Uuden työn luominen on selviytymisen ehto

Lauantain HäSassa oli kaksi artikkelia, jotka kohtuullisen hyvin kiteyttivät sen, mistä kuntien tulevaisuudessa on kyse. Ensimmäinen juttu tarkasteli julkisten ja yksityisten työpaikkojen suhdetta seudulla. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että Hämeenlinna on vanha koulu- ja hallintokaupunki ja Hattula elää pitkälle Panssariprikaatista. Janakkala taas on Tervakosken osalta vanha teollisuuspitäjä ja muuten kunnassa on runsaasti maataloutta. Nykyisellään Janakkalasta myös pendelöidään paljon pääkaupunkiseudun suuntaan, ja jonkinlaisia nukkumalähiön piirteitä on vuosien mittaan alkanut syntyä. Jos kriteerinä käytetään mustavalkoisesti sitä, että yksityiset työpaikat tuovat ”koneeseen” rahaa ja julkiset sitä kuluttavat, niin Janakkalassa on jonkin verran terveempi rakenne kuin muissa seudun kunnissa.

Hattula on Panssariprikaatin osalta turvassa, vaikka armeija uusiikin organisaatiotaan ja tekee leikkauksia. PsPr:n kasarmitilat ovat verrattain hyvässä kunnossa ja luonteeltaan joukko-osasto on viimeisimpiä maasta lakkautettavia. Tai sitten Suomessa pitää majaa jonkun toisen maan armeija.

Hämeenlinna onnistui 2000-luvun alussa kertakaikkisen loistavasti lobbauksessaan, kun valtionhallinnon toimintoja alueellistettiin. Muutaman vuoden sisällä kaupunkiin siirtyi yli 600 valtion työpaikkaa. Ansio etupäässä kuuluu silloisille demariministereille, kansanedustajille sekä kaupunginjohdon hyville suhteille. Sijainnistakaan ei todellakaan haittaa ollut. Toisin kuin monella muulla paikkakunnalla, alueellistamiset ovat Hämeenlinnassa myös onnistuneet. Sittemmin lobbaus on ollut ponnettomampaa. Suurin tappio tuli tietysti OKL:n muodossa, mikä osaltaan näkyy myös kuluvan vuoden väestönkasvun hidastumisessa. Väki tulee tai lähtee seudulta etupäässä työpaikkojen perässä.

Kaikki edeltävä lätinä johtaa siihen, että tärkein kaupungin tehtävä peruspalvelun tuottamisen ohella on luoda ja houkutella uutta työtä seudulle. Valtio ei taatusti lisää nykytilanteessaan enää työpaikkoja missään toimipisteissään. Hallintoon emme enää voi nojata. Perinteisesti suurin yksityinen elinkeinohaaramme on ollut metalli- ja konepajateollisuus. Kuinka moni uskoo, että nykyisellä ympäristöhaittoja vähentävällä verotusmallilla, päästökaupalla ja rikkidirektiiveillä rasitettu metalliteollisuus jatkaa täällä?

Nykyiset investoinnit käytetään varmasti loppuun, mutta sitten edessä voi valitettavasti olla bye-bye Ruukki. Se on valtava katastrofi koko seudulle ja se saattaa olla edessä ehkä nopeammin kuin monet uskovatkaan, ellei Suomessa muuteta pian suuntaa ja tapaa, jolla myös perinteisestä teollisuudesta on mahdollisuus pitää kiinni vielä edes jonkin aikaa, kunnes keksimme uusia korkean osaamisen tuotteita.

Toistaiseksi Hämeenlinna on välttynyt isoilta teollisilta ruumiilta. Osin kyse on onnesta, osin aktiivisesta toiminnasta, jolla on jopa saatu uusia teollisia investointeja. Esimerkiksi Paccorin tapauksessa oli hiuskarvan varassa, ettei toiminta jättänyt Hämeenlinnaa ja Suomea kokonaan. Sen sijaan saatiin uusi tehdasinvestointi, vaikka se tarkoittikin toisaalta isoja henkilöstövähennyksiä. Parempi torjuntavoitto kuin puhdas selätystappio. Kaupunki osallistui uuden tehtaan rakentamiseen, mutta irtautuu siitä, kun tilalle löytyi kotimainen, luotettava kiinteistösijoittaja Ahlström. Malliesimerkki siitä, kuinka aktiivisen elinkeinopolitiikan pitää toimia.

Nykyään ei vain enää riitä, että kaupunki kaavoittaa teollisuustontin, ja odottaa kädet ristissä, että joku sen lunastaa. Kilpailu investoinneista on puhtaimmillaankin veristä. Hämeenlinnan kannattaa omasta mielestäni rakentaa tulevaisuutensa kolmen pilarin varaan:

Ensimmäinen on logistiikka. Moreenissa on lopulta pää auennut todella komeasti, ja paraikaa käydään neuvotteluja useiden uusien yritysten sijoittumisesta alueelle. Myös Tuuloksen ja Lammin yritysalueille on ollut ilahduttavasti kiinnostusta. Sijainti vetää, mutta yritykset selkeästi katsovat sijoitumisratkaisuissaan myös seudun kokonaisuutta. Työvoiman saanti pitää olla turvattua, ja toisaalta kaupungin sellainen, että se miellyttää uusia asukkaita. Esimerkiksi usien väheksytyt, erityisesti lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalvelut on syytä olla kunnossa.

Toinen pilari on matkailu. Ala on jo nyt noussut toiseksi tärkeimmäksi yksityiseksi työllistäjäksi. Aulangon kylpylä ja Verkatehdas ovat osoittautuneet erittäin hyviksi investoinneiksi. Vanajanlinna niin ikään on ollut yrittäjävetoisena menestystarina. Mutta seudun matkailupotentiaalin voi räjäyttää ihan uuteen ulottuvuuteen Kantolan tapahtumapuisto. Megakonserttien järjestäjän Live Nationin kanssa parhaillaan käytävien neuvottelujen lisäksi Kantolaan on tarjolla jo yhden käden sormien verran isoja yleisötapahtumia vuosille 2012-2016. Jos ja kun puisto lähtee, se houkuttaa rakentamaan myös lisää majoituskapasiteettia. Riippumatta megatapahtumista viisumivapauden toteutuminen Venäjän kanssa tarkoittaa vuosikymmenen loppupuolella venäläismatkailijoiden määrän erittäin suurta lisääntymistä näilläkin pituusasteilla. Venäläinen (ylempi) keskiluokka hakee erityisesti luontoelämyksiä, ja osaltaan myös luksuspalveluja. Monelle seudun kartanolle voi olla edessä jälleen lihavat päivät, jos osataan oikealla tavalla varautua ja markkinoida.

Kolmas perusta on suuret kaupalliset keskittymät. Toisin kuin usein tunnutaan ajatteleva,  moottoritien katteen rakentamisen tärkein perustelu ei ollut houkutella  ohikulkijoita pysähtymään ja tuhlaamaan rahojaan Hämeenlinnassa. Se on varsin toivottavaa, mutta tehtyjen (3 kpl) kaupallisten selvitysten mukaan tärkeintä olisi pysäyttää erikoistavarakaupan useiden kymmenien miljoonien eurojen vuosittainen virta Helsingin, Tampereen ja Lempäälän ostosparatiiseihin. Hämeenlinnassa erikoistavarakaupan tarjontaa on selvitysten mukaan rajoittanut erityisesti sopivien tilojen puute. Katteelle valmistuvan ostoskeskuksen vuokrat ovat Hämeenlinnan mittakaavassa aivan huikeaa tasoa, mutta silti kauppa käy. Yrittäjät siis uskovat katteen vetovoimaan, vaikka Hämeenlinnassa monet aikanaan pitivät tai pitävät katetta vieläkin seinähulluna ratkaisuna. Kate ei luonnollisestikaan pysäytä kaikkia ostosmatkoja isoihin kaupunkeihin, mutta jos edes neljäs-viidesosan, niin sekin riittää jo aika pitkälle. Toki vanha keskusta hiljenee muutaman vuoden ajaksi, mutta samaan aikaan alentuva vuokrataso tarjoaa monelle uudelle yrittäjälle mahdollisuuden. Katteen lisäksi suuretn kaupallisten keskusten sarjaa jatkavat paljon pilkattu Sunny Car Center ja Rakennusmaailma Centra, joka fiksusti kypsyy mediahiljaisuudessa.

Totta kai kaupungin täytyy pitää kynsin ja hampain kiinni vanhoista työpaikkavalteistaan ja muutenkin monimuotoisesta elinkeinorakenteestaan, mutta vahvat varasuunnitelmat ja visiot on syytä olla. Jos rysähtää kovaa, niiden laatiminen on myöhässä.

Hämeenlinnaan on saatu nyt vuosikymmenen kestäneellä työllä luotua positiivinen yrittäjyysilmasto ainakin uusien yritysten syntymisen kannalta. Lehdessä mainittiin maan korkein (asukaslukuun suhteutettuna) uusien yritysten nettosyntyvyysluku, 309 kappaletta. Petrattavaa on edelleen tavassa, jolla pystymme palvelemaan erityisesti pk-yrittäjiä heidän jokapäiväisissä ongelmissaan. Demareiden leipälajin, työllistämistoimenpiteiden saralla olemme kohtuullisen hyvässä kuosissa. Esimerkiksi Työvalmennussäätiö Luotsi on noussut kuin Feeniks-lintu tuhkasta, vaikka se onkin jäänyt julkisuudessa paljolti huomiotta. Ei ole tarpeeksi mediaseksikäs aihe. Myös pääsy pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun on loistojuttu.

Hämeenlinnan työllisyyssaste on aktiivisen toiminnan takia Hämeen paras, kuten työvoiman palvelukeskuksen Tarja Vikman (sd.) valtuuston jättämishaastattelussaan totesi. On valtava ero, onko työttömyysprosentti kahdeksan prosentin pinnassa vain 15:n. Väliin mahtuu huikean paljon verovaroja mutta ennen kaikkea menetettyä inhimillistä  pääomaa. Työ kun on edelleen parasta sosiaaliturvaa.

Kuntaoppositio on ahkerasti pyrkinyt Hämeenlinnassa vastustamaan käytännössä kaikkia uusia hankkeita ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Olisi kiva kuulla heidän näkemyksensä siitä, miten työllisyys jatkossa seudulla turvataan? Itse olen täysin vakuuttunut siitä, että uinahtaminen takaisin menneiden vuosikymmenien hämeenlinnalaiseen uneen johtaisi aika nopeasti siihen, mistä kaupunki oli vielä 1990-luvulla tuttu: maineesta maailman suurimpana valaistuna hautausmaana, jonka lepäämistä häiritsi vain valtuustosalin äänekäs riitely totaalisista lillukanvarsista, yömyöhään jatkuneet äänestykset ja valitusrumba.

Ps. Se toinen lauantain lehden tulevaisuusjuttu oli taloussivuilla. Se kertoi tulevien vuosien huoltosuhteesta. Taidan kirjoittaa siitä jossain toisessa yhteydessä, kun tämä vähän venähti 🙂

13 kommenttia artikkeliin “Uuden työn luominen on selviytymisen ehto”
  1. avatar Teppo Turja sanoo:

    Parasta, mitä demarit voisivat tehdä sen hyväksi, että Suomi ja siinä mukana Hämeenlinna voisi kiinnostaa yrityksiä etabloitumiskohteena, olisi suitsia ay-liikettä. Liikkeen ensimmäisten vuosikymmenien tärkeiden toimintatavoitteiden tultua kuntoon, ay-keisareilla on kova paine osoittaa työnsä tarpeellisuus edelleen. Tuloksena on toinen toistaan merkillisempiä vaatimuksia, joilla teollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä murennetaan. Viimeisimpänä kolmen päivän vuotuinen koulutusloma niistää tuottavuudesta 1,2 % ja on perusteltua suhtautua skeptisesti tämän kaltaisen kouluttautumisjakson hyötyihin pitkälläkään aikavälillä. Kun tiedetään, mikä merkitys on ollut demareiden dominoiman ay-liikkeen aikaansaamassa kohtuuttomassa palkkakehityksessä, on huvittavaa törmätä näkemykseen, jossa SDP olisi suorastaan hämeenlinnalaisen työllisyyden tärkein takaaja. Mutta pianhan nähdään, millaisen kulutusrysän ja ostosparatiisin Kiemunki moottoritien päälle loihtii.

  2. avatar teknopappa sanoo:

    Kantolan tapahtumapuisto pilaa monen lähialueen kaupunkilaisen elämän myös eteläranta vaara vyöhykkeessä. Jos äänitaso nousee jopa 75 db niin teollisuudessa vaaditaan käyttämään korvasuojaimia, mutta eihän sitä nämä nykyajan pitkätukka ye ye miehet ymmärrä ja vielä pyrkivät uudelleen valtuutetuiksi tuhlaamaan kaupunkilaisten rahoja. Vuoteen 2020 pitäisi ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vähentää kaupunki melua 20% niin mitä tekeekään Hämeenlinnan kaupunki sen eteen kysyn vain. Demarit ja kokoomus ovat tekemässä keskenään sopimuksia tästä ns tapahtumapuistosta, joka ei ole kannattava vaihtoehto asuntorakentamiselle. Minusta kaupungin pitäisi käyttää ulkopuolisia konsulttia tutkimaan vaihto ehdot eikä uskoa näitä ”pitkätukka” ja ”kaljupää” yee yee miehiä,jotka luulevat että joku Madonna tulisi tommoselle alueelle konsertoimaan. Tämä tapahtumapuisto on pienen piirin puuhastelua olen käynyt sen itsekin katsomassa heidän esittelyissään joissa ei kaupungin johtoa ole näkynytkää. Ihmeellistä…..

  3. avatar Riikka Helenius sanoo:

    Hei.

    On totta, että vetovoimainen Hämeenlinna syntyy vain yhteisesti ponnistelemalla ja nyt on panostettava työntekoon ja uusien työpaikkojen luomiseen. Niitä syntyy monipuolisesta yritystoiminnasta. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on suotavaa.

    Yrityksille ja elinkeinotoiminnalle tulee luoda kunnallisesti hyvät toimintaedellytykset. Elinkeinopolitiikan on oltava tasapuolista koko Hämeenlinnan alueella. (Huom. Yritysten toimintaedellytysten luominen tasapuolisesti kilpailua vääristämättä on eri asia, kuin että kaupungin pitäisi toimia yrittäjänä ja yhtiöittää toimintojaan.) Maankäytön suunnittelua on kehitettävä entisestään. Erityisesti on otettava huomioon logistisesti tärkeät alueet. Uusille yrityksille on pystyttävä tarjoamaan teollisuustontteja ja olemassa oleville yrityksille laajentamismahdollisuuksia.

    Hämeenlinnan on investoitava tulevaisuuteen, muttei yli varojensa.
    Hämeenlinnan suurin haaste talouden näkökulmasta on velkaantuminen ja kaupungin jatkuva lainanotto on saatava kuriin.

    Ystävällisin terveisin,
    Riikka Helenius

  4. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Komppaan Riikkaa.

    Hyvin ja nasevasti sanottu. Toivottavasti tämä on uuden valtuuston ja kaupungin hallituksen ohjenuora avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon lisäksi.

    Odotan myös, että tämä linjaus ajetaan läpi lautakuntiin ja virkamiesten ohjeeksi, samoin kuin töiden ja tilausten valvonta.

    veronmaksaja ja äänestäjä Seppo Mäkinen

  5. Teppo,

    nopea kommentti: eiköhän sitä ay-liikettä pitäisi nimenomaan viedä myös noihin halpatyömaiden hikipajoihin, jotta globaalisti saataisiin inhimilliset ja reilut työolosuhteet…. Et muutenkaan näytä olevan kovin kartalla vientiteollisuutemme ongelmista, jos näet niiden aiheuttajaksi ”kohtuuttoman” palkkakehityksen. Tsekkaapa ne prosentit vaikkapa metallin ja paperin osalta viime vuosina. Toki, jos EK olisi ollut tarpeeksi järkevä ja halunnut pitää ennen nykyistä raamisopimuskautta kiinni tupoista, Suomen kilpailukyky olisi vielä hieman paremmassa jamassa. Nytkin se on maailman kärkeä, mutta energiaintensiivisessä teollisuudessa ratkaisee vähän muuta asiat kuin palkkakehitys, kun palkat kokonaisuudessaan ovat kustannuksista vain muutaman prosentin luokkaa.

    Teknopapan taas kannattaisi tutustua tehtyihin tutkimuksiin siitä, mikä on asuntorakentamisen hinta Kantolan pahiten saastuneimmilla alueilla.

    Riikan kanssa varmasti jokainen voi olla samaa mieltä hänen mainitsemistaan periaatteista. Mutta kuten omassa tekstissäni yritin tuoda esiin, pelkkä tonttimaan hankinta ei nykyään riitä. Tonttimaan hankinta tai riittävyys ei meille ole edes ollut ongelma viime vuosina. Pitää olla myös näkymä siitä, mitä tavoitellaan, mitkä ovat keinot ja kontaktit saada haluamansa ja sitten vielä aktiivista yhteistyötä, jolla lobataan esimerkiksi liikenneratkaisuja Ely-keskuksen ja muun valtionhallinnon suuntaan.

    • avatar teknopappa sanoo:

      Kuten kerroin niin olen perehtynyt aineistoon aivan riittämiin ja sinua ei kyllä ole kertaakaan näkynyt niissä tilaisuuksissa. Ihmetystäni on herättänyt suuresti että melumittauskin teetätettin sellaisella yrityksellä joka on myös infran rakentaja, käsittämätöntä toimintaa. Mielestäni Hämeenlinnan parasta aluetta ollaan kehittämässä väärään suuntaan. Kehitys pitäisi olla enemmän ihmislähtöistä eikä kerman kuorijoille jotka tulevat hakemaan rahat pois siltä aluueelta, jossa toimintaa on vain 1-2kk vuodessa.
      Saastunut maa alue on minimaallisen pieni ja ympärillä on aivan riittämiin rakentamista varten tilaa.
      Tietääkseni asuntorakentamista ei ole tarjottu kenellekään rakennusfirmalle ei ainakaan lehdistössä ole kerrottu kapinetti pelistä en tiedä, kun täällä näytetään sitäkin harrastettavan.Kuten blogissani kirjoitin niin olen edelleenkin sen takana. Näissä kunnallisvaaleissa en tule enää demareita äänestämään, koska politiikka on luisumassa kokoomuksen hännystelyyn. Tulen kannattamaan isoa ”jytkyä” !

  6. avatar Teppo Turja sanoo:

    Iisakki,

    mitä korkeamman jalostusasteen tuotannosta puhutaan sitä suurempi on henkilöstökulujen merkitys osana kustannusrakennetta. Kun kyse on Suomen kokoisesta kotimarkkinasta, meidän tulisi muutoinkin keskittyä muuhun kuin pulkki- ja perustuotantoon, jossa tuo väittämäsi muutama prosentti on jotenkin totta. Korkeateknologian tuotteissa henkilöstökulujen osuus saattaa olla jopa 80 %. Ja vaikka minkä kokoluokan asioita me täällä Hämeenlinnassa uskoisimme kykenevämme hoitamaan, saattaisi olla kohtuuton posti ohjata muu maailma yhtä epäterveeseen palkkakehitykseen kuin missä meillä mennään.

  7. avatar Teppo Turja sanoo:

    Kaverini ja kollegani päivitti omalle FB-sivulleen äskettäin seuraavasti: ”Kävin Tallinnassa hallintoneuvoston kokouksessa. Suomi on kusessa ihan oikeasti: Palkkataso Virossa 7 €/h, meillä teollisuudessa helposti 20 €/h. DI ansaitsee keskimäärin 1136 €/kk, kun meillä vastaava 3500 €/kk. Pk-yrityksiä virtaa jatkuvasti Viroon satoja ellei tuhansia! Meillä ei ole hintakilpailukykyä eurooppalaisilla markkinoilla, eikä laatumme ole yhtään sen kummenpaa kuin muillakaan. Muutama poliitikko ja virkamies on tajunnut tilanteen, loput jakavat lisää rahaa, perustavat byrokratiaa lisää ja yrittävät tulla uudelleen valituiksi. Viimeinen sammuttaa valot, kiitos!”

    Demarit ovat vastuussa tästä kehityksestä. Sen rinnalla eivät enemmän tai vähemmän epätoivoiset yritykset saada vähittäiskaupasta piirin verran siivua joltakin Jumbolta tai Ideaparkilta ei paljon lämmitä. Teollisuus tekee lähtöä. Verovarat on ohjattava tiukasti peruspalveluihin eikä niitä saa tärvätä amatöörimäisiin elinkeinopoliittisiin virityksiin. Yrittäjät hoitavat hommansa, kun todelliset markkinat ovat olemassa. Siihen ei paikallispoliitikkojen kikkailua tarvita. Tämä nyt vain on näin.

    • avatar JuSa sanoo:

      Täällähän aletaan olemaan asian ytimessä. Jos Suomalainen tienaa 7€/h ja verovarat ohjataan tiukasti peruspalveluihin niin alkaa se loppu jo näkyä entistä kirkkaammin. Iisakki viittasi kirjoituksessaan julkisten ja yksityisten työpaikkojen suhdetta seudulla. Ymmärrättehän, että niin peruspalveluiden ylläpidon kuin julkisten työpaikkojen kustannukset maksaa yksityisen sektorin palkansaajat, yrittäjät, ja yritykset! Toki kaikki käyttävät palveluja. Monessa keskustelussa perätään näiden lisäksi yritysten yhteiskuntavastuuta!?!!? Ottamatta kantaa siihen mikä on oikea palkkataso niin pakkohan se on Dipan tienata 3500€/kk, että tivolia saadaan pyöritettyä. Tulevaisuudessa saman Di:n on tienattava huomattavasti enemmän jotta saadaan riittävästi verokertymää! Mistäköhän pitäisi säästää?
      Tämäkin nyt vain on näin!

      PS. Kokoomuksen riveistä löytyy minun äänen saaja (äänestän osaamisen perusteella)!

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      Valitettava tosiasia
      On että tuhansia.Eesti kun kohtelee suomalaista PK-yrittäjää hallitummin kuin oma maamme mansikka.
      Aarno Järvinen

Jätä kommentti

css.php