdittamaan investointeja, täällä ei ole tarvetta siihen. Sisäilmaongelmilta Suomessa ei välty yksikään kunta, uskallan väittää. Esimerkiksi naapurissa Hattulassa ei ole investoitu koulurakennuksiin ilmeisesti 30-40 vuoteen, joten sielläkin oltaneen vastaavien kysymysten edessä ennen pitkää. Hämeenlinnassa on nyt osin entisten kuntien päätöksellä ja liitossopimuksin korjattu liitoskuntien koulut ja päiväkodit kuntoon, nyt on kantakaupungin kiinteistöjen vuoro.

    – Huostaanottojen osalta olemme edelleen valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella, sillä viimeiset vuodet on pystytty niitä vähentämään ennätysmäisellä tavalla. Viime syksynä jouduttiin tekemään useita kiireellisiä koko perhettä koskevia huostaanottoja, joiden syynä on pääasiassa perheiden päihdeongelmat. Nyt syitä huostaanottokehityksen äkilliseen kääntymiseen negatiiviseksi tutkitaan. Jos on tarpeen, investoidaan lisää varhaiseen puuttumiseen ns. Topparitoiminnalla, jolla tähän asti saatu erinomaisia tuloksia.

    – Arkkitehtuurissa kauneus on aina katsojan silmässä. Omasta mielestäni katteen rakennukset kyllä puoltavat paikkaansa kaupunkikuvassa, mutta odotan töiden valmistumista ennen lopullista tuomiota. Siitä olen kohtuullisen varma, että kaupallisessa ja toiminnallisessa mielessä hanke hyödyttää kaupunkia erittäin paljon.

    – Oma lukemiseni, kirjoittamiseni ja kommentointini tällä palstalla tapahtuu sellaisella periaatteella, että teen sitä, kun sille jää tärkeämmiltä puuhilta aikaa. Palsta on valitettavasti näivettynyt muutaman harvan kommentoijan temmellyskentäksi. Esitetyt mielipiteet eivät ole mielestäni niinkään vasemmistolaisia, vaan varsin konservatiivisia ja joskus jopa aggressiivista ja henkilöön käypää sorttia, mikä osaltaan lienee karkoittanut muunlaisia mielipiteitä omaavia keskustelijoita palstalta. Itse koen, että esim. Facebookissa ja Twitterissä pääasiassa omalla nimellä käytävä keskustelu on nykyisellään paljon hedelmällisempää seurattavaa.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Iisakilla on huono muisti ja tavattoman herkkä hipiä.
      Kerro nyt sitten julkisesti ketä tarkoitit joka polttaa jäteöljynsä?
      Yrität varmaankin vierittää sitä minun niskoille mutta lueppas uudestaaä työnantasi aviisi ja ryhdistäydy.
      Ei Sinun iässäsi voi olla noin dementoitunut, hoitoonhan silloin joutuisit!

  13. avatar valitan sanoo:

    Voisiko Matti Ahola kertoa mitä on suunniteltu ja tehty oikein. Sillä tyhmempi ei oikein käsitä, että verovarojen haaskaus sinne ja tänne olisi fiksua toimintaa. Hämeenlinnassa on lennokkaat visiot ja sen mukaiset päätökset.
    Sitten vaan jäädään odottamaan näitä suuria dynaamisia vaikutuksia, ja niitä saadaan odottaa tuomiopäivään asti. Niitä ei vaan ole näkynyt muissa kuin juhlapuheissa. Mutta ei kai sillä ole väliä: artisti maksaa.

    On hienoa olla vatipää sillä pipo kestää useamman vuoden toisin kuin kaltaisillanne teräväpäillä.
    Yksi bisnesidea olisikin heti ehdottaa, pipokaupalla voisi olla menestymisen mahdollisuuksia. Paljonko Kiemunki ja Vekka olisi valmiit satsaamaan siihen kaupungin rahaa?

  14. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    No Kiemunki kerrohan,kun Huhtamäelle investoitiin, olin lukevinani Hämeenlinnan Sanomista, että n 100 työpaikkaa meni.Kannufirman työllistävistä vaikutuksista (siis suomalaisten) ei juurikaan kerrota. No ehkä elän niin vanhaa aikaa että muistan ne sadat ehkä tuhannet työpaikat, jotka kaupunki menetti, kun Metsäliitto lopetti tehtaansa, Mensa siirsi toimintansa Valkeakoskelle. Mitä olikaan toiminta nyt suunnitellulla Huvipuistoalueella. No Sinä et todellakaan ole syyllinen niiden työpaikkojen menetykseen., Olen kuitenkin mieltä, sitä, että Hämeenlinna ei lähde nousuun näillä keinoin. Jos olen väärässä, myönnän sen myös, ilman ironiaa. Kas sekin on opittua kotikasvatuksesta.

  15. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Siis en näitä hankkeita sinällään moiti. Kuten kerroin joskus. En ymmärtänyt Verkatehdasta. Sehän on ollut loistava mitä parhain. Vaikka haluaisit, että ulkopaikkakuntalaiset maksaisivat sen käytöstä enemmän. Olin Helsingin Kansallisteatterissa viime torstaina. Jos Pajunen olisi esittänyt minulle a vaimolleni korkeampaa lipun hintaa Hän olisi entinen kaupunginjohtaja.

  16. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen edelleenkin sitä mieltä, että Suomalainen Sosialidemokratia olisi saavuttanut paljon, ellei Iisakki Kiemunki olisi lähtenyt Hämenlinnan Porvareiden kelkkaan. Haluan sanoA, ETTÄ IELIPITEENI ON TÄYSIN OMANI.

  17. avatar Seppo Koskenranta sanoo:

    Kritisoin osaltani uuden katteen rakennusarkkitehtuuria. Iisakki Kiemunki totesi , että kauneus on katsojan silmässä. Hän on tietysti oikeassa. Kate todellakin näyttää kauppakeskukselta. Jos halutaan, että ensimmäisiä asioita jonka ulkopuolinen Hämeenlinnasta näkee , on kauppakeskus( kate+Citymarket), niin mikäpäs siinä. Hämeenlinna olisi voinut mielestäni kyllä profiloitua muullakin tavalla.,
    Aikanaan kauppiaat halusivat moottoritien keskelle kaupunkia poiketen alkuperäisestä linjauksesta. Ajatelkaapa, miten hieno miljöö ennen moottoritietä oli Lahdensivuntien omakoti- ja pienkerrostalojen miljöö. Kaupunki kerralla pilasi tämän. Vikmanin lahtea ja sen rantoja kehittämällä olisi saatu kaupunkilaisille hieno alue. Mutta kun kaikki on kaupan ! Kehittämisen mantralla mikä tahansa suunnitelma voidaan saada läpi, ja tietysti veronmaksajien kustantamana. Jottei tässäkin taas vedettäisi esiin sitä Verkatehtaan korttia, niin Verkatehtaan kohdalla mielestäni on onnistuttu. Mutta siinä eivät kauppiaat päässeetkään päättämään.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Terve!
      Omalta osaltani en pitänyt katteen rakentamista tarpeellisena, mutta siinä se nyt on.
      Olisin toivonut arkkitehdeiltä pohjois- ja eteläpäähään hieman Linnaa muistuttavia kattorakenteita. Feikkiä ne olivat olleet, mutta kuitenkin.
      Älkää kaikesta solvatko Iisakkia! Elämä jatkuu vaalien jälkeenkin. Hessu K.

  18. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Niin se vain menee. joskus olen väärässä TUNNEN jONKINVERRAN IISAKIN TAUSTOJA ONKO IKEAA VAI VÄÄRÄÄ TIETA PAREMPI KU VAIKENEN. MUTTA JOS TOTTA. OTAN OSAA.

  19. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    JA SYDÄMESTÄNI

  20. avatar iisakki kiemunki sanoo:

    Seppo,

    olen samaa mieltä 1960-luvulla tehdystä moottoritien linjauksesta, mutta toisenlaisen ratkaisun perään on enää aika turhaa haikailla. Mielestäni kate ja kauppakeskus parantaa tilannetta huomattavasti entisestä.

    Lauri,

    ”Onko Ikeaa vai väärää tieta”? Nyt tuskin kukaan enää pystyy seuraamaan ajatuksenjuoksuasi… En minä ainakaan.

  21. avatar teknopappa sanoo:

    Miksi kaikissa asioissa nykyään ajatellaan aina rahaa ja unohdetaan ihminen joka asuu vastarannalla. Kantolan tapahtuma puistosta ei ole minkään näköistä melun torjunta suunnitelmaa kaupungilta vaan kuvitellaan että muutaman metrin korkuinen maavalli estäisi melun etenemisen. Yö aikaisen melun max arvon tulisi olla 40db ja konserttien aikaan Lumouksentiellä useissa kohti 60-70 db arvoja, jotka on mallinnettukin tietokoneohjelmalla. Visamäessä asuu paljon vuorotyöläisiä, lapsiperheitä ja vieraspaikkakunnalla töissä käyviä jolloin heidän yöunesta ei noilla melutasoilla kyllä tule mitään. Ohessa myös valtioneuvoston raportti melun torjunnasta varsin tuore sellainen mutta eipä tunnu olevan mitään virkaa täällä.

    http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tyoryhma_ymparistomelulle_altistuminen_e(28333)#.U1tPumut7Xc.gmail

  22. Nuo herra kiemungin kasvulukemat eivät ihan pidä paikkaansa, vaan Hämeenlinnan väestönkasvu on tullut tasaisesti alaspäin liitosvuodesta 2009 näin, 09 1% 10 0,6%, 11 0,7%, 12 0,3%, 13 0,5% ja vuoden 2014 ensmmäisellä neljänneksellä kituva voitto kääntyi jo muuttotappioksi . Trendi on siis selkästi alaspäin ja tuo herra Kiemungin mainitsema runsaan 300 muuttovoitto viime vuodelle koostuu lähes kokonaan ulkomailta muuttaneista. Jos lähdetään tyytyväisyyttä uhkuen vääristelemään jo tilastojakin ollaan aika arveluttavalla tiellä.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Hämeenlinnan ”muuttovoitto” koostuu yksinomaan Lammin vastaanottokeskuksessa oleskeluluvan saaneista jotka kaupunki ”ostaa” asukkaikseen. Valtio kustantaa sopeutusta ja kaupunki tekee ”bisnestä” ihmisillä tavallaan ihmiskauppaa!
      Kyllä Iisakki tämän tietää, mutta ei halua tietää.

    • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

      Terve,

      ennenkuin hyperventiloitte itsenne tainnoksiin vastaanottokeskuksen vaikutuksesta muuttolukuihin, niin kannattaa tutustua niiden väestötilastojen sisältöön ja esimerkiksi kuntarakenteessa tapahtuneisiin muutoksiin.

      Suomalaisia tosiaan kaupunkiin tulee ja lähtee suurinpiirtein saman verran. Lähtijät ovat nuoria aikuisia ja tulijat pääosin yli kolmekymppisiä ja lapsia sekä erityisesti eläköityviä ihmisiä. Nuoret lähtevät täältä opintojen ja työn perässä, paluumuuttajat tulevat edullisemman asumisen ja laadukkaan elämän houkuttelemina.

      Ulkomaalaisissa tulomuuttajissa ylivoimaisesti isoimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja puolalaiset. Nämä kansallisuudet tulevat selkeästi työn perässä ja ovat ikärakenteeltaan ihanteellisia muuttajia. Toivottavasti myös asettuvat tänne. Turvapaikanhakijat taas eivät kovin merkittävästi näy tilastoissa, sillä vastaanottokeskuksen kautta tulee ja lähtee lähes saman verran porukkaa. Ilmeisesti suurin osa turvapaikan saaneista hakeutuu edelleen pääkaupunkiseudulle. Kiintiöpakolaisia kaupunki on vastaanottanut viime aikoina noin kymmenisen henkilön vuosivauhtia.

      Se on selvää, että taloudellinen laskusuhdanne on hidastanut maassamuuttoa merkittävästi viime vuosina. Kuten aiemmin totesin, aiemmin vahvasti muuttovoittoisella Hämeenlinnan seudulla ainoastaan kaupunki on edelleen vetovoimainen, Hattula ja Janakkala menettävät väestöään toista vuotta putkeen. Hämeenlinnan kantakaupungin osalta lukuihin vaikutusta on varmasti ollut myös kuntaliitoksella vuonna 2009. Liittyneet kunnat olivat kaikki trendiltään muuttotappioisia ja kuntakeskuksista on muutettu myös Hämeenlinnan keskustaan. Tämä seudun sisäinen voitto jäi Hämeenlinnalta saamatta kuntaliitoksen jälkeen. Sama tietysti tapahtuu Janakkalasta ja Hattulasta suuntautuvan muuton osalta, jos kuntaliitokset joskus etenevät.

      Konkreettisimmin kaupungin vetovoima on tietysti havaittavissa asuntorakentamisen määrässä ja kysynnässä. Se tapahtuu täysin markkinaehtoisesti – rakentajat rakentavat, jos saavat asuntoja myytyä. Hämeenlinnaa kohtaan rakentajilla on edelleen kysyntää, ainakin kantakaupungissa, mikä takaa osaltaan väestönkasvua jatkossakin. Esimerkiksi vuoden 2012 huonojen lukujen taustalla oli osaltaan se, että kaupunki ei pystynyt valitettavasti luovuttamaan suunniteltua määrää omakotitontteja. kaavahankkeet viivästyivät esimerkiksi valitusten vuoksi.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Iisakki.
        Vastaanottokeskuksen kautta ei tulla kiintiöpakolaiseksi, älä tahallasi yritä vääristää totuutta.
        Kerro sensijaan montako turvapaikanhakijaa Hämeenlinnan kaupunki vuosittain sopeuttaa Suomeen?

        • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

          Erkki,

          en ole missään väittänyt, että turvapaikanhakija tulee kiintiöpakolaiseksi. Älä siis vääristele. Kirjoitin niin kuin yllä kirjoitin: Hämeenlinna ottaa vuosittain kymmenisen kiintiöpakolaista. Ymmärtääkseni nämä ovat viime aikoina tulleet Kongosta. Heidän määränsä ilmenee muuttotilastoista kyllä.

          Ymmärtääkseni Hämeenlinnan kaupunki järjestää kotouttamispalveluita myös vastaanottokeskukselle, mutta näistä minulla ei tällä istumalta ole tarkkoja tietoja. Rahoitus kotouttamiseen tulee täysimääräisesti valtiolta ensimmäiset kolme vuotta.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Kyllä Sinä Iisakki tiedät että kirjoitin vastaanottokeskuksen kautta tulevasta ”väestölisäyksestä”. Se on paljon enenmän kuin kymmenen. Halusit vain saada mitättömän pienen määrän ilmoille, luku kuin luku Sulle kelpas, nyt käytit kiintiöpakolaisten määrää. Olisit kertonut todellisen oikean määrän mitä vastaanottokeskusten kautta tulee Hämeenlinnaan ns. ensiasukkaiksi ja paljonko kaupunki hyötyy/käyttää siihen omia rahoja. Olen kyllä kuullut sen mutten nyt muista sitä, ainakin se on kymmenkertainen tai voi olla suurempikin. Varsinkin jos Hämeenlinnan kaupunki tekee ”bisnestä” turvapaikan hakijoilla, eli hyötyy rahallisesti siitä.
            Asemasi perusteella Sinulla on tiedot käytettävissä, et vaan taida tohtia totuutta meille kertoa?

  23. Se vielä jälkilypsyllä että mitähän muuta herra Kiemunki kaunistelikaan sitten tuossa kirjoituksessaan.

  24. Jos on niin että kaupunki kaunistelee lukuja ihmiskaupalla, ollaan livetty kaidalta tieltä. Hämeenlinnassa suunnitellaan nyt uusia asuinalueita vähän sinne sun tänne ja ilmeisesti uskotaan ja toivotaan ihmisten joskus muuttavan niihin. Herra Kiemungin uskottavuus alkaa olla em. viitaten ainakin minun kohdaltani syöty.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Selvennyksenä ”hra Tohtorille” jotta systeemi toimii jotenkin tähän tapaan:

      Turvapaikan hakija saapuu maahan, kuka mitenkin ja ilmottautuu poliisille.
      Hakija sijoitetaan johonkin vastaanottokeskukseen ja hänen ”asiansa” tutkitaan. Lamilla tämä vaihe kestää keskimäärin neljä kuukautta.
      Jo sinä aikana hakijalle aloitetaan sopeutusvalmennus ja suomen kielen opetus.
      Jos syntyy ns. myönteinen päätös eli oleskelulupa myönnetään, väliaikanen tai pysyvä, noin 40% hakeneista saa Lammilla, hakija jää vastaanottokeskukseen odottamaan josko joku kunta ottaa hänet vastaan asukkaakseen. Kunnalla on velvotteita mutta saa myös siihen rahaa.
      Kun hakija on päässyt ekaan kuntaan hän voi vapaasti muuuttaa mihin haluaa suomessa kuten muutin suomalaiset. Muuttaessaa taitaa kumminkin tipahtaa pois tuki ja sopeutustoimista.
      Iisakki voisi täsmentää käyttääkö Hämeenlinnan kaupunki lainkaan ”omaa rahaa” sopeutukseen vai jääkö jopa jotain muuhunkin valtion sopeutuskorvaksesta?
      Tästä minulle syntyi mielikuva ”ihmiskaupasta” kun heitä jopa sata vuodessa otetaan vastaan Hämeenlinnan asukkkaiksi.
      Ilman näitä toimia Hämeenlinnan väkiluku olisi laskenut jokaisena ”suur- Hämeenlinna” vuotenaan.

  25. Satusedän tarinointi taisi nyt loppua ja hyvä niin . Tarkistapa herra Kiemunki edes faktat ennen kuin lähdet tarinoimaan

  26. Mikähän muu tuossa herra kiemungin tarinassa on täyttä potaskaa. Hirvittää muuten millä pohjalla kaupunkiamme johdetaan tätä nykyä.

  27. Ainut ongelmahan tässä on että kun tuo hevikansakin ymmärtäisi minkälainen salkkuherra tuon herra kiemungin takana häärii. Herra on nimittäin saanut hevikansan uskomaan että hän on kuntalaisten asialla, vaikka asia on juurikin päinvastoin.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Moikka ”tohtori”!

      En tiedä muistatko mitä sanottiin tukasta ja Kekkosesta, se kyllä pätee myös Iisakkiin, vaitettavasti!
      Ei tää ”hevikansa” mitään ymmärrä, turha toivo!

  28. avatar TyötönVoisiTienata sanoo:

    Hyvä Iisakki (JUMALA) oliskohan aika katsoa välillä meitä työttömiä ja sitä että täällä Hämeenlinnassa ei saa töitä sillä menttaliteetilla että ”sulla ei ole riittävästi kokemusta” tässä kohtaa pitäisi jo kellojen soida pään sisällä että miksi näin edes voidaan sanoo kun kuitenkin työn kautta sä saat sitä KOKEMUSTA niin ku täällä TYÖNANTAJAT vaativat… Olen V””’n turhautunut tähän TYÖNANTAJIEN TOIMINTAA, sanotaan joka puolella että joo kyllä täälä on töitä tarjota, MIKÄ EMÄ VALE sanon mä!!!! TÄÄ HÄMEENLINNA VOIS JO HERÄTÄ JA AVATA SILMÄNSÄ kun kerran on sokeutunut meidän vero rahoista!!!!

    • avatar Nimetön sanoo:

      Eipä ole Iisakki vastannut mitään puoli vuotta sitten kuulemaansa työttömän valitus/tuskan huutoon.

      Syy vastaamattomuuteen on yksinkertainen: € -valuutan kannattajana Iisakki hyväksyy € -valuutan käyttöön liittyvän sisäisen devalvaation, joka on (suomen kaltaisissa vahvojen ammattiliittojen maissa) käytännössä sama kuin ns. työttömyysdevalvaatio.
      Iisakin kannattama työttömyysdevalvaatio tuhoaa pitemmälllä tähtäimella suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan:

      ”Euro ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta eivät voi olla olemassa samanaikaisesti, kuten pääjohtaja Mario Draghi toi hyvin esiin. Demarit voisivat rehellisesti kertoa kumman valitsevat. Molempia ei voi saada.”(http://tyhmyri.wordpress.com/2014/12/21/demareiden-kaksinaamaisuus-pyha-euro-edellyttaa-palkansaajien-etujen-poistamista/)

      Hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista vain työtä tekemällä, ja työn tekeminen on mahdollista vain jos työn teettämisessä tarvittavaa vaihdon välinettä on saatavilla. € -valuutta ei sovellu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaihdon välineeksi sen jälkeen kun valtion velkakirjojen korko alkaa nousta.
      Se taitaakin olla Iisakin (ja yleensä demareiden) € -stategia:

      Odotetaan (demareiden veljespuolue Pasokin tavoin) että suomen valtion velkakirjojen korko kääntyy nousuun ja ajataan hyvinvointivaltio alas vasta sen jälkeen.

      • avatar Veijo Ryhänen sanoo:

        (pahoitteluni, nimi unohtui pois edellisestä kommentista)

      • avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

        Terve Veijo,

        olipas erikoinen johtopäätös – ja täysin päinvastainen omaan valuuttaliittoajatteluuni nähden.

        On jäänyt vastaamatta ”Työtön voisi tienata” -nimimerkin kirjoitukseen kahdesta syystä: 1) en ole huomannut ko. kirjoitusta, 2) jos olisin huomannut, en oikein tiedä, mitä olisin vastannut. En nimittäin usko, että kysyjä olisi ollut kovin tyytyväinen, jos olisin alkanut selittämään jälkikeynesiläisen talouspolitiikan ratkaisumalleja vallitsevaan kysyntä- ja investointilamaan.

        Kerrataan ne nyt kuitenkin vielä. Kannatan ekspansiivista raha- ja finanssipolitiikkaa ns. NAIRUn mukaiseen täystyöllisyyteen asti. Suomen nykyoloissa tarkoittanee noin 6 prosentin työttömyysastetta. Tuosta eteenpäin elvyttävä politiikka kiihdyttäisi inflaatiota liikaa.

        Eurojärjestelmässä Suomi ei voi kuitenkaan yksin elvyttää valtiontalouden alijäämien kautta, vaan mukaan tarvittaisiin talousalueen veturi, eli Saksa. Saksan huikean ylijäämäinen vaihtotase on ongelma koko valuuttaliitolle, minkä varmasti myös Angela Merkel alkaa pikku hiljaa ymmärtää. Draghi on tiennyt tämän jo pitkään, mutta ymmärtää myös, ettei narulla (eli pelkällä EKP:n korkopolitiikalla) voi työntää.

        Uskon vakaasti, että EKP aloittaa muutaman kuukauden sisällä valtionlainojen osto-ohjelman (eli pumppaa rahaa markkinoille) taistellakseen deflaatiota vastaan, mutta sekään ei valitettavasti riitä, ellei löysemmällä finanssipolitiikalla aiheuteta samaan aikaan vetovaikutusta – kysyntää.

        Olin juuri kuulemassa Junckerin uuden komission ohjelmasta ja huvittaa, että EPP ymmärtää jo hyvin, ettei austerity ole toiminut, eikä voi toimia jatkossakaan. Nyt politiikan suuntaa halutaan muuttaa keynesiläisempään suuntaan, mutta sitä ei voi tehdä avoimesti, koska se tarkoittaisi kasvojen menettämistä. Eli elvyttävämpi politiikka naamioidaan kummalliseen vivutukseen perustuvaan investointiohjelmaan, joka mukamas on jollain tavalla markkinalähtöinen. Kyse on mielestäni lähinnä ideologisesta sumutuksesta. Pikku tönäisy oikeaan suuntaan ei komissiolta nyt riitä.

        Se on sitten toinen asia, kuinka minä tämän sanoisin niin, että nimimerkki ”TyötönVoisiTienata” sen sisäistäisi ja voisi uskoa taas politiikkaan… Ehkä niin, että oikeistokonservatiivit ovat nyt johtaneet EU:ta 15 vuotta päin helvettiä, ja alkavat vasta nyt toteuttaa häpeillen ja pienin askelin sitä politiikkaa, jota keynesiläiset (mm. sosialidemokraatit) ovat ajaneet koko ajan.

        • avatar Veijo Ryhänen sanoo:

          Iisakki,

          sinulla on kaksi vaihtoehtoa ajattelusi perustaksi: Joko seuraat poliitikkojen lausuntoja talousasioista, tai riippumattomien talousalan ammattilaisten lausuntoja poliitikkojen luomista “pelastuspaketeista”.
          Jälkimmäistä ryhmää nimitän riippumattomaksi talousälymystöksi, joka koostuu riippumattomista kansantaloustieteilijöistä, riippumattomista ekonomisteista ja riippumattomista talousalan osaajista, jotka ovat perehtyneet kansantaloustieteeseen. Paino on sanalla riippumaton.

          Ymmärrän, että (kunnallispolitiikan lisäksi) aikasi ei riitä molempien em. ryhmien sanomisten seuraamiseen, joten kumman ryhmän valitset ? Junckerista sanottua:

          Recall back in May 2011:
          “When it becomes serious, you have to lie.” -Jean Claude Juncker

          Oikean seurauskohteen valinta on ehdottoman tärkeä valinta, koska: ”Joka erehtyy ensimmäisessä napinlävessä, se ei saa muitakaan nappejaan oikeaan läpeen.”(Goethe)

          Jos valitset Junckerin, yms. politrukkien lausunnot oman ajattelusi pohjaksi, niin tällöin oma ajattelusi perustuu poliittisiin mielikuviin, eikä tosiasioihin (matematiikkaan). Tosiasiat viime kädessä mahdollistavat (Paasikiven mukaan) onnistuneen politiikan teon: “Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”.

          Mainitsemasi “piilotettu setelielvytys” tarkoittaa ilmeisesti EU:n 350mrd € investointipakettia ?

          Riippumattomana pidetyn FT:n kopiointiehdot rajoittavat copy-pasten koon max. 30 sanaa pitkäksi. Alla oleva on kirjoitettu silloin, kun vielä (ennen Saksan painostusta) arvailtiin, että tämänkertaisen “pelastuspaketin” koko tulisi olemaan 500mrd €:

          High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. … http://www.ft.com/cms/s/0/c90dd466-7bb4-11e4-a695-00144feabdc0.html#ixzz3MthrVzjy

          The alternative to a large programme is an inadequate one — for example, one that stops at €500bn. It would meet less opposition in Berlin. Unfortunately, it would also be economically irrelevant.

          30 sanan lainaus onkin tiivistettävissä sen taloudellisilta vaikutuksiltaan kahteen sanaan:
          inadequate = riittämätön
          irrelevant = epäoleellinen, ei asiaan liittyvä

          Jos ei usko FT:n artikkelia, niin voi tehdä itse laskelmia, esim. oletetaan, että investointipaketin hyödyt jakaantuisivat tasaisesti kaikille EU:n alueella eläville ihmisille, siis ns. helikopterirahalla tehty setelielvytys:

          350 000 000 000€/507 416 607 ihmistä = 690€/ihminen. Paras iPad tabletti maksaa verkkokaupassa 699,90 €. Jos investointipaketin taloudelliset vaikutukset jaetaan tasaisesti esim. kolmelle vuodelle, niin vasta kolmen vuoden päästä voisi sanoa, että EU:n setelielvytyksen ansiosta jokainen EU:n alueella elävä on saanut keskimäärin uuden, ilmaisen iPadin.
          No käytännössä investointipaketin hyöty menee suurten projektien läpiviemiseen kykeneville suurten pörssiyhtiöiden osakkeiden omistajille.

          Samanaikaisesti on kuitenkin käynnissä suomessa sisäinen devalvaatio, joka köyhdyttää suomalaisia, siis heikentää ihmisten mahdollisuutta ostaa työtuloilla iPad. Käytännössä (siis keskimäärin) suomalaiset eivät kansana tule huomaamaan investointipaketin vaikutusta omaan talouteensa millään tavoin !

          Investointipaketin vaikutus on siis käytännössä (positiivisesti uutisoituna) puhtaasti psykologinen, poliittisena toiveena on valaa euroa käyttäviin maihin tulevaisuudenuskoa, siis käytännössä rohkaista Suomalaisia velkaantumaan lisää. FT:n jutussa mainittiin myös investointipaketin (psykologinen) vaikutus pörssikursseihin. Näyttävät ja toiveita herättävät pelastuspakettien uutisoinnit ovat oleellisen tärkeitä. Tästä positiivisen uutisoinnin tärkeästä merkityksestä mielikuvapolitiikan teosta kuvaa Einhornin kaavio: http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-2115/kuvat/Einhorn_chart.jpg

          Suomalaisten kannalta (Jyrki Kataisen sanoin) “positiivinen pöhinä” on tärkeää, koska lähes kaikki liikkeellä oleva raha on velkaa. Jos ei ole velkaantumishalua, rahan liike taloudessa pysähtyy, talous “jäätyy”. “IT -suomen” muuttuminen “YT -suomeksi” on lähes pysäyttänyt suomalaisen asuntokaupan, ts. suomalaisten yksityisen velkaantumisen lähteen (yksityisen uuden rahan luomisen lähteen). Ja jos uutta rahaa ei luoda nopeasti lisää julkisen sektorin toimesta (yksityinen sektori ei pysty ja/tai halua), suomen kansainvälisen kilpailukyvyn menettämisen seurauksena käynnistynyt sisäinen devalvaatio kiihtyy:

          “IMD-oppilaitoksen tutkimuksessa Suomi sijoittui kilpailukyvyssä sijalle 18. Muutama vuosi sitten olimme kolmen parhaan joukossa. Houkuttelevuudessa ulkomaisille investoinneille olemme sijalla 58. Yhtä kaukana olemme, kun mitataan tuotannon ulos siirtymisen uhkaa … Usein tällaisesta pitkästä hiipumisesta seuraa jossain vaiheessa romahdus. Sikisi on tärkeää kääntyä nopeasti”(Matti Alahuhta, Talouselämä joulukuu 42/2014)

          Kotitalouksien taloudellinen tappaminen sisäisen devalvaation nimissä on parasta aikaa käynnissä, tästä käy ilmi € -ja FIM -valuuttojen erot:

          “Hyvin yksinkertainen laskelma paljastaa, että sisäinen devalvaatio[€] heikentää kotitalouden reaaliansioita paljon enemmän kuin vastaavan prosentin ulkoinen devalvaatio[FIM].”
          http://tyhmyri.wordpress.com/2012/11/24/ulkoisen-ja-sisaisen-devalvaation-vertailua-osa-i-sisainen-devalvaatio-tappaa-kotitaloudet/
          – – –
          “Fiskaalinen devalvaatio … kustannuksena on julkisen velkaantumisen kiihtyminen. Ei ole realistista olettaa, että tällä aikaansaataisiin niin suuri työllisyyden kasvu, että toimet rahoittaisivat itsensä. Jos työllisyyden herkkyys palkkojen laskuun olisi todellakin niin suuri, että viiden prosentin palkkojen laskulla Suomeen palautettaisiin täystyöllisyys, työvoimakustannusten suhteellisten muutosten olisi pitänyt näkyä paljon selkeämmin työllisyyskehityksessä.
          Työvoimakustannusten lasku kohdennetulla vero-alella on toki silti mielestäni hyvä idea. Siihen ei kuitenkaan kannata asettaa epärealistisia odotuksia.”(http://rogerwessman.com/2014/11/04/fiskaalinen-devalvaatio/)

          “Jos elvytystoimilla lisäisimme kotimaista kysyntää, merkittävä osa elvytyksestä vääjäämättä valuisi kasvavaan tuontiin, jolloin velkaantumisvauhti kiihtyisi” [koska € -valuutan käyttö ei lainkaan rajoita ulkomaan tavaroiden ostamista] (Roger Wessman 1)

          “Eli kotimaisin keinoin Suomessa puhdas elvytys ei ole kestävä ratkaisu. Yleinen koordinoitu elvytys euromaissa kuulostaa yhä kaukaiselta toiveelta.”(RW 2)

          Yhteenveto: Sekä investointipaketti, että fiskaalinen elvytys perustuvat toiveeseen niiden toimimisesta: “Toiveajattelu … nähdään asiat sellaisina kuin ne haluttaisiin olevan sen sijaan, että nähtäisiin ne sellaisina kuin ne ovat. “(http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiveajattelu)

          “Suurin osa EMU:n, EU:n ja Suomen byrokratian tarjoamista talouspoliittisista toimista on lumelääkkeitä, niitähän perustellaan “uskottavuudella”, “luottamuksella” ja “vastuullisuudella”, kaikiksi varoiksi niiden esittäjät tyypillisesti vetävät otsansa kurttuun puhuessaan niistä. Mutta mistä sen tietää, ehkä nämä lumelääkkeet voivat auttaa? Tai eivät ehkä sittenkään?” – See more at: http://blog.hse-econ.fi/?p=6355#sthash.qzTsFVw6.dpuf

          Vastasin edelliseen (retoriseen) kysymykseen em. linkissä (kommenttien ajallinen järjestys on käänteinen muihin blogeihin verrattuna).

          Johtopäätös: Toiveajatteluun perustuvan talouspolitiikan tekeminen aiheuttaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä sisäisen devalvaation jatkumisen suomessa. Toki voi toivoa, että jokin muu maa kuin suomi (Saksan AfD, Kreikan Syriza ?) tekee jotakin sellaista, että suomi nousee nykyisestä taloussuosta jonkin yllättävän eurooppalaisen mullistuksen ansiosta (tosin tämäkin on toiveajattelua).

          Päinvastoin kuin talouden lumelääkkeet, Suomen käyttämän valuutan devalvointi tehoaa sen sijaan 100% kiistattoman varmasti työttömyyteen 6-12kk kuluessa, ja estää samalla elvytysrahan valumisen mm. iPadien kautta ulkomaille (applen osakkeenomistajille). Devalvaation seurauksena (näkökulmasta riippuen jopa luxus tuotteina pidettävien) iPadien myynti suomessa laskisi suhteessa enemmän halvempien android laitteiden myyntiin nähden.
          Milllään muulla talouspolitiikan keinolla ei voi yhtä helposti estää rahavirtojen valumista (suomen köyhtymistä)suomesta ulkomaille.

          Siksi devalvaatiossa on kyse myös “suosi suomalaista” -mainoskampanjan 100% varmasti ja automaattisesti toimivasta korvikkeesta. Yksinkertaista, nerokasta ja toimivaa!

          “valuuttadevalvaation kaltainen kilpailukyvyn palautus on tehtävä joka tapauksessa. Se tehdään joko hirvittävän massatyöttömyyden kautta kuten Espanjassa ja Kreikassa tai valuuttadevalvaatiolla. Valuuttadevalvaatiossa työttömiä tulee paljon vähemmän ja kokonaisuutena ihmiset köyhtyvät vähemmän kuin työttömyyden avulla tapahtuvassa sisäisessä devalvaatiossa.”
          (https://tyhmyri.wordpress.com/2014/11/15/presidentti-niinisto-ja-euro-ja-taloudellinen-huuhaa-masentava-haastattelu/)

          FIM valuutta on työttömälle loogisesti järkevämpi valinta oman kannatuksen kohteeksi, kuin “€ + toiveajattelun + sisäisen devalvaation jatkaminen” -yhdistelmän kannattaminen. Jälkimmäinen ei tuo mitään hyvää kenellekään suomalaiselle (pl. hyvinvointivaltion “hautausurakoitsijoille”, jotka tekevät muhkean tilin).

          (Molemmat em. Roger Wessman lainaukset:
          http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/rakenteellinen-vai-suhdanneongelma.html)

          • Terve Veijo,

            kommenttisi oli joutunut tarkistuslistalle (ilmeisesti useiden linkkien vuoksi) ja havaitsin sen vasta nyt purkiessani työmeiliäni. Sorry.

            En nyt aivan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta vastaan alun kysymykseen. Seuraan taloustieteellistä keskustelua sen mitä pystyn, ja kokonaisuudessaan. On mielestäni järjetöntä erotella keskustelijoita poliitikkoihin ja asiantuntijoihin, koska taloustiede perusluonteeltaan ei ole mitään eksaktia matematiikkaa, vaan perusluonteeltaan erittäin poliittista. Olennaisin kysymys talouspolitiikassa on luottamuksen käsite, mikä huonosti taipuu matemaattisiin kaavoihin. Vaikuttavia tekijöitä on liikaa.

            Uusklassiset valtavirran ekonomistit ovat lähes poikkeuksetta oikeistolaisia ajattelultaan, mikä luo moniin puheenvuoroihin pohjavireensä. On naivia myös ajatella, että kun esim. Nordean pääekonomisti esittää politiikkasuosituksiaan, ne olisivat jotenkin arvovapaita. Eivät ne ole, ne toteuttavat hänen palkanmaksajansa ajamia tavoitteita.

  29. avatar Veijo Ryhänen sanoo:

    SCC jos mikä on otsikon mukaista aktiivista elinkeinopolitiikkaa! 🙂

    Jo viime vuonna SCC aiheisissa kahvipöytäkeskusteluissa pieni vähemmistö (<10%) osallistujista oli sitä mieltä, että varsinainen huijaus oli siinä, että “SCC-peiteoperaation” avulla yksityiset toimijat onnistuivat myymään huonosti rakennusmaaksi sopivaa ~joutomaata korkeaan hintaan Hämeenlinnan kaupungille. Ilman SCC:n luomaa keinotekoista kysyntää ko. tonttimaalle ei olisi löytynyt yhtään ostajaa lähellekään tätä hintatasoa:

    “Missään ei mainita kuka onnellinen omisti ne kaupungin maiden sisään jääneet 3,3 hehtaaria vetistä maapohjaa moottoritien kyljestä.

    “Kaupunki joutui lunastamaan pläntin peräti 800 000€ hintaan veronmaksajien rahoilla ja omalla riskillään luodakseen yhtenäisen tontin Datsun Sunny Car Centerille.”
    (Nimim. Gosplan Inc., http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=237394&tstart=50&start=45)

    Jos ja kun koko SCC-hanke rahoituksen puuttumisen vuoksi kuivuu lähiaikoina kasaan, niin aiotko Iisakki itsekin kääntyä em. kannalle, että varsinainen huijaus tapahtui silloin, kun veronamaksajien rahoilla tehtiin ylihintainen 800 000€ tonttikauppa, ts. kaupunki on huijauksen uhri ?

    Vai aiotko pitää kiinni yleisimmästä nykyisestä/tulevasta käsityksestä, jonka mukaan ainut huijaus oli siinä, että SCC joutui ns. nigerialaiskirje -tyyppisen huijauksen uhriksi ?

    Itse päädyin “SCC on/oli pelkkä peiteoperaatio tonttikauppahuijaukselle” -näkemykseen vasta äskettäin, kun kuulin kaupan (Lidl) käytävällä puhuttavan, että autokauppa-alalla olisi jo kauan sitten kerrottu “Galapagossaari -huijauksesta”: Tässä huhussa väitetään Ritaluoman menneen Finnairin myyntitiskille autokaupan käyntikorttia esitellen, ja onnistuneen käyntikortin ja vakuuttavan puhumisen ansiosta saamaan haltuunsa lentoliput galapagossaarille. Kun laskun maksajaa oli sitten jälkikäteen ryhdytty kyselemään ko. autoliikkeestä, niin siellä olisi sanottu, että “ei Ritaluomalle ole annettu heidän taholtaan mitään valtuuksia”. Huhun mukaan galapagossaaren matkan maksajaksi olisi lopulta päätynyt liput myynyt Finnairin toimistovirkailija.

    Tämän huhun kuulemisen jälkeen minun oli helppo laskea yhteen 1+1, jolloin käsitin, että SCC -huijaus on ikäänkuin “Galapagossaari -huijaus”, mutta niinsanotusti “up to eleven”.

    Em. “galapagossaari-huijauksen” todenperäisyydestä minulla ei tietenkään ole mitään tietoa, mutta tosiasia on se, että sellainen huhu on olemassa ja sitä levitetään, koska olen sen omin korvin kuullut. “SCC on peiteoperaatio tonttikaupahuijaukselle” -käsitykseen tietysti kuuluu, että ns. nigerialaishuijaus on ns. “false flag -isku”, jonka avulla viranomaiset huijataan kohdistamaan tutkimukset täysin väärään suuntaan.

  30. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Terve Veijo,

    monenlaista teoriaa ja huhua olen tietysti jo kuullut, mutta nämä Galapagos-saaret ja false flag -huijaukset menevät kyllä kärkeen mielikuvituksellisuudessaan.

    Ei kaupunkia mitenkään ole huijattu tonttikaupassa tai muutenkaan. Kyseisellä peltopläntillä oli raskas teollisuuskaava, ja hinta rakennusoikeuden mukainen. Toki parempiakin ajankohtia neuvotella tonttikaupasta olisi ollut, mutta eipä se hinta siitä olisi kovin paljoa pudonnut – ei ainakaan niin paljon, mitä toisaalla olemme saaneet yhtiöltä esim. rakennusluvan (244 000 euroa) muodossa.

    Myyjillä oli ollut tontit hallussaan jo vuosikymmeniä, eikä mitään yhteyttä Ritaluomaan nyt eikä silloin. Myyjien nimet löytyvät kaupungin pöytäkirjoista, mutta en ala niitä täällä levittelemään.

    Ritaluoma itse on muuten käyttänyt viisinkertaisen määrän omaa rahaa hankkeeseensa, joten ei olisi kovin kannattavaksi ”tonttikauppahuijaus” tullut….

    • avatar Veijo Ryhänen sanoo:

      Kiitos “Tontin myyjän ja Ritaluoman välistä kytkentää ei ollut silloin, eikä ole nytkään” -vastauksestasi, Iisakki.

      Nykytietojen perusteella pidän 100% varmana, että SCC:n taru päättyy “419 scam”iin:

      “your help is needed to access a large sum of money, usually many millions of dollars.”(419 scam, http://www.hoax-slayer.com/nigerian-scams.html )

      “Sambian entisen presidentin Frederick Chiluban lähipiiriin kuulunut tiedottaja sanoo Iltalehdelle, että presidentin leski Regina Chiluba ei ole sijoittamassa 33,6 miljoonaa euroa Hämeenlinnaan kaavailtuun Sunny Car Centeriin”(http://www.talouselama.fi/uutiset/il+sambialaislahde+kiistaa+sijoituksen+sunny+car+centeriin++ihan+bullshittia+koko+juttu/a2262418)

      Käsittääkseni ihmiset jakautuvat (vähintäänkin) kahteen ryhmään suhtautumisessaan ko. 419
      scamiin:

      Osa (suurin osa?) ihmisistä uskoo, että ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että erittäin pitkän kokemuksen omaava kiinteistökaupanteon ammattilainen joutuu vahingossa, siis hyväuskoisuuttaan 419 scamin uhriksi, siis että pitkän työkokemuksensa ja asemansa perusteella Ritaluoman OLISI PITÄNYT TUNNISTAA 419 scam sellaisen kohdatessaan.

      Ja toinen osa ihmisistä uskoo, että kyllä on mahdollista, että kiinteistökaupan ammattilainen(kin) voi joutua ns. vilpittömin mielini 419 scamin uhriksi.

      Kumpaan em. kahteen ryhmään sinä kuulut, Iisakki ?

      Alla vielä satunnaisesta google osumasta poimittua copy-pastea “asemansa perusteella olisi pitänyt tietää” -aiheeseen liittyvästä pohdinnasta:

      “Juridiikan peruskäsitteisiin kuuluvat bona fide eli vilpitön mieli ja mala fide eli vilpillinen mieli. Vilpittömässä mielessä toimii se, joka ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää jotain asiaan vaikuttavaa tosiseikkaa. Vastaavasti vilpillisessä mielessä toimii se, joka tiesi tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää tämä tosiseikka. … johtajana hänen olisi kuitenkin asemansa takia pitänyt tietää … Se kallistaa vaakaa vilpillisen mielen puolelle. Näyttää siis siltä, että … ei tiennyt, mutta hänen olisi pitänyt tietää asiaan vaikuttava tosiseikka. Lopputuloksena tässä päätyy väistämättä toteamaan, että … toimi mala fide.”(http://sakutimonen.com/2012/03/absoluuttinen-fakta/)

      • Terve Veijo,

        En mielelläni junttaa mitään kantojani lukkoon, jos en ole selvillä kaikista tosiseikoista. Median kautta saatu informaatio ei niitä kokemukseni mukaan tuota. Eli mielelläni kuulen vielä muitakin tässä prosessissa mukana olleita ihmisiä, joiden kokemus ja ainakin osaaminen ovat paria astetta kovempaa luokkaa kuin Ritaluomalla.

        • avatar Veijo Ryhänen sanoo:

          Arvelin Ritaluoman kaikkein todennäköisimmin jatkavan valitsemallaan linjalla ”historia toistaa itseään” -syyn vuoksi, tässä historiaa:

          ”Uskomattomin näihin kirjeisiin liittyvä tarina taitaa
          olla se että entinen ministeri …
          joka sittemmin on toiminut liikemiehenä oli lainannut
          liikemiestuttaviltaan muutaman millin tuottoisaan
          Nigerialaisbisnekseen (toki ei ollut kertonut mihin
          rahat menevät) ja tottahan kaverit vanhalle
          tutulleen lainasivat.

          Kävi kuitenkin niin että rahat katosivat, Mattila
          teki konkurssin ja oli taannoin käräjilläkin
          kai petoksesta syytettynä mutta itse hän uskoo
          että rahat kyllä vielä tulevat korkojen kanssa
          vielä takaisin…”(http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,87137.30.html)

          …ja tässä nykyisyyttä:

          ”Sunny Car Center lähettää lisää rahaa Afrikkaan – palkkasi ihmisoikeustoimiston selvittämään rahoituskuviota … Markku Ritaluoma kertoi HS:lle tehneensä toimeksiannon CIPDH:n (Comité International pour la Protection des Droits de l’Homme) Afrikan-osastolle, jonka johtaja selvittää parhaillaan tilannetta Sambiassa. … Ritaluoma ei kerro, paljonko selvitystyö Afrikassa maksaa, HS kirjoittaa.”(http://www.talouselama.fi/uutiset/hs+sunny+car+center+lahettaa+lisaa+rahaa+afrikkaan++palkkasi+ihmisoikeustoimiston+selvittamaan+rahoituskuviota/a2263713)

          …eli arvelen SCC:n tarun päättyvän oikeudenkäynteihin, jossa SCC:ssä rahaa hävinneet tahot yrittävät saada selville, hävitettiinkö rahat tarkoituksellisesti vaiko vahingossa, siis hyväuskoisuuden vuoksi.

          • avatar Jouni Simula sanoo:

            Mielestäni kommentoit osuvasti. Uusin uutinen pistää entistäkin enemmän miettimään sitä, voiko joku oikeasti olla noin hyväuskoinen, vai onko kyseessä vain ovela operaatio rahan piiloittamiseksi.

  31. avatar Jaakko sanoo:

    Tämä SCC:n ja Ritaluoman tapaus jälleen kerran todistaa sen kuinka paljon vastuutonta rahankäyttöä julkinen sektori harrastaa. On todella suuri ongelma, koko maan tasolla, että julkisen sektorin toimijat haluavat puuttua yksityisen sektorin toimintaan veronmaksajien rahoilla. Tämän toiminnan ” peiteverhona” voi toimia ”alueen vetovoiman lisäämien”, ”työpaikkojen luonti”, ” investointien houkuttelu alueelle”. Ei suomen vetovoima investointien suhteen yhtään siitä lisäänny, jos joka paikkakunta vuorotellen hassaa verorahoja, milloin mihinkäkin hankkeeseen. Nuo julkisen sektorin hankkeet hyvin usein houkuttelevat harmaan alueen toimijoita, luovat todella lyhytaikaisia työpaikkoja ja aiheuttavat valtavasti piilokustannuksia (mm virkamiesten palkat). Mutta tuo piilokustannusten luontihan on itseasiassa se suurin tarkoitus, koska maksajan on aina loppujen lopuksi joku muu (veronmaksaja)

    .Tämä on tietysti koko julkisen sektorin ongelma mutta näköjään HML::ssa näissä asioissa on erityisen suurta amatöörimäisyyttä. SCC:n tapaus on saanut koko maan kattavaa julkisuutta. Kaikki pitävät hanketta jo idealtaankin käsittämättömän vanhanaikaisena ja huonona. Tuolllaisella idealla, ei todellakaan luoda uusia työpaikkoja tähän maahan ! Nyt kun hankkeen puuhamies osoittautui täydelliseksi amatööriksi, vai voiko joku muuta väittää? Henkilö menee vuonna 2014 ikivanhaan nigerialaishuijaukseen ja poliisin kielloista huolimatta lähettää 340 teuroa Afrikkalaiselle tilille!!!.
    Missä maailmassa nämä ihmiset elää ? Onko ne olleet jossain pullossa viimeiset 15 vuotta? Ritaluomalla olisi ollut useita mahdollisuuksia tarkastaa tuon huijarin tausta. Mm huijaustilinumerot jopa löytyy googlella. Sinne brittipankkiin voi myös suoraan soittaa ja varmistaa asiat (ei tosin niihin huijarin antamiin numeroihin) yms yms. Tuon asian olisi 15 vuotiaskin pystynyt hoitamaan ja varmistamaan huijaukseksi alle puolen tunnin ! Kertoo jotain kaupungin luottamusmiesten tasosta, että vaikka Ritaluoma tällä tasolla, on hän kuitenkin pystynyt vakuuttamaan osan kaupungin poliitikoista ?
    Mitä se kertoo näistä poliitikoista ja heidän kyvyistään huolehtia kaupunkilaisten asioista ?

    • avatar Seppo sanoo:

      Lainaan tähän – kun iso osa heistä pyrkinee eduskuntaan – Timo Mäenpään laulua: ”Se on eduskuntatalo,aikomus on muka jalo mutta loista ei järjen valo”

  32. avatar Antti Eskola sanoo:

    Moikka,

    paljasjalkaisena Hämeenlinnalaisena olen varmaan outo tapaus koska en näitä SCC asioita tai tapahtumapuiston kehitystä ole juurikaan seurannut. Hämeensanomatkin luen varmaan vai pari kertaa vuodessa. Tänään kuitenkin lehden jostakin syystä luin ja mielenkiinnolla SCC:tä käsittelevän jutun.

    Yksi asia jäi ihmetyttämään. Käsittääkseni Uponor, Siemens ja Stora Enson ovat olleet hankeessa TARJOAMASSA taloteknisiä ja energian tuotantoon liittyviä ratkaisuita. Miten niiden mukana olo ja esiin nosto lisäävät hankkeen luotettavuutta? Vai ovatko ko yritykset myös investoija roolissa? Tarjouksia ja suunnitelmiahan voi laatia kenen tahansa toimittajan kanssa.

    Tapahtumakentästä jäi kanssa yksi juttu blogi-kirjoittelusta ihmetyttämään. Eli ajatus kulli suunnilleen näin, vaikka tapahtumapuisto sinänsä epäonnistuisi, tulisi tässä samalla kuitenkin siivottua alue vaikkapa myöhempää asuntorakentamista varten saastuneesta maa-aineksesta. Jostain muualta olin lukevinani, että alueelta siivotaan saastunutta maata n. puolen metrin kerros ja loppu jätetään sijoilleen sekä peitellään puhtaalla maalla. Kuoritusta maasta rakennetaan kumpu joka samoin peitetään puhtaalla maalla. En ole alan asiantuntija, mutta kuulostaa siltä että kyseessä olisi vähän kevyemmän luokan ratkaisu eikä tämä tee alueesta puhdasta rakennuskäyttöä varten. Voin toki olla väärässä?

  33. Terve Antti,

    ja kiitos erittäin asiallisista ja hyvistä kysymyksistä.

    Nämä yksityisesti rahoitetut yhtiöt (osa ei ole ollut julkisuudessa) ovat Siemens etunenässä investoineet varsin merkittäviä summia ko. hankkeen ja koko energiatehokkaan kauppakeskuskonseptin kehittämiseen. Itse lähdin aikanaan yhtiön hallitukseen, kun vakuutuin kaupunginjohdon ja Siemensin käymän neuvottelun perusteella, että yhtiö haluaa olla investoimassa Hämeenlinnaan niin SCC:n osalta kuin muidenkin hankkeiden. Siemens on mukana tälläkin hetkellä HHT-hankkeeseen liittyvän sähköautoilun kehittämisessä, käy SCC:n miten tahansa. Eli yhteistyö on säilynyt hyvänä.

    Tapahtumapuiston osalta asia on, kuten olet ymmärtänyt. Alue kaivettiin ympäristöluvan mukaisesti ja alle jääneet saastuneet maat eristettiin suojakankaalla myöhempää puhdistamista varten. Ajatuksena on, että kun asuntorakentaminen laajenee kaupungin kasvaessa 20-40 vuoden sisällä Kantolaan, niin maan puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet huomattavasti huokeampaan suuntaan. Alueen siistimisellä on viitattu tämän lisäksi siihen tosiseikkaan, että tähän asti alue oli kaupunkilaisten epävirallinen kaatopaikkapusikko, jossa eivät viihtyneet muut kuin hylätyt jääkaapit, pesukoneet ja autonraadot.

  34. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mitenkä tuo Iisakki oikein saa yönsä nukuttua, kun toisaalta hän tekee niin ja toisaalta näin.

    Tässä blogissa hän kirjoittaa: ”Itse lähdin aikanaan yhtiön hallitukseen, kun vakuutuin kaupunginjohdon ja Siemensin käymän neuvottelun perusteella, että yhtiö haluaa olla investoimassa Hämeenlinnaan niin SCC:n osalta kuin muidenkin hankkeiden.”

    Toisessa blogissa hän taasen kirjoittaa olleensa SCC:n hallituksessa piensijoittajien etujen ajajana.

    Tuo viimeinen tosin näyttää todella omaperäiseltä ja lainvastaiseltakin, kas osakeyhtiölaki ei tunne tuollaista hallituspaikkaa. Yhtiön hallituksessa istuvien tulee ajaa yhtiön etua, siinä sivussa tulee hoidettua tasa-arvoisesti niin piensijoittajien kuin suursijoittajienkin edut.

    Miksi Iisakki jätti ”ammattitaitoisena talousguruna” SCC:n hallituksen? Mitä Iisakki sai aikaan istuessaan SCC:n hallituksessa? Se on tietenkin SCC:n asia eikä hänen, tai SCC:n blogeissa tarvitse siihen vastailla. Aika hataralta nuo aikaansaannokset kuitenkin näyttävät.

    Kantolanniemen osto oli todella järjetön ja kallis, siinä on Iisakki ollut mukana kaupungin verorahoja tärväämässä. Tavallinen työllä toimeentuleva henkilö ei osta milloinkaan kaatopaikkaa, jonka siivoamiskulut lankeavat ostajalle, ei piha-aluetta eikä mitään muutakaan varten.

    Samana vuonna, kun kaupunki osti Kantolanniemen roskineen ja saastunen maa-alueen, kaupunki myi lähes luonnonvaraista puhdasta maata Lammin Ronnista. Ei siis järjen hiventä. Lammin Ronni oli kaupungille kehityskelpoinen ja olisi tuonut kaupungille veronmaksajia ja työpaikkoja, mikäli kaupunginhallinnossa asia olisi ymmärretty.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Antti,

      Ronni oli Hämeenlinnan sopimusosaamisen täydellinen oma maali.

      19.4.1967 Lammin kunta lahjoitti Hämeen Vajaamielisten keskuslaitoksen kuntainliitolle Lammin kunnan Ronnin kylässä omistamastaan Kauppilan tilasta 70 hehtaarin suuruisen maa-alueen. Vuonna 2008 Pääjärven kuntayhtymä luovutti tontin takaisin Lammin kunnalle ja vuoden 2009
      kuntaliitosten jälkeen omistajana oli Hämeenlinnan kaupunki.

      10.8.2009 Hämeenlinnan kaupunki solmi Etevan kanssa määräaikaisen maanvuokrasopimuksen, jolla Ronnin alue luovutettiin käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5. luvun tarkoittamalla tavalla vammaisten asumis- ja palvelutoimintaan 31.12.2012 asti.

      Etevaan vuonna 2009 yhdistyneen Pääjärven kuntayhtymän omistajakunnat olivat kuitenkin päättäneet jo vuonna 2004 laitoksen hajauttamisesta alueellisesti ja toiminnallisesti. Päätökset tarkoittivat laitoksen toiminnan lopettamista, palvelujen hajauttamista ja uudistamista sekä palvelujen käyttäjien siirtymistä kuntien ja kuntayhtymän järjestämiin palveluihin.

      Hämeenlinnan kaupunki aka Juha Isosuo olivat 10.8.2009 täysin tietoisia siitä, että Ronnin rakennusten käyttö tulee päättymään: asiasta oli päätetty jo vuonna 2004. Tästä huolimatta 10.8.2009 solmittuun vuokrasopimikseen ei otettu eri määräyksiä Etevan velvollisuuksista poistaa rakennukset tontilta vuokra-ajan päättyessä.

      Isosuon neropatteileman vuokrasopimuksen turvin Eteva siirsi 15.6.2012 vuokraoikeuden tytäryhtiölleen Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Yhtiön rahavarallisuus yli 3 M€ siirrettiin emoyhteisölle jo vuonna 2011, ja Hämeenlinna kaupunki jätettiin ns. pitelemään kassia, eli tontti rakennuksineen jätettiin vuokrasopimuksen päättyessä kaupungille tyyliin ”pidä hyvänäsi”. Emoyhteisölle siirretystä yli 3 M€:sta vähintään 1 M€ on rahaa, jota Kiinteistöpalvelut Oy:llä ei ole aikomustakaan saati kykyä maksaa koskaan takaisin.

      Etevan olisi tullut vastata vuosikymmeniä käyttämiensä rakennusten poistamisesta, jolloin Hämeenlinnan osuus kustannuksista olisi ollut kuntayhtymän peruspääoman suhteessa, eli joitakin prosentteja. Nyt Hämeenlinna joutui myymään alueen pilkkahinnalla epäkuranttien rakennusten aiheuttaman rasitteen vuoksi.

      Hämeenlinnalle tulisi oleellisesti halvemmaksi ottaa joiltakin virkamiehiltä puhelin sekä netti pois ja maksaa palkka kotiin.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Hyvä Antti!
      Kun siellä ei ole niitä jotka asian ymmärtäisi, on vain ”pannulappuja ja herkkusieniviljelmiä”!

  35. avatar Lulu Ranne sanoo:

    Iltaa,

    tässä muutama täydennyt Antti Eskolan kysymyksiin, joihin Iisakkin hieman vastaili.

    Uponor, Siemens ja Stora Enso ovat poissa SCC.kehistä. Vaikka joku näistä tahoista olisi jossain vaiheessa investoinut SCC:n jotain, jättivät jokainen Ritaluoman aikansa ihmeteltyään.

    Ja vielä Kantolasta: Kantolan maaperää pilaavat aineet ovat pääosin peräisin sahalla käytetystä KY5-puun sinistymisenestoaineesta. KY5:n kloorifenolit ovat vesiliukoisia, ja vuosien saatossa pääosin liuenneet Vanajaveteen. KY5:n ”jäämiä” ovat myös dioksiinit ja furaanit, joita kutsutaan myös supermyrkyiksi. Nämä myrkyt ovat käytännössä veteen liukenemattomia ja hyvin pysyviä yhdisteitä. Niiden hävittäminen on kallista.
    Kantolan saha-alueen maaperässä on lisäksi metalleja, ja öljyjä.

    Saha-alueen ongelma ovat nimenomaan pysyvät haitta-aineet, jotka läjitetään ja eristetään mäeksi ympäristöluvan mukaisesti. Kun alueelle joskun tulee asuntoja, on kaikki pilaantuneet maat poistettava alueelta. Se tulee kalliksi, varsinkin kun miettiin, että ensin tehtiin ”kevyt kunnostus” pintaa raapaisemalla ja eristämällä, jonka jälkeen tulee varsinainen kunnostus eli hyvin todennäköisesti mittava massanvaihto, Massanvaihto on todennäköisin kunnostusvaihtoehto myös 20 vuoden päästä, sillä pysyviä yhdisteitä ei niin vain saada katoamaan esim pilaantunutta maata syövillä pöpöillä tai maanpesulla.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Lulu!
      Voidaanko ajatella niin, ettei kaikkia ympäristömyrkkyjä voida hoitaa? Olisiko paras tapa kätkeä ne maan poveen ja kaavoituksessa merkitä ne erityisalueiksi. Suomi on täynnä -60-luvun jätöksiä, ne pitää mielestäni kartoittaa ja antaa olla. Mihin ne oikeastaan voidaan kuskata? Afrikkaan?
      Lopetetaan roskaaminen. Toivotan vaalimenestystä! Hessu K.

    • Terve Lulu,

      Väität, että esimerkiksi Siemens on ”poissa kehistä”. Olen kyllä tietoinen, että Ilkkalan Kari soitteli jo vuosia sitten silloiselle Siemensin toimarille ja mustamaalasi SCC:tä ja kaupunkia hänelle tarmokkaasti. Martti Kohtanen oli kuin puulla päähän lyöty Karin hyökkäyksen jälkeen. Ei vissiin ollut tottunut siihen, että poliitikko yrittää karkottaa kaupungissaan olevan hankkeen tukijoita. Yleensä kun se menee toisin päin, ja poliitikot tekevät kaikkensa, että isot yritykset investoisivat heidän alueelleen…

      En tiedä viimeisiä kuvioita Siemensin ja SCC:n välillä, mutta sen tiedän, että yhtiöillä on sitovat sopimukset ja Siemens on tukenut hankkeen kehittämistä useilla miljoonilla euroilla. Se on fakta. Ja senkin tiedän, että Siemensiltä oltiin yhteydessä kaupunginjohtajaan ennen viimeisintä kh:n asiaan liittyvää päätöstä.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Tervehdys Iisakki,

        Siemens ei ole kehissä, vaan istuu pulkassa ja vikisee.

        Mainostamasi Siemens-miljoonat eivät SCC:n käsissä kuluneet hankkeen taloautomaation ja energiaratkaisuun liittyvään suunnittelutyöhön, vaan katosivat jonnekin SCC:n mystisiin kuluihin.

        Martti Kohtasen päätä on lyönyt puulla muutkin kuin Ilkkala, koskapa mies lähetettiin ”kansainvälisiin tehtäviin” 5.6.2013. Mitä nuo kansainväliset tehtävät ovatkaan, ne ovat niin salaisia ettei miehestä ole jäänyt digiavaruuteen jälkeäkään lähtönsä jälkeen.

        Jos Siemens’illä on esim. 3+ miljoonaa kiinni SCC:ssä, Kohtasen jälkiä Siemens’illä siivoavat tahot ovat varmasti kiinnostuneita näkevätkö he senttiäkään enää koskaan. Uutta rahaa Siemens’iltä on turha odottaa. Uusia investoreita voi karkottaa ihan vaan SCC:n tase ilman mitään Ilkkaloita – kuka laittaa uutta rahaa yhtiöön, jos rahalla vain päästetään edellisiä lainoittajia koukusta? Niin ei hanke etene.

        Siemens-yhteistön kätilönä ja sopimuksen neuvottelijana toimi SCC:n teknisenä johtajanakin esiintynyt Jussi Vartiainen ja hänen yhtiönsä Intar Oy. Kun Siemens-yhteistyö uutisoitiin moneen kertaan maalis-lokakuussa 2012, meni Intar Oy konkurssiin huhtikuussa 2013. Kohtanen lähti kaksi kuukautta myöhemmin.

        Entä tänä päivänä? Puurtaako Vartiainen edelleen Siemens-yhteistön ja SCC:n edistyneen talotekniikan ja energiaratkaisun parissa?

        No ei, vaan vain vuosi 18.10.2012 tapahtuneen suuren SCC-uutisoinnin jälkeen lokakuussa 2013 Viron mediaan ilmestyi konseptiltaan jotenkin tutunoloinen jättihanke:

        http://www.tekniikkatalous.fi/ict/viroon+saattaa+nousta+euroopan+suurin+ndash+ja+kenties+arvoituksellisin+ndash+datakeskus/a939720

        SCC:n Jussihan se siellä. No, inhottavan inhorealistisia Ilkkaloita on Virossakin:

        http://www.balticbusinessnews.com/article/2014/8/5/it-expert-doubts-the-feasibility-of-building-a-massive-data-warehouse-in-estonia

        Väitteesi ”Ilkkalan Kari soitteli jo vuosia sitten silloiselle Siemensin toimarille ja mustamaalasi SCC:tä ja kaupunkia hänelle tarmokkaasti” on mustamaalausväitteen osalta puhdasta potaskaa. Koko viestiketju ei mahdu tähän kommenttiin, mutta tulen aikanaan julkaisemaan sen omassa blogissani kokonaisuudessaan. Kyllä, viestin Kohtasen kanssa saadakseni valaistusta erittäin kummalliselta vaikuttaneeseen hankkeeseen, mutta SCC:n hanketta ei ole kenenkään todellakaan tarvinnut erikseen mustamaalata.

  36. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Huomenta

    Jatketaanpa Ronnin ja Kantolanniemen vertailua.

    Ronnissa olleet rakennukset eivät suinkaan kaikki olleet epäkurantteja. Epäkuranttien rakennusten täydellinen hävittäminenkään ei olisi tullut niin kalliiksi mitä tulee Kantolanniemen puhdistusoperaatio maksamaan. Osa rakennuksista oli jopa erinomaisessa kunnossa. Esim. keittiöravintolaan oli tehty hiljattain mittava remontti ennen toiminnan lopettamista.

    Mitä sitten kaupungin hallinnon tekemien kauppojen jälkeen alueilla tulee tapahtumaan.

    Kantolanniemi tulee olemaan kallis jo tässä vaiheessa eikä kukaan edes Iisakki pysty sanomaan kuinka kallista asuntorakennuspohjaa kaupunki on hankkinut. Vaikka saastuneen maapohjan puhdistuskustannukset laskisivat miten paljon tahansa 20-40 vuoden aikana, niin milloinkaan ne eivät vastaa kustannuksiltaan saastumatonta rakennusalaa, jota toki Hämeenlinnasta haluttaessa ja tarvittaessa löytyy. Siinä Iisakki kumppaneineen on hankkinut velkaa tuleville sukupolville.

    Kantolanniemeä rakennetaan nyt kovaa vauhtia jonkin sortin festivaali areenaksi. Todella epävarma bisnes, muistuttaa monelta osin SCC bisnistä. Molemmet ovat aikaansa jäljessä.

    Mitä sitten Ronnista. Se on myyty pilkkahintaan eräälle uskonnolliselle lahkolle, ei siinä mitään pahaa, jossain ne lahkotkin toimivat. Hinta, vain hipoi lähes lahjoitusta, kaupungin ei olisi tarvinnut avustaa niin huomattavasti tuota lahkoa, mitä ilmeisesti yksituumainen kaupunginhallinto on tehnyt.

    Ronnissa tosiaan on jokin ortodoksien Athos säätiö. Kuulopuheiden mukaan tuo säätiö on teettänyt erilaisia töitä paikkakunnalla toimivilla yrityksillä. Säätiö vain on työtä tilatessaan tiennyt , että heillä ei ole varaa maksaa yrittäjälle kustannuksia, joista yrittäjä maksaisi Hämeenlinnan kaupungille ja Suomen valtiolle veroa. Nyt tosin säätiö on hakenut valtiolta luvan rahankeruuta varten. Siinä vain on pitkä matka varmaankin kuljettavana, ennen kuin Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen valtio saa verotulonsa tuosta rahankeruusta ja yrittäjä palkkansa.

    Hyppään tässä asiasta toiseen, mutta liittyy Hämeenlinnan hallintoon ja Ronniin kuitenkin.

    Mikäli minä kysyn vaikkapa Iisakki Kiemunkilta, tai Tapio Vekalta mitä mieltä he ovat lähi-ruoasta, tai lähipalveluista. No vastauksen me tiedämme kaikki, eikä kummankaan tarvitse vastata. Teot, vain osoittavat toista. Ronni kuuluu Hämeenlinnaan eli on todellista lähialuetta. Kuitenkin osa kaupunginhallinnosta vääntäytyi jokin aika sitten Leville palaveriä pitämään. Väitän, että Ronnissa kaupunki olisi voinut järjestää hienommat olosuhteet palaverin pitoon savausaunoineen ja avantouinti mahdollisuuksineen mitä Levi pystyi tarjoamaan.

    Tuohon aikaan Ronni oli vielä kaupungin omistuksessa. ja niin lähellä, että palaveriin osallistuneet olisivat suksilla sivakoineet luontoa rasittamatta palaveriinsa. Hehän ovat huolissaan ilmaston muutoksesta, joten hiihto Hämeenlinna torilta Ronniin ja takaisin olisi ollut todellinen näytön paikka päättäjiltä. Nimittäin, jos minä edelleen kysyn Iisakki Kiemunkilta , tai Tapio Vekalta mitä mieltä he ovat ilmaston muutoksesta, tiedämme vastauksen, eikä kummankaan tarvitse vastata.

  37. avatar Antti Eskola sanoo:

    Kiitos Iisakki ja Lulu vastauksistanne!

    SCC:ssä siis taitavat em firmat olla visioidun talo- ja rakennustekniikan toimittajina, kuten epäilinkin. Ilmeisesti kiinteistöön on kaavailtu mikroturbiiniin perustuvaa lämmön ja sähkön yhteistuotantoratkaisua. Polttoaineena varmaan biokaasu koska sitä on markkinoitu ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Mielenkiintoinen juttu teknisesti ja taloudellisesti. Nykyisillä sähkön hinnoilla investoinnin kannattavuus on haastava. Jos SCC ei toteudu toivon että tonttimaalle saadaan joku muu rakentamaan. Nyt olisi vinkkinä päättäjille hyvä tilaisuus katsoa jostakin nuorille motocrossin harrastajille uusi paikka, vanha kun jyrättiin SCC:n alta.. Siellä käytiin ajamassa naapuri kaupungeista asti..

    Toivottavasti myös tapahtumapuisto alkaa toimimaan jotta massanvaihto puuhiin ei jouduta 🙂 Ja kuten Iisakki sanoikin on alue ollutkin lähinnä joutomaana. Mutta nykyinen kevyempi massanvaihto ei siis vähennä kuluja mahdolliselta tulevalta.

  38. avatar Henkka Sukunimi sanoo:

    Taisi tulla tämä Iisakki Kiemunki aika kalliiksi veronmaksajille?
    Noh Iisakki joko sieltä Sambiasta sitä rahaa alkaa tulemaan?
    Kannattaisi ehkä vilkaista mitä esim Suomen suurimmista MuroBBS forumilla asiasta keskustellaan.
    Olet nolannut itsesi totaalisesti. Koita vielä nolata itseäsi lisää?

  39. avatar Ilkkalan kaima sanoo:

    Iisakki on lähes Kataisen veroinen jäbä. Katainen tosin onnistui ryssimään koko Suomen talouden, Iisakki on vasta päässyt harjoittelemaan Hämeenlinnan talouden tuhoamista.

  40. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikä tekee heinäpellosta puiston?

Jätä kommentti

css.php