Mitä keskussairaalan säilyttäminen vaatii?

Sairaanhoitopiirin nykyisen strategian yksiselitteinen lähtökohta on keskussairaalatasoisten palvelujen ja työpaikkojen säilyttäminen Kanta-Hämeessä. Se on itse asiassa koko tulevan vaalikauden tärkein kysymys Hämeenlinnan kannalta.

Sairaanhoitopiirit hallinnollisina malleina ovat mennyttä, se lienee jo selvää, vaikka hallituksen lopullinen sote-ratkaisu olisi mikä. SHP:ssä on lähdetty siitä, että suuntaudumme jatkossakin Pirkanmaan ERVA (erityisvastuu) -alueelle. Monet muut sairaanhoitopiirit ovat suuntautumassa (Vaasa, Päijät-Häme) pikemminkin sieltä poispäin, mikä vahvistaa Kanta-Hämeen asemaa TaYS:n kumppanina. Laboratoriofuusio on hyvä päänavaus kiinteämmästä yhteistyöstä, joka meidän kannaltamme tähtää järkevään työnjakoon ja kustannusten minimoimiseen.

Sairaanhoitopiirimme vahvuus on hoidon laatu. Se on kunnossa. Ongelmia ovat hoitoon pääsy ja todella heikko tuottavuuskehitys viimeisen 10 vuoden aikana. Huonon tuottavuuden takia omistajakunnat ovat pitäneet kukkaron nyörit tiukalla koko vaalikauden. Ja luonnollisesti myös kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Sairaanhoitopiiriä on kuitenkin haluttu tiukalla talouspolitiikalla patistaa rakenteellisiin muutoksiin. Vaalikauden alkaessa shp:llä ei ollut edes voimassaolevaa strategiaa. Edellinen oli vanhentunut jo vuosia sitten.

Vaikka julkinen mielenkiinto kohdistuukin nyt lähinnä alijäämiin ja talousongelmiin, ne ovat kuitenkin isossa kuvassa vähemmän tärkeitä kuin toiminnan sisältö. Jos edessä on esimerkiksi fuusio ERVA-alueen kokoiseen erikoissairaanhoidon kuntayhtymään tai jopa osakeyhtiöön, alijäämät todennäköisesti sulaisivat hiukan pienemmäksi omistusosuudeksi uudessa kokonaisuudessa. Missään nimessä kantahämäläiset kunnat eivät olisi määräävässä valta-asemassa niin isossa kokonaisuudessa.

Mikä sitten on tärkeää? Yksinkertaisesti saada keskussairaalakokonaisuus toimimaan mahdollisimman tuottavasti ja laadukkaasti. Täytyy kestää vertailu esimerkiksi Lahden ja Hyvinkään sairaaloihin. Vanhassa mallissa, jossa vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjotaan päällekkäin sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä, ei asiantuntijoiden mukaan vastaavaan tuottavuuskehitykseen ole ollut mahdollista päästä kuin naapureilla. Myös sairaalamme sisäisissä prosesseissa on lukuisten ulkopuolisten auditointien mukaan paljon kehitettävää. Tärkeintä olisi kuitenkin saada henkilökunta mukaan taisteluun keskussairaalan puolesta. Kun työmarkkinoilla on suurta niukkuutta, tarvittavat muutokset tyssäävät helposti avainhenkilöiden uhkailuun muualle lähtemisestä.

Hyviä rekrytointeja

Keskussairaalan keihäänkärjeksi on valittu päivystystoiminnan kehittäminen. Täällä lähdettiin yhteispäivystysajatteluun ensimmäisten joukossa, ja tänä syksynä on otettu taas isoja kehitysaskeleita Ari Palomäen johdolla. Sairaanhoitopiiri aloittaa oman akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutuksen, jota vetämään on saatu alan huippunimi Tapio Innamaa. Oma koulutus takaa Hämeenlinnaan sellaisen vetovoiman, että enää ei tarvitse turvautua heikkoihin ja kalliisiin ostopalveluihin.

Uusi sairaanhoitopiirin johtaja, isommasta Keski-Suomen shp:stä siirtyvä Jouko Isolauri on niin ikään ”kova nimi”. Isolauri on viimeisimpien tietojen mukaan ottamassa virkansa vastaan maaliskuun alussa. Uuden johtajan tärkein tehtävä on reagoida sote-uudistukseen ja luoda henkilöstöön tarvittava muutosvalmius. Lehtiä lukemalla jokaiselle lienee käynyt selväksi, että laboratoriomuutoksen ja Riihimäen yksikön profiilin muutoksessa strategian mukaiseksi ei ole onnistuttu kovinkaan sulavasti…

Kyse on kahdesta asiasta, aluepolitiikasta ja toisaalta viestinnästä. Riihimäellä oikeastaan muut poliitikot kuin shp:n hallituksen pöydän ympärillä istuvat eivät ole sisäistäneet muutoksen sisältöä tai tavoitteita. Sääliksi on käynyt Kari Kaistista (sd.) ja Olli Puputtia (kok.), kun on välillä Aamupostista lukenut, minkälaisen rytyytyksen kohteena he ovat kotikaupungissaan olleet. Onneksi molemmat ovat niin kokeneita, että ovat sen selkäruoto pystyssä kestäneet.

Lähteekö Riihimäki?

Nyt Riihimäki tähyilee Hyvinkään ja HUS:n suuntaan. Sieltä suunnasta ei kuitenkaan tule apuja RYKS:n säilyttämiseksi vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoavana sairaalana. Hyvinkäällä 10 kilometrin päässä on Hämeenlinnan tasoinen keskussairaala, johon investoidaan lähivuosina 70-80 miljoonaa euroa. Toimintojen hajauttaminen voi palvella remontin aikana, mutta pitkällä aikavälillä HUS ei siihen lähde. Kehityssuunta on juuri tasan päinvastainen vaativissa hoidoissa, siitä pitää huolen jo tuleva päivystysasetus ja potilasturvallisuuteen liittyvät kriteerit.

Paras vaihtoehto Riihimäen seudun kannalta olisi luoda toimiva seudun päivystys kertaalleen hylätyllä mallilla ja käyttää RYKS:n kiinteistön kapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi kehittämällä päiväkirurgiaa ja Leiko-toimintaa. Uskon, että tämä vielä ymmärretään Riihimäellä, kun kaikki selvitykset on tehty ja asiaa tarpeeksi jaksetaan jauhaa. Yhteyksiä on pidetty muutenkin kuin shp:n hallituksen kautta, mutta kommunikaatiota tarvittaneen ensi vuonna paljon lisää.

Entäs Forssa?

Myös Forssa on ilmoittanut Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) suulla, että sairaanhoitopiiriä pitäisi vaihtaa. Tulkitsen Anttilan heiton lähinnä vaalienaluspuheeksi. Sairaanhoitopiirit lakkaavat joka tapauksessa, joten kyse olisi uudessa mallissa nojautumisesta  Turun Yliopistollisen keskussairaalan palveluihin. En jaksa uskoa, että selvitykset Turun suhteen osoittaisivat sellaista etua, että strategian vaihto kannattaisi. Niin sekaisin ei Forssassa olla, että pelkkä poliittinen mielihalu sanelisi valtavat muutokset. Forssan terveydenhuolto on kunnossa ja nykyisen keskussairaalan palveluihin on ymmärtääkseni ammatillisella puolella oltu tyytyväisiä.

Nyt päästään vihdoin tämän kirjoituksen pointtiin. Väestöpohjan puolesta tarvitsemme sekä Riihimäen ja Forssan mukaan, jotta synnytykset ja tulevien kriteerien mukainen väestöpohja voidaan säilyttää. Olen kohtuullisen varma, että jatkossa myös RYKS toimii Forssan mallin tapaan. Samoin saattaa Hämeenlinnassa keskussairaala siirtyä kaupungin haltuun, joka mahdollistaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pelaamisen yhteisten tavoitteiden eteen. Toinen vaihtoehto siis on keskussairaalan siirtyminen osaksi ERVA-kuntayhtymää.

Joka tapauksessa muutaman vuoden päästä alkaa potilaiden vapaa hakeutuminen haluamaansa sairaalaan. Silloin vain laadulla ja hyvällä asiakaspalvelulla pärjää. Myös imagoon on siis jatkossa keskityttävä. Sairaanhoitopiirin yksiköt tarvitsevat jatkossa kipeästi myös viestintäosaamista. Tampereella markkinointi jo osataan.

60 kommenttia artikkeliin “Mitä keskussairaalan säilyttäminen vaatii?”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Iisakki!
    Tuo oli hyvä kirjoitus, mutta tukeutuu vanhoihin rakenteisiin.
    Keskustapuolue on esittänyt edesmenneitten läänien kokoisia terveyden ja sairaanhoidon alueita. Itse menisin vielä pidemmälle.
    Terveyden ja sairaanhoito pitäisi siirtää kokonaisuudessaan valtiolle. Samaan syssyyn liitettäisiin työterveyshuolto, THL, Fimea, Evira, Valvira ja ministeriön lääkintöosasto. Rahoitus saataisiin luopumalla kaikista kuntien valtionosuuksista.
    Perustelen ehdotustani sillä, että kansalaisten terveys on yhtä tärkeä kuin turvallisuus ja puolustus eli poliisi ja armeija. Jokaisen suomalaisen pitäisi päästä saatavuudeltaan ja laadultaan samantasoisiin terveyspalveluihin.
    Kunnallispoliitikot eivät kykene alueelisesti ja taloudellisesti laajoihin ratkaisuihin.
    Valtionosuuksien poisto pakottaisi kunnat harkitumpiin investointeihin.
    Sosiaali- ja terveyssektorille on pesiytynyt lukuisia organisaatioita, jotka jakelevat suosituksia, sanktioita ja tutkimustuloksia olemassaolonsa turvaamiseksi.
    Terveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon valtiollistamisessa on säästöpotentiaalia enemmän kuin poliisissa ja armeijassa yhteensä.
    Meneekö tuhat ääntä rikki t. Hessu K.

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      Hienoa
      Juuri Susanna Hietasen blogiin kirjoitin joka vielä vaatii hyväksyntää,pistän tänne kans.
      Miksi Suomessa on kolme erilaista terveydenhuoltoa,työpaikkaterveydenhuolto,julkinen terveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto.
      Tulevaisuus;Suomen Valtion terveyshuolto omaten yhden hallinnon.Kaikki työntekijät ovat saman työnantajan palveluksessa samoilla työehdoilla. Lääkäreidenkään ei enää tarvitse juosta pää kolmantena jalkana paikasta A paikkaan B vaan saavat tehdä työtään siinä samassa työpaikassa niinkauan kuin erikoistuminen uuteen alkaa. Rahaa taitaisi pikkasen säästyäkin.
      Sitten olis huomioitava että tulevaisuudessa ikäluokat pienenevät.
      Yhtenä suurena uhkana on jo tänään tarkoitukseen sopimaton maahanmuutto eri puolilta maailmaa.
      Aarno uusi,numero kuusi

  2. Terve Hessu,

    Sote-paketti on kohtuullisen sekaisin vielä, enkä jaa siitä kiitosta omalle puolueellenikaan. Mutta, perustin kirjoituksen – en vanhoihin – vaan hallitusohjelman mukaisiin rakenteisiin. Siitä nykyhallitus on herttaisen yksimielinen, että terveydenhuollon järjestämisvastuu säilytetään kunnilla. Kepun malli ei luonnollisestikaan tule toteutumaan, enkä usko että sinunkaan visioimasi valtiovetoisuus… Toki on tuota sinun ajatustasi hellitty varmaan joka puolueessa joskus, mutta tämän hallituksen perusratkaisu on tehty. Eikä hallitus kaadu kuntavaaleihin, oli tulos mikä hyvänsä 🙂

    En tiedä, meneekö omalta osaltani tuhat ääntä rikki. Olen tyytyväinen vähempäänkin tämän kauden jäljiltä…

  3. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Ei sairaanhoito Kanta-Hämeessä parane strategioilla ja yhdistämisillä, saati ilmansuuntien suuntauksilla. Sairaanhoito paranee, kun asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja kohtuu nopeasti.

    Tarkistahan sinäkin Iisakki, missä osastoilla ja yksiköissä hoitotakuut paukkuvat, jos niitä pyyntöjä päästä erityissairaanhoitoon on yleensä siellä kirjattu päivämäärien kanssa, niin selviää, missä on pahimmat pullonkaulat. Sitten rekrytoidaan kilpailukykyisin ehdoin osaavaa henkilöstöä tuottamaan näitä palveluita ja huolehditaan, että nykyisestä henkilöstöstä osaava porukka pysyy siellä Sairaalanmäellä.

    Sairaalan johdon kanssa on syytä käydä läpi sitten strategiat ja tavoitteet, mitä halutaan tehtävän ja että johto myös tekee ne asiat ja hyvin. Saadun tiedon mukaan jotkut johtajista olisivat liian kiinnostuineita alkoholista ja muusta toiminnasta kuin oikeasta ja täysipainoisesta henkilöstöjohtamisesta. Henkilöstöjohtamista on syytä kyllä painottaa. Kyllä sitten ne strategiat ja tavoitteet toteutuvat myös siellä asiakastasolla, ei pelkästään johdon ja hallinnon tavoitteina. Perusasiat sielläkin kuntoon.

    veronmaksaja Seppo Mäkinen

  4. avatar Kimmo Östman sanoo:

    Kiitos Iisakki, asiallinen kirjoitus.

    Suurista linjoista olen pitkälti samaa mieltä. Täydentävänä näkökulmana, Hyvinkäätä ei täältäkään katsoen kannata nähdä yksinomaan uhkana, maantieteelliseen läheisyyteen voi liittyä myös etuja, mutta tämä on erillinen ja isompi kysymys avattavaksi. Väestöpohja on joka tapauksessa haaste.

    Kimmo Östman
    kimmo @stman.fi

  5. Seppo,

    jos sairaanhoito ei parane strategioilla, niin poliitikot voisivat mennä saman tien kotiin ja pysyä siellä… Niillä strategioilla pyritään juuri siihen, että saataisiin aikaan laadukasta hoitoa ja laadukkaita tekijöitä jatkossakin.

    Tiedän aika tarkkaan pullonkaulat. Ne on kirjattu yksityiskohtaisesti huomisellekin hallituksen esityslistalle. Löytyy myös netistä, http://www.khshp.fi.

    Mutta joo, periaatteessa samaa mieltä.

    Kimmo,

    kiitos palautteesta!

    • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

      Nykyinen sairaanhoitopiirin strategia on vuodelta 2010 ja silti ei hallitus ei ole valvonut, että sairaalan johto noudattaa strategiaa. Kun asiakkaat eivät pääse ajallaan hoitoon (Valviran moitteet) ja hoidon laatu ei tavoita strategiaa, on ilmeisesti Iisakin ja muiden syytä mennä itseensä ja noudattaa ohjetta – menkää kotiin.

      Erityisen huolissani olen lapsista ja nuorista. Näkyykö jo nyt saairaanhoitopiirissä Hämeenlinnan kaupungin säästötoimet lasten ja nuorten tukipalveluissa, sekä päivähoidon että koulun tukipalveluiden osalta? Hämeenlinnasta tulee suhteessa eniten lähetteitä lasten- ja nuorten psykiatriaan ja näyttää siltä, että siellä on myös pitkiä jonoja.

      Onko hallitus tehnyt riittäviä päätöksiä ja edellyttänyt, että sairaanhoitopiirin johto ja sairaalan johto tarkastelee omia toimiaan, riittävinä ja oikein kohdennettuina. Onko hallitus varmistanut, että sairaanhoitopiirin ja sairaalan johto on tehnyt hyvää henkilöstöjohtamistoimenpiteitä mm. strategian arvojen mukaisesti? Esiin tulleet ongelmat näyttävät siltä, että hallitus ei ole tehnyt riittävästi – joten tehkää Iisakin johtopäätökset ja menkää kotiin!

      veronmaksaja Seppo Mäkinen

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Forssan seudulla on kyrpiinnytty maakunnan veturiin viimeisen 30 vuoden aikana. Ei aivan syyttä, eikä HPK:n miehetkään keskussairaalan johdossa ole täysin syytteistä vapaita. Forssan seutu on jo hakenut muutaman vuoden uutta yhteistyötä Someron, Loimaan ja Urjalan suunnalta. Sairaalapalvelujen ostot Turusta lisääntyvät. Se on fakta. Jokioisilta, Humppilasta ja osasta Tammelaa on suunnilleen sama tai lyhyempi matka Turkuun kuin Hämeenlinnaan.

    Vorssan demareissa on ainakin neljä ryhmää (nimistä kolme ensimmäistä pakinoitsija Konstan keksimiä): Eikan pumppu, Lintosen leiri, Joenpalon jengi ja Lopen kyllästyneet. Lintosen leiri tuskin kannattaa Sirkka-viiva-Liisaa missään asiassa. Mutta muita ryhmiä epäilen. Joenpalot ovat jo ilmoittaneet julkisesti alustavan kannatuksensa Turun suunnan lisäämiseksi sairaalapalvelujen ostamisessa. Ei hyvältä näytä tässä vaiheessa.

    Jos Hämeenlinna havittelee ns. isäntäkunnaksi terveydenhuollossa, Iisakki voi sanoa hyvästit Forssan seudulle. Kokemukset palo- ja pelastustoimessa koetaan siellä huonoiksi.

  7. Iisakki tietää, mistä kirjoittaa. Strategisia valintoja on tehtävä, ilman yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita ei silti pärjätä. Hyvä kirjoitus!

    Yst. Susanna

    • avatar Nimimerkki sanoo:

      Susanna: Mitä shp:n strategia sanoo oman toiminnan myymisestä ulkopuoliselle? Miten strategiaa noudatetaan hallituksessa? Olen tavannut ko strategiaa useaan kertaan, ja siellä puhutaan vaan erva-alueen yhteistyöstä, ei omaisuuden siirroista tai myymisestä. Ovatko mielestäsi strategiat ja toimintaohjeet vain sanoja paperilla?

      Iisakki: sairaalassa on erilaisia strategioita ja toimintatapoja, joiden mukaan pitäisi toimia. Osastoille on jaettu mm. kaavio, jonka mukaan pitäisi toimia, jos on ongelmia jonkun työntekijän kanssa. Tästä ei kuitenkaan pidetä kiinni (johtoa myöden), vaan jos joku ei miellytä, niin kiusataan se pois (johdon tuella). Sä voisit vaikka kysellä työterveyshuollosta, minkälainen käsitys siellä on henkilökunnan tilanteesta. Luulen, että tälläkin hetkellä työpaikkakiusaamisesta aiheutuneen ahdistuksen ja masennuksen takia ollaan sairauslomalla. Tästä on ollut palstalla aikaisemminkin jo puhetta, ehkä olet jo shp:n valtuuston pj:na kiinnittänyt asiaan huomiota… Ai niin, mutta kun mä uskallan puhua vaan nimimerkin suojassa, niin eihän se ole todellista. Vai olisiko sittenkin?

      Ja kerro vielä Iisakki, että miten paljon säästöä tolla strategian ulkopuolisella labrafuusiolla saadaankaan. Montako miljoonaa se olikaan? Minkälainen arvio sulla on siitä, mihin noi labrasta tulevat tuotot (joilla aikaisemmin kuitattiin vyörytyksinä esim oman talon hallinnon kuluja) ohjautuu? Tosiasiassahan khks omistaa VAIN 15% yhtiöstä, ja enemmistö eli Pirkanmaan shp päättää enemmistöpäätöksellä, mihin tuotot käytetään. Mut hei, onneksi ne on vaan kanta-hämäläisten veronmaksajien rahoja…

      • avatar iisakki sanoo:

        Terve ”Nimimerkki”,

        labrafuusio on käsitelty jo moneen kertaan tässä samassa blogissakin. Se on nimenomaan strategiamme mukainen hanke, esimerkki tuottavasta yhteistyöstä, jota kumppanien kanssa haetaan. Jatkossa puhutaan yhteisistä hankinnoista, muusta hallinnosta, varastosta ja kenties myös ruokahuollosta eri kumppanien kanssa ja yritetään kaikin voimin keskittyä sairaalan ydintoimintaan. Se, mitä väitit labrayhtiön päätöksenteosta, ei pidä paikkaansa. Yhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan palveluja mahdollisimman laadukkaasti ja huokeasti.

        Paljon olen saanut yhteydenottoja ihan nimillä varustetuilta henkilöiltäkin asioista, jotka koskevat johtamista ja eri henkilöstöryhmien välisiä ristiriitoja. Väitteiden todenperäisyyttä olen pyrkinyt selvittämään niillä keinoin, joita luottamushenkilöllä on. Paljon niistä on myös puhuttu hallituksen pöydän ääressä. Ehkä jotain myös tapahtunut. Asioilla on kuitenkin aina kaksi tai jopa useampi puoli. Ja on ihan totta, että nimettömät purkaukset eivät ole näillä minunkaan kilometreilläni niitä kaikkein uskottavimpia.

  8. Leo,

    en jaksa uskoa, että Somero, Loimaa, Urjala tai ainakaan kaikki tulevat kuntarakenteessa Forssan yhteyteen. Sote- ja kuntarakenneratkaisut täytyy kuitenkin naittaa yhteen, eikä valinnanvaraa sanottavasti edes jää.

    Sairaalapalvelujen ostot voivat lisääntyä Turun ja muiltakin suunnilta, mutta luulen, että vorssalaiset tulevat pettymään, jos kuvittelevat saavansa sanottavaa huomiota Varsinais-Suomesta. Ne katselevat enemmän Vaasaan päin, ja Forssa on niille aivan hailee. Meille taas Forssa on tärkeä osanen palapelissä. Kuten totesin, kun selvitykset on tehty ja vaalit käyty, järki lopulta voittaa.

    Hämeenlinna ei havittele aktiivisesti isäntäkunnaksi. Kyllä me odotellaan, mikä se hallituksen ratkaisu on ja toimitaan sen mukaan.

    Susanna,

    kiitti 🙂

  9. avatar JanneN sanoo:

    Morjens,
    Iisakille menestystä politiikkaan. aina löytyy niitä jotka heittää kiviä rattaisiin
    Huomaa ettei teistä kukaan työskentele sairaalassa, josta kuitenkin jaatte asiantuntevia kommentteja. Luulette tietävänne, mutta totuus kuliseissa on täysi toisenlainen.

    Kyvyttömät johtaa haluttomia, sokea taluttaa rampaa. Henkilöstöä ei nykyjohto ole koskaan osannut arvostaa. Talossa vallitsee pelolla johtamisen kulttuuri, toisinajattelijat joutuu mustalle listalle.

    Iisakki selvästi luottaa valitsemaansa uuteen johtajaan. Onko tuo mainitsemasi Isolauri joskus tulossa, jäänee nähtäväksi, josko koskaan… pitäisikö vanhan ensin osata ymmärtää lähteä.

    Joko se puheenjohtajakautesi alussa lupaamasi talouden kuntoonlaittoprojekti alkaa olla valmis sairaalassa? alijäämä taitaa olla suurin koko talon historian aikana. no, onhan sekin tietysti saavutus. Miljoonia palaa ulkopuolisiin sairaaloihin, ja omat lekurit laukkaa privaattia pitämässä virka-aikana. onhan se kivaa jos voi tehdä ne hommat iltaisin triplapalkalla joita ei halua virka-aikana hoitaa.

    Hoitohenkilökunta on ihan oikeasti siellä osaavaa, mutta kukaan ei ole kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan. harmi. Henkilöstö naureskelee päättäjien hyväuskoisuudelle. Riksulaisia kyykytetään ihan surutta.

    Äänestäjät äänestää, toivottavasti sinuakin. Olethan saanut paljon myös hyvääkin aikaan.

    • avatar iisakki sanoo:

      Terve JanneN,

      kiitos palautteesta. Luotan kyllä valitsemaani johtajaan, mutta oli häntä valitsemassa vähän muitakin… Kuten yllä kirjoitin, Isolauri on ottamassa virkansa vastaan 1.3. tai 1.4. 2013. Väänänen eläköityy jo helmikuun alusta muistaakseni. Lääkärien sivutöistä olen pitänyt meteliä varmaan enemmän kuin kukaan muu näillä leveysasteilla… Mutta niukkuuden työmarkkinoilla on hieman paha lähteä karsimaan saavutettuja etuja, kun lääkärit uhkaavat nostaa kytkintä saman tien. Asia pitäisi hoitaa kuntoon koko valtakunnassa saman aikaisesti. Hoitohenkilökunnankin hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita, eikä riksulaisia haluta kyykyttää. Mutta kuten myös yllä kirjoitin, tietyt muutokset ovat välttämättömiä.

  10. avatar JanneN sanoo:

    ai niin, mitä se keskussairaalan säilyminen vaatii? koko johdon vaihdon.

    • avatar iisakki sanoo:

      Ja vielä,

      en nyt ole ihan samaa mieltä ”koko johdon vaihdosta”. Eikä se olisi julkisella sektorilla virkatyöstä edes laillisin keinoin mahdollista.

  11. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iisakin pohjakirjoitus oli kokoelma hyviä ajatuksia, erityisesti Hämeenlinnan kaupungin vinkkelistä katsoen.

    Mutta, mutta, mutta… Kun Hämeenlinnan kansanedustajat ja kunnallispolitiikan eliitti eivät ole osanneet hoitaa suhteitaan maakuntaan vuosikymmeniin ja he eivät ole kähmineet valtiolta mitään esimerkiksi Forssaan vaan kaiken mahdollisen maakuntakeskukseen, siitä on seurannut loiskiehintaa, jopa katkeruutta. Nyt on sitten aika maakunnassa paljon kostohalukkuutta.

    Kunnallispolitiikassa tehdään usein isoissa ratkaisuissa toiseksi ja kolmanneksi parhaita ratkaisuja. Toivon, että näin ei tapahdu Kanta-Hämeen sairaala-asioissa.

    Uuden kaupunginvaltuuston tulee ottaa maakunnalliset ja seudulliset asiat hanskaansa nykyistä huomattavasti parenmmin. Se edellyttää eliitissä useita henkilövaihdoksia. Toivottavasti niitä tapahtuu myöskin Forssassa ja Riihimäellä.

    • Moro Leo,

      olipa huikea esitys tänään S-L Anttilalta Verkatehtaalla: aloitti ensin kertomalla, että Hämeenlinna on yksityistänyt perusterveydenhuoltonsa ja jatkoi, että Forssa ei ole Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin osakas… Täytyypi tiedustella huomenna shp:n hallituksessa forssalaisjäseniltä, ovatko he kuulleet tästä yllättävästä käänteestä tapahtumissa 🙂

      Jäin pohtimaan, voiko ministeritason poliitikko todella olla noin pihalla perusasioista? Eikö Anttila tiedä, mikä on kunnallinen liikelaitos? Hattula on tietääkseni ainoa maakunnan kunta, joka on yksityistänyt perusterveydenhuoltonsa… Käsittämätön oli myös luonnehdinta siitä, että Hämeenlinna jotenkin haluaisi rikkoa Forssan mallin. Kuten Johannes Koskinen oikaisi, ainoa keino, miten Hämeenlinna voisi tulla päsmäröimään Forssan sote-ratkaisua on se Kepun esittämä maakunta-kotikuntamalli, jossa kotikunnille ei jää mitään muuta tehtävää kuin heiluttaa viiriä ja pitää kunnantaloa lämpimänä. Minä uskon, että Kanta-Hämeestä löytyy tulevaisuudessa kolme Forssan mallia. Asiaan liittyen Janakkalan Esa Silvennoinen muuten kysyi hyvän kysymyksen, mutta kukaan panelisteista ei tainnut ymmärtää sitä…

      Yllä kirjoitin, ettei Vorssassakaan voida tehdä valtavia muutoksia kaupunkiseudun keskeisimmällä palvelualueella pelkän poliittisen mielihalun perusteella… Nyt olen vähän huolissani. Anttila puhui sellaisella varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys asioista voi antaa. Vai oliko tämä vain jonkinlainen populistinen vaalishow? Kerro sinä Lexa, kun paremmin tiedät ja tunnet.

      Siinä olet ihan oikeassa, että henkilövaihdoksia ilmeisesti tarvitaan. En minä ainakaan pysty puhumaan järkeviä, jos vastapuolen jutut ovat tuolla tasolla. Mutta kuka sitten pystyy? Pitäisi antaa Markku Puron ja Jouko Isolaurin keskenään sopia koko seutujen välinen erikoissairaanhoidon yhteistyö, niin molemmat osapuolet tietäisivät, mistä puhuvat…

      • avatar Leo Leppänen sanoo:

        Olen tottunut Anttilan kielenkäyttöön. Se on epätarkkaa ja siinä on joskus pahojakin asiavirheitä. Ikävä kyllä näin tapahtui myös Verkatehtaalla. Anttila tietää hyvin, mikä on kunnallinen liikelaitos, miten perusterveydenhuolto Hämeenlinnan seudulla on organisoitu ja että Forssa on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin osakas.

        Minäkin ihmettelin, kun kukaan paneelin osanottajista ei ymmärtänyt Esa Silvennoisen kysymyksen substanssia. Miksi sinä et vastannut, kun varmaan tiedät tarkat luvut? Itse en niitä muista, vaikka olen kesällä lukenut laskelmat jostakin lähteestä.

        Kyllä Forssassa tosissaan ollaan suuntautumisasioissa. Käyn kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eino ”Eikka” Järvisen (sd.) kanssa silloin tällöin kesällä pesäpallo-otteluissa Hyvinkäällä ja talvella koripallo-otteluissa Forssassa. Otan häneltä selvää, mikä meininki suuntautumiskysymyksissä on vireillä Tyykikylässä.

  12. avatar Taisto Talvensaari sanoo:

    Hyvä IK,
    Puutun vain muutamaan asiaan:
    1) Hehkutat toisaalta KHKS:n säilymisen puolesta, mutta toisaalta olet sitä mieltä, että jatkossa maakunnasta
    löytyy kolme F.n mallin mukaista laitosta ja KS siirtyy H-linnan haltuun. Tällainen on kahdella tuolilla istumista, sillä nykymedisiinan mukaista KS-toimintaa (mm. asianmukaisesti resussoitu päivystys,synnytykset, tehohoito jne) ei laadukkaaasti ja kustannustehokkaasti toteuta F.n mallin mukaisilla väestöpohjilla. Poliitikkojen olisi rehellisesti sanottava, että heidän ihailemaansa F:n malli tarkoittaa KS-toiminnan loppua H-linnassa. Jos KHKS aiotaan oikeasta pitää keskussairaalana, on aivan minimivaatimus, että F lopettaa KHKS:aa rapauttavan toimintansa ja sehän on utopiaa.
    2) Ihmettelen, että IK, joka on ollut vuosia keskeisessä asemassa sh-piirissä, ei ole käsittänyt millainen bluffi F_n malli on. Hyvää siinä on, että raja-aita esh:n ja perusth:n väliltä on häivytetty. On onnistuttu markkinoimaan myös käsite ”perusesh”, josta kukaan ei oikjeasti tiedä mitä se on, mutta se on mennyt täydestä moniin poiliitikkoihin, aivan kuin aikanaan osalle kansaa kelpasi ”kansandemokratia” edustamaan hienointa kansanvaltaa. F:n sairaala toimii lyhesti sanottuna todellisuudessa seuraavasti: kirjavalla väellä, merkittävä osa lääkäreista keikka- ja osa-aikalaisia, lähetellään potilaita Tampereelle ja varmaan Turkuun ja Helsinkiinkin, mutta laskut näistä tulevat KHKS:n ao-erikoisaloille ja näkyvät niiden budjetissa. Lehdessäkin sairaala ilmoittaa F:ssa toimivan ”erikoissairaanhoidon päivystyksen kaikkina vuorokauden aikoina.” Tämä on ihmisten petkuttamista. Vaikka F:n sairaala ei ole sh-piirin omistama esim. sen dialyysitoiminnan kulut tulevat sh-piirin maksettaviksi jne.jne Näitä riittää kyllä… Nykyisinhän toki potilaalla on oikeus toisella tavalla valita hoitopaikkansa kuin ennen, mutta perusasia ei siitä muutu ja itse asiassa ollaan ajautumassa varsin ongelmalliseen vaiheeseen eli amerikkal.aistumassa, sillä mitä enempi potilaasta tulee asiakas, sitä enempi lääkäristä tulee kauppias ja se on kyllä tuhon tie, mutta se on eri kysymys.
    3)Maamme th-järjestelmän perusvika on sen kuntavetoisuus.Lehtitietojen mukaan tällaista ei ole missään
    muualla. Todella vaikuttava ratkaisu olisi Heikki Koskelan edellä esittämä valtiojohtoisuus.Palattaisiin
    siis aiempaan lääninsairaala-tyyppisen tilanteeseen, tietenkin nykyaikaistettuna, mutta kyläpoliitikot saataisiin pois th-järjestelmästä sellaisiin hommiin, joihin heillä on ymmärrystä. Eihän Panssariprikaatissakaan istu hallitusta tai johtokuntaa tms, eikä prikaatin komentaja ole maisteri, vaan poliittinen ohjaus on valtakunnan tasolla ja toiminta on asiantuntijapohjaista.Näin pitäisi olla myös th_ssa. Surkeaa vain on havaita, että hallitus on raamittanut aivan päinvastaisen muutoksen eli F:n mallin sovellutuksen, joka kyllä hevosvetoiseen yhteiskuntaan sopii, mutta ei nykaaikaan eikä nykymedisiinaan.
    l

  13. avatar iisakki sanoo:

    Terve Taisto,

    1) Ei ole kahdella tuolilla istumista. Kyse ei ole siitä, mitä minä tai Sinä haluamme, vaan siitä, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan valtion toimesta. Minun veikkaukseni on, että terveydenhuolto halutaan järjestää Forssan mallin tyylisesti, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon raja-aidat rikkoen. En kuitenkaan näe, että maakunnan terveydenhuollon järjestäytyminen näin tuhoaisi keskussairaalatasoiset palvelut Hämeenlinnasta. Emme kuitenkaan jatkossa pysty ohjaamaan potilasvirtoja! Kohtalonhetki on 2014, kun alkaa vapaa hakeutuminen.

    2) Kyllä minä uskon ymmärtäneeni Forssan mallin piirteet. Tiedän, että Forssan erikoissairaanhoito on maakunnan kalleinta. Itse näen niin, että suurin osa hypetyksestä on Markku Puron hyvän johtajuuden aikaansaamaa. Mutta se ei muuta sitä, että todennäköisesti Riihimäen ja monen muun aluesairaalapaikkakunnan palvelut tullaan todennäköisesti järjestämään niin.

    3) Turhaa spekulaatiota. Hallitus on nyt linjannut, että tulevaisuuden palvelumalli perustuu vahvoihin peruskuntiin. Poliittisten päättäjien ymmärryksessä voi olla puutteita, mutta se on demokratian piirre. En usko puhtaaseen asiantuntijavaltaan, ja olen täysin varma, että johtaisi lopulta totaaliseen katastrofiin, jos yksi ammattikunta saisi sanella toimintansa sisällön ja ehdot vailla paikallista tai alueellista poliittista kontrollia yhteiskunnan ehkäpä merkittävimmällä palvelualueella. Lääkärikunta on jo nykyisellään aivan liian vahvassa asemassa, mikä johtaa helposti moraalikatoon, mihin tässäkin keskustelussa on viitattu. Eikä se ole lääkärien piirre, vaan ihmiskunnan piirre. Väitän myös, että armeijaa on helpompi johtaa keskusjohtoisesti ministeriöstä kuin erikoissairaanhoitoa.

  14. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ennuste tilanteesta viiden vuoden kuluttua.

    Nykyisessä Kanta-Hämeessä on kolme kaupunkia (tai kolme sotealuetta), jotka jokainen vastaavat itse sosiaali- ja terveydeydenhuollostaan. Vaativimman erikoissairaanhoidon kukin kolmikon jäsen ostaa itsenäisesti yliopistosairaaloista.

    Kukin kolmikon jäsen tuottaa erikoissairaanhoitoa omien kykyjensä mukaan sekä ostaa täydennystä toisiltaan tai alueen ulkopuolelta.

    Hämeenlinnan (entinen) keskussairaala menestyy palvelujen tuottamisessa ja myymisessä sitä paremmin, mitä korkeampi on palvelujen laatu, mitä laajempi on palvelukirjo sekä mitä lyhyemmällä odotusajalla palveluja saa.

    • avatar iisakki sanoo:

      Aika harvoin olen Sepon kanssa samaa mieltä, mutta juuri noin minäkin sen näen. Meidän keskussairaalan kannalta tietysti olisi helpompaa ja turvallisempaa, jos pystyisimme edelleen ohjaamaan kaikki maakunnan potilaat juuri haluamiimme hoitopaikkoihin, mutta se ei ole realismia. Enkä ole ihan varma, olisiko se kokonaisuuden kannalta pitkällä tähtäyksellä järkevääkään… Kaupunkina meillä on kuitenkin paljon hävittävää.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Olen samaa mieltä Sepon kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Mutta Kanta-Hämeessä on viiden vuoden kuluttua kolmen kaupungin lisäksi myös useita kuntia. Hämeenlinnassa uusi kaupunginvaltuusto joutuu laatimaan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta strategiat mainitulta pohjalta ensi vuonna. Kyseessä on erittäin iso asia.

      Leo Leppänen, sitoutumaton ehdokas 257 SDP:n listalla Hämeenlinnassa

      • avatar Seppo Rehunen sanoo:

        Leksalle pieni tarkennus. En varsinaisesti ottanut kantaa kuntien lukumäärään. Meillä on varmuudella kolme sotealuetta, mutta onko kaikissa kolmessa, kahdessa tai vain yhdessä yksi kunta, jää nähtäväksi.

        Valtiovallan tahtotila on, että sotealue ja vahva peruskunta ovat yksi ja sama asia. Kuitenkin jätetään portti auki kuntien väliselle yhteistyölle ja tästä yhteistyöstä syntyy sotealue.

        Tuli vähän turhaakin selitystä, mutta koita Leksa kestää. Maakunnassamme pidän parhaana sitä, että meillä olisi kypsyyttä muodostaa kolme kaupunkia, jotka tekevät keskenään yhteistyötä muillakin toimialueilla kuin vain erikoissairaanhoidossa.

        • avatar sarirautio sanoo:

          Sairionkatu on samaa mieltä tässä.
          Sari

          • avatar Leo Leppänen sanoo:

            No niin, nyt aseveliakselin sitoutumaton ja sitoutunut valtuustoehdokas löysivät toisensa. Mitä mieltä lienevät Pro Hämeenlinnan ja persujen änkyrät? Tässä asiassahan joutuu ilmoittamaan avoimesti kantansa ison luokan tulevaisuuden kysymyksiin.

  15. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Tämä Blogi
    On yhtä samaa soutamista ja huopaamista. Pistetäänpä tähän viimeisten joukkoon vielä minkä vastasin tonne alkuun.
    Tulevaisuus;Suomessa on Suomen valtion terveyshuolto yhdellä hallinnolla. Kaikki terveyshuollon työntekijät ovat saman yhden työnantajan palveluksessa samoilla työehdoilla. Lääkäreittenkään ei enää tarvitse juosta pää kolmantena jalkana paikasta A paikkaan B vaan saavat olla työssä samassa työpaikassa niinkauan kunnes koittaa erikoistumisen aika.
    Aarno uusi,numero kuusi

  16. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Aarno
    Ajattelet vieläkin pitemmälle mitä valtio tällä hetkellä. Ehkä ajatuksesi toteutuu 2030-luvulla. Nyt on tavoitteena se, että sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien asukkaiden suoraan hallinnoimaa ja verojen kautta maksamaa

    Kunnassa pitää poistaa rajat sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä lopettaa asiakkaiden pompottelu, kaksinkertainen työ ja kustannusten vyöryttäminen kaverille.

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      Moro Seppo
      Puhut asiaa niinkuin yleensä
      Aarno uusi,numero kuusi

      • avatar Seppo Rehunen sanoo:

        Hyvä Aarno
        Kiitos tunnustuksesta. Sinulla taitaa olla melkoinen kannatusjoukko takanasi.
        Onnea ja menestystä.
        Seppo, tarkkailija ilman numeroa

        • avatar Aarno Järvinen sanoo:

          Ehtoota Seppo
          Ihan hyvvää tekkee tommonen tunnustus.
          Sinä puhuit 2030-luvusta ja taisin liika äkkiä (sekun on vähän tapani) rustata sitä vastausta. Olen senverran optimisti että aikaistaisin sitä 2020-luvulle sano
          Aarno uusi,numero kuusi

  17. avatar Taisto Talvensaari sanoo:

    Niin, näyttää siltä että IK ei tiedä mitä tekee: ei tässä kylässä säily keskussairaalatasoinen toiminta, kun ajetaan F:n mallia, se on yksikertaisesti epäyhtälö joka on päivänselvä sellaiselle, jolla on substanssituntemusta riittävästi. Valitettavasti Seppo R. on todennäköisesti oikeassa, pitäisivain IK:n ja muiden poliitikkojenkin puhua suoraan eli heidän toimintansa johtaa H-linnan seudun paikallissairaalaan, mikä nimi sille sitten annetaankin. Tämä tarkoitta henkilöstön, laitteiston jne vähentämistä eikä nykymedisiinan mukaista esh:n päivystystä pystytä myöskään ylläpitämään. Tiedän että monet henkilökunnasta ovat tämän suunnan jo nähneet ja ihmettelen että Jouko I on tulossa johtamaan tällaista taloa jossa poliitikot eivät ole vuosiin oikeasti sitoutuneet todellisen keskussairaalamedisiinan kehittämiseen (vrt Pohjois-karjala, Seinäjoki, lehtitietojen mukaan myös Lappeenranta esim). Ilmeisesti poliitikoilla on se harhakuvitelma, että ostamalla todellista esh:a TAYS:sta ym, kokonaisuus tulee halvemmaksi. Tämä on harha, sillä myös julkisella sektorilla toimitaan yhä enempi markkinamedisiina-tyyppisesti ja kuten sanoin: silloin kun potilaasta tulee asiakas, tulee lääkäristä kauppias. Luulisin IK:nkin näkevän vaikka Sydänkeskus oy:n ilmoittelusta mihin ollaan menossa….
    Täytyy muistaa myös että kuntavetoinen systeemi ei ole ollut tässä maassa aikojen alusta ja jos tahtoa löytyy niin muutos voidaan saada aikaan, näin on tapahtunut esim Norjassa, mutta nyt ollaan menossa todella pahasti vikaan eli tuhotaan vähiten huonosti toimiva th-systeemi eli esh-.organisaatio jakamalla se kioskeiksi.
    Kannattaisi IK:nkin lukea Maunulan et al historiikki tämän sh-piirin asioista; siitä käy ilmi 70-luvun poliitikkojen suuret ansiot tämän sh-piirin perustamisessa, myöhemmät poliitikot ovat sitten perinnön hukanneet ja nyt he ovat tuhoamassa loputkin. Mutta ehkä on niin kuin JK P-kivi aikanaan sanoi isompia asioita tarkoittaen: maantieteelle me ei voida mitään-

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Keskussairaalan rakentaminen Hämeenlinnaan oli aikanaan valtiolta virhe ratkaisu. Sairaanhoitopiiri muodostettiin aivan liian pienelle väestöpohjalle. Olin tätä mieltä Forssassa 1970- ja 1980-luvulla. Olen samaa mieltä Hämeenlinnassa 2010-luvulla. Sitä paitsi olen Forssan mallin allullepanijoita 1980-luvulla, kun toimin Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntainliiton 6-jäsenisessä hallituksessa kaupungin edustajana.

    • avatar iisakki sanoo:

      Nyt näyttää siltä, että T. Talvensaari ei lainkaan ymmärrä, mitä olen kirjoittanut ja mitä tarkoitan. Minä en aja Forssan mallia. Mieluusti pitäisi systeemin nykyisellään ja pakottaisin forssalaisetkin ottamaan kaikki esh-palvelut Hämeenlinnasta, jos ajattelee pelkästään Hämeenlinnan etua. Mutta se kun nyt ei vaan ole mahdollista, vaan Hämeenlinnankin täytyy sopeutua siihen, mitä muut kunnat ja etenkin valtio päättää. Minun ja Rehusen kuvaama kehityssuunta lienee nykylinjausten ja tulevan lainsäädännön osalta se todennäköisin.

      • avatar Taisto Talvensaari sanoo:

        Hyvä IK,
        OK eli tekstissäsi eilen klo 21.36 käytät todella passiivia (…halutaan järjestää f:n mallin…) ,mutta kun näin korkeissa posteissa oleva poliitikko kuin Sinä ei aktiivisesti muuhun pyrikään, ainakaan julkisesta toiminnasta päätellen, tilanne on sitten tämä. Kyläpoliitikot ovat siis jääneet odottelemaan valtion ratkaisuja, mutta toisinkin olisi voitu toimia; lehtitietojen mukaan Lappeenrannan seudun poliitikot ovat joku vuosi sitten ottaneet ohjat omiin käsiinsä aktiivisesti ja perustaneet sh-piirin pohjalle perusth:n ja esh:n rajat häivyttäneen systeemin jne, mutta täällä ollaan kolmessa poterossa pysyvästi ….
        Vielä kerran painotan sitä että maallikoilla oleva käsitys siitä,että oikea esh säilyisi
        täällä keskusssairaalatyyppisenä ammatlllisena toimintana f:n mallin tapaisessa organisaatiossa
        on aivan pötyä. Tähän harhaanhan Sinäkin näyt uskovan ym. tekstin perusteella ( ”.. En kuitenkaan näe,että…. tuhoaisi ks-tasoiset palvelut H-linnasta).
        Ks-tasoisen toiminnan säilyminen oikeasti maakunnassa ei sunkaan olisi vain H-linnan etu, Tämäkin on päivänselvää niille joilla on substanssin tuntemus.
        Leo Leppäselle sanoisin, että et ole aivan väärillä jäljillä, kun perustaksi otetaan, niin kuin pitäisi,
        medisiinan substanssi. Vajaan 180 000 asukkaan piiri juuri ja juuri kenties riittäisi todellisen ks-tasoisen medisiinan järjestämiseen, mutta tauti nimeltä ” kolmen sairaalan syndrooma” osoittautui kohtalokkaaksi viimeistään silloin kun f:n seutu lähti sooloilemaan oman sairaalansa kanssa. Muutenkin olen vuosikymmeniä sitten jo havainnut sekä f:n että r-mäen seutuja vaivaavan toisenkin kroonisen vitsauksen ja se on” Nasaretin syndrooma” eli H-linnasta ei voi tulla mitään hyvää, Näin ollen demokrattisin menetelmin valitun valtiovallan pitäisi myös käyttää tätä kansan antamaa valtaa ja syrjäyttää pikkupoliitikot sotkemasta niin spesifistä osaamista ja erittäin pitkää koulutusta vaativaa ja maallikoille aivan liian monimutkaista asiaa kuin erityisesti esh- medisiina. Vrt edellä Panssariprikaati. Suomessahan tämä, ikävä kyllä, päinvastoin kuin monessa muussa demokratiassa, on utopiaa.
        Eli summa summarum: Kanta-Hämeessa on muutaman vuoden kuluttua 2 kioskia ja yksi kyläkauppa, kuten IK:;n kollega joku vuosi sitten taisi HäSa:ssa sattuvasti sanoa. Muuhun täällä ei valitettavasti pystytä.

        • avatar iisakki sanoo:

          Hyvä Taisto,

          jos aktiivisesti pyrkisin siihen, että Riihimäen ja Forssan yksiköt lopetetaan kokonaan ja määrätään ihmiset Hämeenlinnan esh-palveluihin, en ainoastaan olisi epärealistinen, sokea tai kuuro, vaan myös idiootti. Ja sitä en ole.

          Jos kuvittelet, että tuo skenaario ylipäätään olisi mahdollinen Hämeenlinnan poliitikkojen voimin, olet irtaantunut todellisuudesta.

          Eikä vain kuntien vastarinta tulisi eteen – jos siis lähdettäisiin luomaan sinun ja keskustapuolueen esittämää, koko maakunnan kokoista superkuntayhtymää, johon kunnat siirtäisivät päätösvallan koko terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta – mutta valtiokaan ei sallisi sitä. Se olisi absoluuttisesti vastaan hallituksen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen linjaa.

          Lisäksi tunnut täydellisesti unohtavan sen tosiseikan, että potilaiden vapaa hakeutuminen hoitoon alkaa 2014. Kuinka mielelläsi luulet riihimäkeläisten suuntaavan Hämeenlinnaan hoitoon sen jälkeen, kun olisi totaalisesti murskattu Ryksin toiminta ja palvelut? Kun vastaavat palvelut on haettavissa lähempää Hyvinkäältä?

          Olet Taisto erinomainen lääkäri, mutta poliittisen realismin ymmärrystä sinulla ei valitettavasti tunnu olevan. Kyläpoliitikot voivat ennakoida ja reagoida mahdollisimman hyvin valtion päätöksiä, mutta ei täällä ole muskeleita jyrätä hallitusta ja eduskuntaa suurissa linjoissa.

          • avatar Taisto Talvensaari sanoo:

            Kiitos vain kohteliaisuudesta(kin), Iisakki ! Olen kohta 2 vuotta ollut pelkästään ( tyytyväinen ) eläkkeennauttija.
            Toki ymmärrän että hallituksen ja eduskunnan tahtoa on noudatettava etc vaikka ,kuten tässä asiassa,päätös tulee olemaan ilmeisesti huono siltä kannalta miltä sitä pitää arvioida eli mediisinan substanssi.
            Tietääkseni L-rannan seutu on hyvä esimerkki siiitä, miten oma-aloitteisuus siinä vaiheessa
            kun keskushallinto ei ole tehnyt päätöksiä, on mahdollista. sillä enpä usko että sillä suunnalla
            sovittuja järjestelyjä ,jos ja kun ne tulevasta lakiteksteistä poikkeavat, ajetaan alas, vaan niitä
            jatketaan poikkeusluvalla tms:lla. Tällä seudullahan ei yhteistyö ole sujunut ja syyt tiedetään eikä kritiikkini kohdistu pelkästään H-linnan poliitikkoihin tietenkään.
            Edellä taisin sanoa, että todennäköisesti paras systeemi eli demokrattinen kontrolli valtakunnan tasolla vasta, on utopiaa tässä maassa. Ei kai se realiteetin tajun puutetta osoita ?
            Luepa Maunulan et al kirja (Kolmen valtakunnan lasaretti). Toki se on osin kevyistä aineksista rakennettu mutta antaa kyllä perspektiiviä ja konkreettisia esimerkkejä siitä
            mihin poliitikot, joilla on strategista näkemystä ja yksituumaisuutta, pystyvät.
            Toki tiedän mitä tapahtuu 2014. Se ei ole suinkaan kokonaisuuden kannalta niin yksiselitteisen hieno juttu, kun poliitikot ja merkittävä osa kollegoistanikin käsittävät, mutta antaapa sen keskustelun olla.
            Kiitän osaltani kiinnostavasta ja asiallisesta diskussiosta. Tämän foorumin käyttö on minulle
            uusi kokemus, vaikka eihän se kyllä perinteistä face-to-face-tapahtumaa vastaa.

          • Ei ole ollut aikaa lukea kaikkea palauttetta Kanta-Hämeen keskussairaalan kriisikeskustelussa. Perustamisajankohdasta 1970-luvun alulta lähtien alas on tultu ja nyt ollaan jo Hämeenlinnan kaupungin tapaan uppoamassa velkoihin. Suomen valtionvelka hipoo 100 miljardissa, vaikka demari/valtiovarainministeri Urpilainen, Halosen neuvokseksi voiteleman ay-jäärän Kalevin tytär, pikakoulutettiin sikspäkin alussa ministeriön huippuasiantuntijoiden toimesta ministeriön kellarissa kolme viikkoa. Hämeenlinnan kaupunki on demarijohtonsa jäljiltä uppoamassa velkoihin ja nyt on paljastettu puheenjohtaja/demari Iisakki Kiemungin jäljiltä Keskussairaalassa 20 miljoonan euron vaje. Jos sairaanhoitopiirit nyt lakkautetaan, siirtyy velka Hämeenlinnan veronmaksajien kontolle. Herra, varjele meitä demareilta edes 10 vuodeksi!

            Sairaalan toimintaan sai kosketusta omaisena pari kertaa päivässä kuukausien ajan läheiseni vuoteen äärellä vieraillessani. Huomioin vanhana valtionhallinnossa toimineena johtajana, että johto loisti poissaolollaan, lääkärit hoivastivat tiekkareitaan omassa kolossaan, hoitsut uusia läppäreitään kansliassa, josta osastonhoitaja ei edes noussut tervehtimään juuri kuolleen potilaansa omaista. Kuka lieneekään ollut tämä pikkupomo? Lähihoitaja sentään totesi ja raportoi kuoleman ja sai nuoren lääkärin tunnin perästä elvyttämiseen ryhtymättä toteamaan, ettei kuolema aiheutunut sentään väkivallasta- siis omaisen! Kaula oli puhtoinen.
            Herra, varjele siis meitä keskussairaalan potilaaksi joutumasta. Jos ei muu sairaalassa, niin ainakin toinen kierros sairaalabakteereita (clostridium) tappaa, valisti terveydenhoidon asiantuntija. Miksi upottaa miljoonia tähän touhuun? Toki kunnalliset pikkupoliitikot saavat kokouspalkkionsa ja niiden pohjalta makoisat lisäeläkkeensä, mutta kunnat ovat henkihieveriissä maksuvelvoitteidensa kera – Hämeessäkin.

        • avatar Seppo Rehunen sanoo:

          Taisto T. osuu asian ytimeen siinä, että ratkaisevin askel Kanta-Hämeessä otettiin noin 15 vuotta sitten, kun lounaisen Hämeen silloinen aluesairaala ja Forssan seudun kunnat päättivät taistella palvelujen ja sairaalansa puolesta. Onnistuivat niin hyvin, että valtakunnallista tunnustusta alkoi tulla.

          Aivan sama on Etelä-Karjalan Lappeenrannasta johdettu nykytila. Aloite on pidettävä itsellä.

          Hämeenlinnan osalta sairaalan osaaminen yhdessä seutumme kuntakolmikon tahtotilan kanssa ratkaisee tulevaisuuden. Töitä on tehtävä eikä helppoa tule olemaan.

        • avatar Leo Leppänen sanoo:

          Taisto Talvensaari

          Olet lääkäri. Diagnoosisi on oikea ainakin Forssan osalta. Siellä on sairastettu ja edelleen sairastetaan Nasaretin syndroomaa. Itse en kärsinyt siitä merkittävästi 30 vuoden aikana, jolloin asuin Forssassa. Mistähän tauti on aiheutunut? Ei kai se itsestään ole syntynyt Forssassa ja Riihimäellä? Onko sinulla lääkärinä vastauksia.

          Suosittelen, että tutustut Forssan sairaalan ja terveyskuntayhtymän historiaan, toimintaan ja suunnitelmiin vaikkapa yhtymäjohtaja Markku Puron opastuksella. Hänkin on lääkäri, joten löydätte helposti yhteisen kielen. Forssan seutu ei ole sooloillut sairaalansa kanssa.

          Iisakin tulisi pitää sordiinoa päällä, kun hän puhuu ja kirjoittaa maakunnan asioista. Ei kannata ärsyttää maakunnan kunnallispoliitikkoja. Heistä useimmat ovat yhtä herkkiä kuin viulun kielet.

          • avatar iisakki sanoo:

            Jep,

            kiitoksia vain herroille hyvästä keskustelusta.

            Katselin Ylen pj-tenttiä, ja etenkin pääministerin näkokulma pth:n ja esh:n suhteista tuli selväksi. Aloitteellinen kannattaa olla, mutta näkisin, että menestystä tulee vain hallitusohjelman raameihin mahtuvilla ratkaisuilla. En osaa varmasti sanoa, mikä Eksoten tulevaisuus on, mutta Etelä-Karjalassa Lappeenrannan asema on selkeä, ylivoimainen. Voipi olla, että Eksoten alue on tuleva vahva peruskunta. Meillä tilanne on kuitenkin erilainen: tänne tulee muodostumaan kolme vahvaa peruskuntaa tai sote-aluetta, aivan kuin Seppo näki.

            Ja Leo,

            en ole kovin hyvä pitämään sordiinoa päällä, vaan pidän siitä, että puhutaan ns. suoraan. Uskon, että tulevaisuudessa myös maakunnan (uudet) poliitikot kestävät reipasta ja rehellistä mielipiteenvaihtoa ilman alituista mielensäpahoittamista.

            Sitä paitsi, enkös minä sinun mukaasi hyppää sunnuntain jälkeen vilttiketjuun puremaan tuppea 🙂 Voin siis taas puhua vapaasti!

  18. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Iisakki puhuu realismia ja Taisto Talvensaari asiaa. On valitettavaa realismia, että Kanta-Hämeessä tulee olemaan kolme sairaalaa ja ihmiset hakeutuvat v.2014 jälkeen hoitoon sinne minne haluavat. Riksulaiset ja forssalaiset tuskin kovinkaan mielellään Hämeenlinnaan.

    On kuitenkin faktaa, että mikään näistä kolmesta aluesairaalasta ei voi tarjota riittävän monipuolista erikoissairaanhoitoa omassa ”kyläkaupassaan”. Toimiva päivystys vaatii kattavan joukon erikoislääkäreitä, jotta potilaat saavat tarvitsemansa hoidon ja leikkaukset voidaan suorittaa. Sellaista palveluntarjontaa ei vanvankaan peruskunnan ylläpitämä kaupunginsairaala kykene yksin kustantamaan.

    Valmisteilla olevassa sote-mallissa on valitettavasti unohdettu keskussairaalat ja vaativa (ei vaativin) erikoissairaanhoito. Siihen tarvitaan edelleen kuntien yhteistyötä.

    Miten ihmeessä se onnistuisi?

  19. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ei meidän Hämeenlinnassa kannata vajota mihinkään toivottomuuteen. Tässä muutama esimerkki pian haudattavien sairaanhoitopiirien ja niiden keskussairaaloihin tukeutuvien väkimääristä:
    – Etelä-Karjalan keskussairaala 132 527 , Lappeenranta (Imatralla aluesairaala)
    – Kanta-Hämeen keskussairaala 175 230, Hämeenlinna (sairaalat Riihimäellä ja Forssassa)
    o Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhteensä noin 94 000, Ahveniston sairaala?
    – Vaasan keskussairaala 167 489, Vaasa
    – Etelä-Savon keskussairaala 105 450, Mikkeli
    – Itä-Savon keskussairaala 45 245, Savonlinna
    – Kainuun keskussairaala 77 984, Kajaani
    – Keski-Pohjanmaan 75 165 keskussairaala, Kokkola
    – Lapin 118 336 keskussairaala, Rovaniemi
    – Länsi-Pohjan 64 994 keskussairaala, Kemi

    Valtaosasta näistä on selkeästi tulossa oman vahvan peruskaupunkinsa tai oman sotealueen keskeisin sairaala. Ahveniston sairaala tulee olemaan ihan hyvässä seurassa ja me päätämme Hämeenlinnan seudulla aivan itse, mikä on sairaalamäen tulevaisuus. Ylivoimaisen hyvä on, jos keskitämme Ahvenistolle nykyisten toimintojen lisäksi oman lähes 100 000 asukkaan Vanajaveden seudun pääterveyskeskuksen. Matkat eivät ole pitkät ja raja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä kaatuisi ryskyen.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Hyvä Seppo- ihan samaa mieltä.
      Sari

    • Rajavartiolaitosta ollaan supistamassa rajusti. Vain etelään sallitaan enää itärajalle sijoittuvia toimipisteitä. Varuskuntia on ajettu alas liki kymmenen – ei Dragsvikiä. Keskussairaaloita on täällä Varsinais-Suomi-Häme-elueella 70 kilometrin välein. Miksi, kun autokantakin on räjähtänyt pienessä ajassa kaksinkertaiseksi. Lukiolaisetkin ajelevat mopoautoilla, ei enää skoottereilla eikä Monkey-pyörillä. Bussivuorot Hämeenlinnan keskussairaalan ja kaupungin välillä ovat vähentyneet rajusti. Kaikki potilaathan ajelevat omilla autoilla. Miksi näitä piiritason terveydenhoitopisteitä tarvitaan niin rajusti, kun Lapissa hyväksytään 300 kilometrin etäisyydet synnytyspisteisiinkin.

      Tosin havainnoin myös, että romanit yöpyivät keskussairaalan ala-aulassa, kun joku etäinen sukulainen oli hoidettavana. Hotelleihin ei tämä heimo satsaa. Hygienia? Henkilökunta oli voimaton. Vahtimestarit puuttuivat. Pöytäliinat, termoskannut ..mukana. Taloksi asetuttiin siis, vaikkei podettukaan! Kierrettiin potilashuoneisiin tutustumassa eikä potilas saanut ovea lukkoon, pöytälaatikoista puhumattakaan. Huvittavaa sekin, että pari vuotta sitten oikein Hämeenlinnan keskussairaalaa tarvittiin rokotusjonoja hoitamaan. Eikö olisi kelvannut joku urheiluhalli? Vuonna 1944 Haaparannassa sotalapsia jopa yhdeksästi päivässä rokotettaessa kelpasivat teltatkin. Mihin mahtaa pj Kiemungin tuntuma Hämeenlinnan keskussairaalan toimintojen muka ”hyvään” laatuun perustua? Läppärien hoivaajia riittää. Apu-,lähihoitajallakin on oma läppärinsä, joita hoivataan vimmatusti. Sinne merkitään viedyt vesilasillisetkin. Mitä siitä, jos potilas on kuolonhorroksessa eikä vesilasillista enää tunnista. Ollessani Tampereella polvipotilaan saattajana yksityisellä lääkäriasemalla, sairaanhoitaja totesi, että julkisella puolella 70 % hoitavan henkilöstön työstä on lumea.

      • avatar Tapani Silvo sanoo:

        Ei parempaa täällä Ruotsissakaan. Kai sinne Suomeenkin on näkynyt otsikoita täkäläisen sota-ylipäällikön lausunnoista, joissa hän on arvostellut poliitikkoja riittämättömästä satsauksesta maanpuolustukseen. Hän on sanonut, että Ruotsi pystyisi puolustamaan osaa alueestaan vain viikon verran.
        Kovat ovat paineet miestä kohtaan. On nyt sairaslomalla ylirasituksen (työuupumus) vuoksi.
        Suomen kannalta tuntuu vaaralliselta, jos ruotsalaiset odottavat Suomen takaavan turvallisuuden idästä päin tulevaa uhkaa vastaan.
        Vielä pahempi, jos Ruotsi nyt liittyisi Natoon. Se olisi askel ajassa taaksepäin ja pahempaan poliittiseen tilanteeseen, Suomen toimiessa panssarina Naton ja Venäjän välissä.
        Muistan vielä kuuskymmentä-luvulta, ainakin Suomessa vallitsevan, käsityksen, että Ruotsilla olisi ollut käytössään hyvin vahvat ilmavoimat.
        Voihan olla, että sekin oli vain hämäystä. Suunnilleen samaan tapaan, kuin viime sodan aikana, kun täällä oli iskulauseena ”Vår beredskap är god” (Meidän puolustusvalmiutemme on hyvä), jälkikäteen on kuitenkin tutkittu, että tuo väittämä ei juurikaan pitänyt paikkaansa…
        Terv! Tapsa

  20. avatar Taisto Talvensaari sanoo:

    Vielä Leolle:
    Nasaretin syndrooman aiheuttajaa en tiedä, mutta vuodesta 81 alkaen (tosin välillä olin työssä HUS:ssa ja 11 v TAYS:ssa) olen sairaalasta käsin seurannut tämän taudin ilmenemismuotoja ja 70-luvun asioista olen kuullut esim. edesmenneeltä P Karhuselta. Jotakin syvää ja parantumatonta tässä on. Olen itse ja myös minua paljon vähäisemmällä ”kiihtyvyysvaihteella” varustetut kollegani ovat näin tehneet, yrittänyt aikoinaan keskustella f:ssa profession sisässä asioista – ei tulosta. Tosin Markku P:oon en ole ollut yhteydessä. Sitäpaitsi: ei tämä vitsaus rajoitu medisiinaan, vaan tiedän tuttavapiirini ym kautta, että esim. maakunnallista koulutusyhteistyötä ja myös elinkeinoelämää vaivaa sama tauti. – Onkohan koko Kanta-Hämeen maakunta alunperin keinotekoinen rakenne ? Tämä keretettiläinen ajatus on varmaan tullut monen muunkin mieleen.
    Sepolle sanoisin, että kaavailemassasi yksikössä ei todellakaan, yleisesti ottaen, voida puhua harjoitettavan
    ks-toimnintaa siinä mielessä kun sillä nykysin tarkoitetaan. Teija A. näyttää tämän kyllä raskain mielin sisäistäneen.
    Lisäisin vielä Sepolle pari asiaa: esittämäsi luvut osoittavat tämän vähäväkisen, maantieteellisesti suuren maan ongelman: nykymedisiinan (siis oikean esh:n) harjoittamiseen yksiköt ovat aivan liian pieni lähes kaikki. Maantiede ja muu realismi täytyy ottaa huomioon, mutta nykyisiä piirejä olisi pitänyt yhdistää ja sietää siitä nouseva älämölö, eikä elvyttää entistä 50- ja 60-luvun aluesairaalajärjestelmää eri kokoisine kioskeineen ja kyläkauppoineen Silloinkin kyllä KHKS olisi maakunnallisestikin yhtenäisenä (siis utopiaa !!) vaaravyöhykkeessä,kuten Leo L. on maininnut.
    Po järjestelyissä, tosin ei tässä keskustelussa, on oikein suosittuna hokemana ollut perusesh, jota kuulemma voidaan kioskeissakin harjoittaa. Epäilemättä joiltakin osin, mutta se ei vaadi mitään maallikoiden ratkaisuja,vaan aivan kuten tähänkin asti jo kymmenien vuosien ajan esh:n tutkimus-ja hoitotoimenpiteitä on profession sisäisten muutosten ( eli siis käytännön lääketieteen kehityksen) kautta siirtynyt pois sairaalamaailmasta. Näin tapahtuu edelleenkin luontevasti ei siihen tarvita f-laisten kehittämää uuskieltä.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      No niin, tulihan se sieltä, nimittäin Taisto Talvensaarelta oikea vastaus. Kanta-Häme on alunperin keinotekoinen rakenne. Sen voi siis hävittää vähitellen. Minä uskallan lausua tämän ääneen, kun olen vapaaherra, eikä minun tarvitse enää pokkuroida mihinkään suuntaan.

      Sari Rautio (kok.) puhuu jokaisessa käänteessä rakenteiden parantamisesta. Kanta-Hämeen syndrooman parantamisessa hänelle riittäisi työmaata loppuelämäksi.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Nykyisten (pian entisten) sairaanhoitopiirien väestöpohjat ovat liian pienet, kuten Taisto toteaa. Kun meillä kuitenkin on pienessä maassa peräti viisi lääketieteellistä tiedekuntaa ja siten viisi yliopistosairaalaa, ei ehkä ole ollut tarkoituksenmukaista supistaa nykyistä 20 (pian entistä) keskussairaalaa tasolle 7-12. Aluesairaaloita (vast) meillä on kolmisenkymmentä. Nykyisiä keskussairaaloita ja eritasoisia aluesairaaloita on siis yhteensä noin 50.

      Tässä noin 50 sairaalan verkostossa on se ydin, minkä varaan vahvat peruskunnat ja sotealueet turvautuvat erikoissairaanhoidossa. Tottakai sairaalat ja sotealueet myös ostavat ristiin rastiin palveluja toisiltaan ja myyvät toisilleen erikoisosaamisensa rajoissa. Toisilla on enemmän myytävää kuin toisilla. Joissakin on ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys, joissakin ei. Meillä on.

      Mikähän nimike on sopiva tulevissa organisaatioissa tälle sotealueen tai vahvan peruskaupungin erikoislääkärijohtoiselle ykkössairaalalle. Taisto nimeää Forssan ja Riihimäen kioskeiksi ja Hämeenlinnan kyläkaupaksi. Yksi toimiva vaihtoehto on nimetä sijaintipaikan mukaan eli meillä Ahveniston sairaala. Keskussairaala on nimikkeenä historiaa, mutta ei toimintana eikä rakennuksina.

      Mitä pikemmin katseet käännetään jo kovassa vauhdissa olevaan uudistukseen, sitä parempi on oman ykkössairaalamme tulevaisuus. Joskus on hyvä pysähtyä ja katsella taaksekin päin, mutta nyt on kyllä aika ripeästi suunnitella tulevaisuutta. Muuten juna meni jo…

      • avatar iisakki sanoo:

        Terve vielä,

        yksi asia minua ihmetyttää: kaikki hokevat kilpaa, että nykyisten sairaanhoitopiirien väestöpohjat ovat liian pienet. Miksi sitten jokaisen keskussairaalan että yliopistosairaalan suurin vitsaus on yhä pitenevät jonot? Missä on se vapaa kapasiteetti ja tekijät, johon esimerkiksi Forssan ja Riihimäen asukkaat suuntaavat, kun Hämeenlinnan hylkäävät?

        Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että väestö vanhenee kovaa vauhtia ja esh:n kysyntä lisääntyy samassa suhteessa. Kysyntää lisää myös hurjaa vauhtia laukkaava medikalisaatio…

        Eniten olen huolissani siitä, mitä tapahtuu vapaan valintaoikeuden myötä. Luonnollisesti jokainen potilas pyrkii valitsemaan parhaimman (ja kalleimman) hoidon. Se taas saattaa johtaa hallitsemattomaan kustannusten kasvuun ja avaa oven myös yksityisille, vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoaville rahastussairaaloille. Kuinka hintoja aiotaan reguloida? Tähän ei ole kukaan osannut vielä vastata, vaikka lainsäädäntö tulee voimaan jo ennen hallituksen sote-uudistusta.

        • avatar Taisto Talvensaari sanoo:

          Siis vielä IK:lle: hyviä kysymyksiä, jonoasiaan en osaa yksinkertaisena kliinikkona eli aivan valtaosin vain potilastyötä tehneenä vastata, mutta logistiikkaan laajalti käsitettynä se liittyy ja tiedän, että asiantuntevia vastaajia on tässäkin kylässä. Väestöpohjakysymys: tämäkin on mm. logistiikkaa eli esim. jos 100 000 väestöpohjaa varten perustetaan tehohoitoyksikkö jossa on 4 paikkaa, niin toiminnan luonteesta johtuva kuormitus vaihtelee niin että henkilökunta seisoo ”tumput suorina”, samoin kallis laitteisto, suuren osan aikaa, mutta jos väestöpohja onkin 150.000 ja paikkoja 4, on kustannus hoitopaikkaa kohti aivan toinen, kun on riittävästi ”potilasvirtaa”. Myös arkijärjellä on käsitettävissä toimintojen olevan sujuvampia ja laadunkin parempaa kun toistoja on riittävästi. Mihin f-laiset potilaat laitetaan, jos rva Anttila kääntää peukalonsa alaspäin ?Turun tilannetta yksityiskohtaisesti en tiedä, mutta tuskin siellä on joka alalla niin paljon löysää ja tyhjää, että f-laiset sinne mahtuvat ilman kapasiteetin lisäämistä.
          POtilaan valintaoikeus: tämä onkin laaja kysymys, mutta lyhyesti: ollaan menossa hyvää vauhtia amerikkalaiseen suuntaan, jossa potilaasta tulee asiakas ja lääkäreistä, sairaaloista jne kauppiaita.jotka tarjoavat asemansa säilyttääkseen tarpeettomia terveyspalveluita, siis tutkimuksia ja hoitoja. Terveyspalveluiden kysyntähän on rajaton ja ollaan menossa aivan metsään, jos kansalaisen oikeuksiin kohta kuuluu vaatia niitä tutkimuksia ja hoitoja, jotka hän
          kuulopuheiden,naistelehtien.netin ja osin kaupallisin eväin toimivien lääkäreiden suositusten perusteella pitää aihellisina. Tämä yhdistelma eli terv.huollon toimijoiden välinen kilpailu ja kansalaisten subjekt.oikeudet on tuhoisa ja monen muunkin kuiin IK:n olisi syytä olla huolissaan ! Ikävä kyllä tämä asiakokonaisuus, pot. subjekt.oikeudet ja kilpailu th:ssa on tabu nyky-Suomessa ainakin niin kauan kun rahat loppuvat.

        • avatar Seppo Rehunen sanoo:

          Iisakille väestöpohjasta.

          Keskussairaaloiden väki haluaisi tarjota väestölle kaikkien erikoisalojen huippupalvelua. Tämä on mahdollista vain alati lisääntyvin kustannuksin ja lisäksi tälle huippupalvelulle pitää olla riittävä kysyntä.

          Perinteisissä sairaanhoitopiireissä ei huippu-unelman toteuttamiseen riitä rahat eikä palvelun kysyntä. Näin unelma karkaa koko ajan kauemmas yliopistosairaaloihin ja keskussairaala ei ehkä ammattilaisen tai maallikonkaan silmin tunnu enää niin kaikkivoipaiselta.

          Uudessa tilanteessa on pakko tehdä selkeä työnjako vahvojen peruskuntien (sotealueiden) sairaaloiden ja yliopistosairaaloiden välillä. Aina kun tulee uusi moottoritie ja matka-ajat lyhenevät, siirtyy palveluja ylimmän palvelutason sairaaloihin.

          • avatar Pertti sanoo:

            Vaikka potilaalla on valintaoikeus hoitopaikan tai sairaalan suhteen, se ei täysin takaa pääsyä juuri haluttuun paikkaan. Sairaalat joutuvat ostamaan palveluita potilailleen myös muista sairaaloista jos hoitotatakuun rajat uhkaavat ylittyä. Jos yliopistosairaaloihin siirtyy paljon uusia potilaita valintamahdollisuuden myötä, ruuhkautuvat ne vielä entisestään. Tällöin yo-sairaalat joutuvat ostamaan erikoissairaanhoitoa muista sairaaloista esim. Hämeenlinnasta, jos sitä on täältä vielä tarjolla. Potilas voi ainakin teoriassa päätyä takaisin siihen sairaalaan, jonka halusi vaihtaa. Sairaalan vaihtaminen potilaan päätöksellä on mahdollista vain kahden vuoden välein.

            Valintaoikeuden myötä oli tarkoituksena saada sairaalat kilpailemaan keskenään ja siten tehostamaan ja parantamaan toimintaansa. Tämä ei toteudu kun potilaita riittää muutenkin, ja kuten edelläkin todettu, voi sairaaloiden keskinäinen kilpailu muuttaa toiminnan bisneshenkiseksi varsinaisen sairaanhoidon sijaan.

            Kattavan erikoissairaanhoidon järjestäminen vaatii valtakunnallista suunnitelmaa, jotta hoitoa on saatavissa tasapuolisesti kaikille myös kiireellisissä tapauksissa ympäri vuorokauden. Sote uudistuksessa tämä on jotenkin unohdettu, koska painopiste näyttää olevan pienien paikallissairaaloiden suuntaan keskussairaalat unohtaen. Ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito ei ole mahdollista F-mallin mukaisissa pienissä yksiköissä. Hämeenlinnassa KHKS:ssä se vielä on ja toivottavasti on jatkossakin. Nyt on viimeinen aika yhdistää alueelliset voimat ja lopettaa paikallispolitikointi.

            Toimintojen tehostaminen on mahdollista myös nykyorganisaatioissa. Uusimmassa Mediuutisessa uutisoitiin mm. Hämeenlinnan terveyskeskuksen lähetteiden määrän vähentyneen erikoissairaanhoitoon pitkästä aikaan. Tämä on onnistunut lisäämällä erikoislääkäreiden työtä tk:ssa ja muuttamalla konsultaatiotapoja sairaalaan. Tyksissä on silmäleikkausjonot saatu purettua järjestämällä toimintaa paremmin hoitajien ja lääkäreiden kesken.

            Vielä kun lääkäreiltä saataisiin pois ei-lääketieteelliset työt ja tietojärjestelmät kuntoon, tehostuisivat toiminnat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Myös henkilöstöjohtamisessa on julkisissa terveydenhuolto-organisaatioissa vielä paljon parannettavaa, jolla saataisiin toimintaa tehostettua helposti ja halvalla.

            Talvensaaren esittämä panssariprikaatin hallintomalli olisi kyllä varsin tervetullut myös terveydenhuoltoon. Ainakin asiantuntijoiden päätäntävaltaa pitäisi lisätä terveydenhuollon hallinnossa ja päätöksissä.

        • Ei pidä unohtaa juuri nyt yksityissairaaloiden perustamisbuumia, Hämeenlinnan keskustakorttelin entiset rakennukset pian alas repien syntyy nimenomaan yksityissairaala, samoin uusi yksityinen synnytyssairaala Helsinkiin tarvitsematta tuoijottaa lääninrajoja. Kun tieto leviää, että yksityissairaalat ovat tappavista sairaalabakteereista vapaita, sitä heittää Thaimaan kevytkenkäisen lomamatkarahoituksen – sieltä pikavippipuolelta nyhdetyn – yksityissairaalan tehokkaan viiden vuorokauden hoitosessioon. Eiran sairaala välkkyy jo mielessä…

          Jo tuli halvassa Virossa, Pärnun upeassa spassa, kylpylässä, kokeiltua paraffini- ym öljyhoitoja. Lihakset vetrytyivät, selkäranka notkistui, sekaan mahtui allasjumppaa, hierontaa, ihania lounaita, illallisia ja ylimmän kerroksen terassin viinimaistajaisia, kaikki 500 euron hintaan 9 vrk matkoineen päivineen. Kiitos Matka-Vekka paketista!

          Vaan samalla tuli todettua, että sinnehän ne ovat karanneet, suomalaiset teollisuuslaitoksemme sikspäckin aikana Tallinna -Pärnun tien varteen: satamäärin, upeita värikkäitä teollisuusrakennuksia. Näet pekkaspäiviä tunneta, eikä yritysveroja – ovat tasan nolla!

  21. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Tervehdys!
    Kataisen hallitus muistuttaa päivä päivältä enemmän Holkerin hallitusta: tuhoa odotellessa ei tehdä mitään. Nykyhallitus on kautensa ehtoopuolella, joten sen ohjelmaan ei kannata tukeutua, vaan kehitellä uusia.
    Kuitenkin pitää muistaa, että Ahvenistonmäki on merkittävä työnantaja ja lähipalveluiden tuottaja, eli sarakkeita on tutkittava molemmin puolin.
    Terv. Hessu K kesk. 320

  22. avatar Jari Ranne sanoo:

    Rakenteita kannattaa miettiä, mutta ovat vain yksi muuttuja.

    Nyt pitäisi rohkeasti ja raakasti analysoida, miksi 2000-luvulla tehdyllä K-H:n shp:n + alueen perusterveydenhuollon monenlaisella kehitystyöllä ei ole päästy nykyistä pidemmälle?
    Miksi edelleenkään meillä ei ole huipputasoista yli rajojen menevää yhteistyötä, hoitoprosessien sujuvuutta, palvelutuotannon korkeaa tuottavuutta, johtamis- ja ohjausjärjestelmien moderniutta ja asiakaslähtöisesti ohjautuvaa nopeaa kehittämistä? Tähänastisella kehittämisen pyrkimyksellä ja määrällä meidän pitäisi olla jo julkisen sektorin paras ja yksityistäkin tuottavampi.

    Jos selittäviin todellisiin syihin ei päästä kiinni, mitkään rakenneratkaisut eivät keskussairaalaamme pelasta.

  23. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Jos tässä saa sivusta, ruohonjuurien seasta,
    joskus terkkarin akvaariossa istuneena,
    antaa parhaat pojot järkevämmältä kuulostavan,
    luetun ymmärtämisen perusteella,
    annan ne pisteet Taisto Talvensaarelle.
    Riitta

  24. avatar pohdiskelija sanoo:

    Keskittämistä
    Tämän päivän tehosana on keskittäminen,sehän on vuosikymmenet nähty esim kouluasioissa. Näemme että kohtalaisesti on epäonnistuttu.
    Mutta entä paikkakunnan nimellä merkityt sairaalat. Suomessa on viisi (kuusi ?) helikopterikeskusta. Suhteutettuna näihin meillä suomessa riittäisi viisi isoa paikkakunta (hyvä Taisto)sairaalaa kirjoitti
    Pohdiskelija

    • Jätetään nyt vuokraamatta se puolikaskaupunginjohtaja naapureilta – Kari Jokisen ehdotus – ja otetaan vihje Hannu Kärpäseltä. Hämeenlinnan tarkastuslautakunnan maailmalla Suomelle ja Hämeenlinnalle kunniaa tuova Glasgowin tohtori, New Yorkin maisteri, Saudi Arabian professori, keskussairaaloitamme konsultoinut, kansainvälisen merkittävän Florence Nightingale-mitalin saanut Liisa Hallila, Pietarinkin äitiys- ja lastenhuollon opastaja, Kosovon, Albanian, Indonesian ym kehitysmaiden sairaanhoitoa asiantuntijana organisoinut kutsuttakoon kotimaahan panemaan sote-uudistus vauhtiin kuntakentälläkin saamattomien Paula Risikon ja Maria Gutzenina-Richardsonin jäljiltä. Uuden kaupunginjohtajan on jo auktoriteetin vuoksi oltava huippukoulutettu, huippukokenut, kansainvälinen, laajan kielitaidon omaava. Sellainen on Liisa Hallila, joka on aina vienyt projektinsa päätökseen. Juuri nimitettiin Verohallinnon pääjohtajaksi 61-vuotias juristi 7 vuodeksi. Ihanaa, että kokemus ja senioriteetti ovat taas kunniassa kuten Paasikiven aikoina.

      Saman tien todettakoon, että Maailmanpankin syksyllä avoimeksi tulevaan, huippukielitaitoakin vaativaan kansainväliseen asiantuntijavirkaan ei Suomesta kelpaa kuin jatkuvasti sujuvasti asiassa kuin asiassa asiantuntijana esiintyvä Columbian yliopiston lakimiestutkinnon (Master of Laws Columbia University) suorittanut, ruotsalaisen kauppakorkeakoulun diplomiekonomi, Helsingin yliopiston oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, englannin kielen Amerikassa asuneena täydellisesti hallitseva, täydellisen ruotsin kielen ja skandinaviskan hallitseva (Maailmanpankissa skandinaavit pitävät yhtä), Pohjoismaiden neuvoston presidentti, Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuuurikeskuksen puheenjohtaja, merkittävien eduskuntavaliokuntien (laki-, perustuslakivaliokuntien, suuren valiokunnan ym) puheenjohtaja, KImmo Sasi, moninkertainen ministeri eri halllituksissa. On lapsellista puhua paikkakunnan oman pojan, maaseutujuristin puolesta. Maakuntahallinto tarvitsee Johannes Koskiesen toki.
      Kiemunki nyt odottakoon seuraaviin eduskuntavaaleihin v. 2015 saumaa eduskunan hevirokkarikiintiöön. Ja onhan v. 2014 europarlamenttivaalit. Luulisi olevan helppo diili sysätä viimein neititaustainen Sirpa Pietikäinen sivuun! Demareita ja kokoomusta kun ei aatteiltaan enää parhaalla tahdollakaan erota toisistaan.

Jätä kommentti

css.php