Innoparkin ihmeellisyyksistä

Vastoin monien käsitystä, ja myös toiveita ja intohimoja, kohuttu Innopark näyttää sittenkin nostavan päätään suosta. Suon syvyys on johtunut useista huonoista päätöksistä ja menneen johdon virheistä ja epäonnistumisista, mutta sitä on myös syvennetty julkisuudessa ja poliikan alttareilla mittoihin, joilla ei ole ollut enää mitään tekemistä kohtuullisuuden tai todellisuuden kanssa.

Maanantaina kuultiin kaupunginhallituksessa uutisia pahamaineisista korkojohdannaisista. Tappioita ei ole tulossa povattuja sataa miljoonaa, vaan nykyisellä näkymällä viisari on kääntymässä voiton puolelle yhdeksän miljoonan verran.

Tarkoitus ei ole tässä puolustella johdannaisia tai sekavaa päätösprosessia, jolla sopimukset aikanaan tehtiin. Jälkeenpäin on yksimielisyydellä valtuustossa todettu, että kyseiset intrumentit eivät kuulu julkisomisteisen yhtiön eetokseen, koska niihin sisältyy spekulatiivista riskiä. Fakta kuitenkin on, että tuohon maailmanaikaan vastaavia strukturoituja koronvaihtosopimuksia solmittiin yleisesti kuntasektorillakin. Esimerkiksi eräässä Hämeenlinnasta pohjoiseen sijaitsevassa suuressa kaupungissa niitä on rahoitusjohtajan holveissa mittava määrä. Julkista keskustelua niistä ei ole kuitenkaan käyty. Tuskinpa käydään jatkossakaan.

Innoparkin osalta Hämeenlinnan valtuustossa on linjattu, että tulevaisuuden korkoriskiä pyritään pienentämään, vaikka koko ajan johdannaisten on laskettu tuottavan juoksuaikanaan voittoa. Julkisuudessa on nostettu esiin ainoastaan johdannaisten purun ”markkinahintaa”, joka sekin on sopimusosapuolena toimivan Pohjola-pankin antama luku. Valtuustolle hankittiin viime syksynä myös puolueettoman pankin asiantuntija-arvio johdannaisten luonteesta ja arvosta. Koska johdannaiset on räätälöity Innoparkille ja niiden juoksuaika on poikkeuksellisen pitkä, käytännössä mitään ”markkinaa” tai ”markkinahintaa” ei ole olemassa, kunnes johdannaiselle löytyy ostaja.

Pankki ei hyväntekeväisyyttään pura tekemiään sopimuksia, vaan pyrkii hallitsemaan omaa korkoriskiään. Nyt maailmantaloudellinen tilanne näyttää siltä, että sopimukset Innoparkin kanssa eivät ole pankille kovin edullisia pitkälläkään tähtäyksellä. Se on myös mitä ilmeisimmin löytänyt ostajan, kenelle nyt sopimuksen kohteena oleva johdannainen voidaan edelleen myydä.

Innopark saa purusta suoraan rahaa useamman miljoonan, jonka se käyttää suurimman johdannaissopimuksen riskien merkittävään pienentämiseen. Ei liene väärin sanoa, että jos aiemmin sadan miljoonan tappio olisikin ollut jotenkin teoriassa mahdollinen, niin ei ole enää. Aiemminkin jättitappio olisi ymmärtääkseni tarkoittanut sellaista tilannetta korkojen vaihtelun suhteen, että tuntemaamme taloudellista järjestelmää ei olisi enää ollut olemassa. Ja Innoparkin johdannaiset silloin pienimpiä kaupungin tai ihmisten murheista.

On myös ahkerasti maalailtu, että Innoparkin pöytä ei olisi vieläkään puhdas. Vaan että, yhtiö vaatii miljoonaluokan vuosittaisen tuen kaupungilta. Uskallan sanoa, että se ei pidä paikkaansa, ellei maailma tästä vielä paljon hullummaksi tule.

Sitäkin tosin monet Soinin seuraajat tuntuvat odottavan ja salaa jopa toivovan, mutta euroa ei kannata vielä julistaa kuolleeksi. EKP:n toimet ovat kasvattaneet luottamusta Espanjan ja Italian suhteen, ja maat ovat onnistuneet lainahuutokaupoissaan hyvin. Maiden uusien lainojen korkotaso on jo laskenut kohtuulliselle tasolle, ja spekulatiiviset hyökkäykset markkinoilta on saatu torjuttua. Mikä saattaa hyvinkin olla jo pelastusrengas eurolle ja johtaa tulevaisuudessa uuteen, kohtuullisempaan, verotetumpaan ja säädellympään finanssi- ja pankkijärjestelmään niin Euroopassa kuin globaalistikin? Eihän sitä tiedä, kaikki on mahdollista… 🙂

Meni sivuraiteelle, mutta nyt joka tapauksessa Innoparkin osalta näyttää hyvin vahvasti siltä, että tehtyjen toimenpiteiden jälkeen yhtiö pärjää omillaan jo ensi vuonna. Eikä tarvitse siihen korkojohdannaistuottoja, jotka rahastoidaan erilliselle tilille valtuuston päätöksen mukaisesti.

Teknologiakeskuksen tilojen vuokrausaste on tällä hetkellä erinomainen, vaikka kyse on Hämeenlinnan tasolla varsin hinnakkaista toimitiloista. Jotain lisäarvoa Innoparkin tiloihin sijoittuneet lähes sata yritystä ja vajaa tuhat työntekijää ilmeisesti kokevat saavansa parjatusta toiminnasta.

Mitäs vielä? Innoparkista on odotettavissa vielä lisää positiivisia uutisia aivan lähiaikoina, kuten myös muista kaupungin elinkeinohankkeista. Se on sitten eri asia, kuinka niitä noteerataan.

19 kommenttia artikkeliin “Innoparkin ihmeellisyyksistä”
  1. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Ihanaa – kaikki kunnossa – ei tarvita vaaleja!

    On mukavaa olla persu, kun saatiin pöydät siistiksi jo ennen vaaleja.
    Kiva aloittaa – jos äänestäjä suo – puhtaalta pöydältä.
    Kerrankin hyviä uutisia!

    Huh, kun on helppo olla. Nyt vain jakamaan torille hernerokkaa!
    Katriina Ahtiainen (ps)
    kuntavaaliehdokas

    PS. Selviääkö ensi viikolla Sunny Car Centerkin?

  2. Terve,

    kiva olla kerrankin iloksi. Sunny Car Center ei selviä ensi viikolla, mutta syksyn mittaan kyllä 🙂

    • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

      Jotta Iisakin kirjoitus olisi kaiken kattava, olisi siinä ollut hyvä mainita, paljonko Hämeenlinnan veronmaksajat ovat tähän mennessä joutuneet yritykseen rahaa laittamaan.

      Myös veronmaksajaa kiinnostaa tietää, milloin yritykseen sijoitetut rahat saadaan takaisin kunnan perustehtävän käyttöön ja millainen korkotuotto tälle rahalle saadaan. Perustehtävään esimerkiksi kunnan kiinteistöjen korjauksiin (korjausvelan kattamiseen).

      Ihan yksinkertaista matematiikkaa siis tarvitaan, jotta tavallinen veronmaksaja – äänestäjä ymmärtää myös asian. Jään siis odottamaan pikaisesti lyhyttä koostetta asiasta, jotta asia tulee selväksi ennen vaaleja. Iisakki? Tapio Vekka? Joku muu kaupunginhallituksen jäsen tai kaupungin virkamies?

      Lainarahalla investointi yritysmaailmaan on käsitelty jo aikaisemmin ja siten veronmaksajille kalliiksi todettu.

      Seppo Mäkinen

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Hieno juttu. Tuo IP ja SCC, ja monia muita hyviä, joiden kautta Hämptonin työllisyysluvut ovat jatkossakin paremmat kuin maassa keskimäärin. Ei ne itsekseen synny.

      Sari

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Iisakki!
    On tietenkin kaikkien etu, että Innopark säilyy hengissä. Toisaalta se on hyvä esimerkki, miten kaupungin yhtiö ei pysy hyppysissä. Hankkeita sieltä todennäköisesti joudutaan ajamaan alas, koska niistä ei saa laskutusta.
    Kerran huomasin uutisen jostain Ip:n hakehankkeesta, mitä ProAgrian kaveri kuukausipalkalla hoitaa Vanajantiellä.
    Ruutia ei kannata keksiä lisää.
    Konsernivalvontaa lisää, ja -hallintoon tehokkuutta t. Hessu K

  4. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    No voi hyvät veljet ja sisaret!

    Tuo kommenttini Iisakin kirjoituksen perään 25.9. oli HÄTÄHUUTO!
    Ei Innopark ole kuivilla.
    Voisiko joku ystävällinen taho kaupunginhallituksesta kertoa, millä summalla
    Innoparkkia on tuettu sen elonaikana?
    Tänään Kaupunkiuutisissa oli Heli Karttusen pitkä kirjoitus otsakkeen ”INNOPARKIN
    KORKOJOHDANNAISET TUOTTAVAVAT 9 MILJOONAA”.
    Eikö se johda jo tavallista lukijaa harhaan?
    INNOPARK EI OLE KUNNOSSA. Tämä on oma mielipiteeni. Pärjääkö yritys
    tästä päivästä eteenpäin ilman kaupungin tukea? Haluan siihen vastauksen.

    Ei me persut sentään ihmeitä pystytä tekemään ennen vaaleja!

    Niin ja se Sunny Car Center…
    Nettisivut oli vaihteeksi kaunistettu. Kesällä oli matalampi rakennus ja värimaailma haaleampi…

    Vaalien alla kaikki on mahdollista.
    Alan ymmärtää tätä politiikkaa päivä päivältä huonommin, koska kyseessä on veronmaksajien
    sentit.

    Kuralassa harmaantuu
    Katriina Ahtiainen (ps)
    kuntavaaliehdokas

  5. avatar JukkaP sanoo:

    Nykyisellä näkymällä on voittoa tulossa 9 miljoonaa.

    Kiinnostaisi tietää paljonko voidaan vielä menettää jos tai kun näkymät taas kääntyvät. Onko siis vielä riskiä miljoonatappioihin? Paljonko voidaan vielä hävitä?

    Onko siinä jotain hyvää, että Trella ei vastaavista toimista ole käyty julkista keskustelua? Onko asian julkinen käsittely aiheuttanut jotenkin haittaa veronmaksajille?

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve JukkaP,

      sehän tässä on tragikoomista, että IP:n johdannaisissa ei ole kyse korkosuojauksesta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan käytännössä pitkäaikaisesta rahoituksesta, jonka IP vuosina 2007-2008 otti suuressa hädässään niin sanotusti suojaamaan IP:n kassavirtaa.

      Ei voida siis puhua voitosta ja tappiosta, vaan siitä, paljonko IP sopimusten alkupuolella (alunperin 7 vuotena) ehtii saada rahaa, ja paljonko se sopimusten loppupuolella joutuu maksamaan takaisin.
      PwC:n raportin mukaan kaikki sopparit olivat 7 ekaa vuotta mallia IP saa 3 kk euriborin ja maksaa 3 kk euriborin – marginaalin.

      23.4.2007 alkoi 20 vuoden 10 M€ soppari 1 kpl (3 kk euribor oli 3,992 %)
      23.5.2007 alkoi 25 vuoden 20 M€ sopparit 3 kpl (3 kk euribor oli 4,086 %)
      16.4.2008 alkoi 15 vuoden 10 M€ sopparit 3 kpl (3 kk euribor oli 4,774 %)

      Huomattavaa on, että sopimuksen muutoksen päivänä 17.9.2012 3 kk euribor oli 0,248 %!

      Nettona IP oli siis saamassa marginaalin. PwC:n raportti ei kerro tässä koko totuutta ehdosta, koska näin yksinkertaisena korkoehto olisi tuottanut IP:lle joka vuosi saman summan, eikä niin ole käynyt:

      2011 661.000 €
      2010 608.000 €
      2009 649.000 €
      2008 768.000 €
      2007 334.000 €

      Tällä summalla IP on selvinnyt varsinaisten oikeiden lainojensa rahoitusmenoista.

      Seitsemän vuoden jälkeen voimaan astuvat toisenlaiset laskentasäännöt. Kaupunkilaisille uskotellaan, että näihin loppuajan ehtoihin liittyy korkoriski, ja niin niihin liittyykin. Sen sijaan uskallan 100 % varmuudella väittää, että ko. ehdot edellyttävät kutakuinkin kaikissa markkinaolosuhteissa useamman prosentin maksua pankille päin. Ne ovat todennäköisesti tyyliä kiinteä korko + muuttuva korko.

      IP:n riski liittyy siihen, kuinka suuri tuo muuttuva korko on, ei rahavirran suuntaan: se tulee olemaan IP:ltä pankille päin. Vain siten voidaan selittää miksi pankki ilmoittaa sopimusten purkukuluiksi yli 20 M€ – sehän odottaa 7 ekan vuoden aikana maksamiaan rahoja takaisin.

      Tässä tulee sitten se suuri kupla, tai oikeammin kuoppa johon IP itseään parhaillaan kaivaa:

      IP tulouttaa tulokseensa rahan, jonka se joutuu joskus maksamaan takaisin. Tilanne olisi sama, jos yritys ottaisi pankista lainaa ja merkitsisi sen tulohin, ja sitä kautta tulokseen. Vastaavasti lainan maksut olisivat sitten tuloslaskelman menoja.

      IP:n ongelma on se, että näiden ”tulojenkaan” avulla se ei ole ollut voitollinen. Ja kun takaisinmaksun aika koittaa, voi pojat! Jokainen pankille maksettava euro kaivaa IP:n tulosta yhä syvemmälle kohti Kiinaa.

      Jos IP olisi malttanut käyttää johdannaisten tulot VAIN kassavirran eli likviditeettinsä suojaamiseen, se olisi pitänyt tehdä merkitsemällä jokainen saatu euro pakollisiin varauksiin. Tulos olisi ollut huonompi, mutta velkarahalla nyt vain ei voi tulosta pönkittää. Vastaavasti virran käännyttyä IP olisi voinut purkaa varaustaan, ja tappiota olisi syntynyt vasta varausten loputtua (ja ne olisivat loppuneet).

      Nyt julkaistuilla järjestelyillä ilmeisesti takaisinmaksun aikaa on 20 M€ johdannaisten osalta siirretty eteenpäin 3 vuodella. Pamaus tulee olemaan sitä komeampi.

      • avatar Heikki Koskela sanoo:

        Moro Kari!
        Olikos tämä kokouspalkkiopuolueitten jonkinlainen vaalijippo?
        Terv. Hessu K. 320

  6. avatar Jari Ranne sanoo:

    Iisakki, kertomasi ja vielä enemmän Innoparkin toimitusjohtajan selostukset HäSa:ssa olivat niin epäselvää ja vaikeatajuista tekstiä, että ainakaan minä en ymmärtänyt, ja tuskinpa moni muukaan kaupunkilainen, mihin suuntaan, missä vaiheessa ja kuinka todennäköisesti johdannaisista tulee tappiota tai voittoa. Enkä ymmärtänyt kunnolla sitäkään, kuinka pieniä tai suuria, merkityksellisiä tai merkityksettömiä muutoksia johdannaisiin nyt tehtiin, mikä niiden todellinen vaikutus on ja paljonko muuttaminen maksoi.

    Selostatko asian vielä tarkasti ja ymmärrettävästi niin, että tekstin voi ymmärtää ilman tulkinnanvaraa?

  7. Terve kommentaattoreille tasapuolisesti,

    Muutamia nopeita vastauksia käänteisessä järjestyksessä:

    Jari, tähtään aina mahdollisimman selkokieliseen ja ymmärrettävään tekstiin. Asia on monimutkainen, mutta sen sisäistämistä vaikeuttaa entisestään varmasti se, ettei haluakaan ymmärtää. Tai on oma vahva luulo, kuten persuehdokkailla Karilla ja Katriinalla.

    Maanantaina valtuustoinfossa Koivulehto on selvittämässä asiaa taas valtuustolle. Saatte varmasti omat kysymyksenne kulkeutumaan lähivaltuutettujenne kautta. Toisin kuin oppositio haluaa tulkita, kyse on alunperin korkoriskin hallitsemiseen otetuista johdannaisista. Innopark otti aikanaan myös tavanomaisia korkokattoon tähtääviä johdannaisia ja sitten näitä kiisteltyjä strukturoituja papereita, joilla varauduttiin vaihtoehtoon, jossa korot pysyvät matalalla. Jos nykyinen, matala korkotaso jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen, kuten nyt näyttää, sopimukset ovat hyvin tuottoisia Innoparkille.

    Mutta joo, kuten tuhanteen kertaan on jo todettu. Spekulatiivista riskiä sisältävien johdannaisten käyttö lähti nykykatsannossa lapasesta pahan kerran, eikä hallitus ainakaan (perustuen esim. PwC:n haastatteluihin) ymmärtänyt riskiä. Johdannaisten pääoma mitoitettiin suuremmaksi kuin lainakanta, koska osa suunnitelluista hankkeista ei toteutunut koskaan. Missään vaiheessa riski ei kuitenkaan ole ollut rajaton tai sataa miljoonaa – ei sinne päinkään. Tai se vaatisi korkosuhteiden vaihtelussa olosuhteita, jotka tarkoittaisivat sitä, että tuntemaamme maailmaa ei sellaisenaan enää olisi olemassa. Jolloin taas Innoparkin korkojohdannaiset olisivat yksi pienimmistä murheista.

    Mikä sitten on tarkka euromääräinen riski? Ei sitä pysty määrittelemään kuin osapuilleen. Koivulehto määritteli linkittämässäni artikkelissa sen näin:

    ”Koivulehdon mukaan voi sanoa, että tappioriski on muuttunut saatavaksi. Samalla johdannaissopimusten riskiä pienennetään olennaisesti.

    – Kassavirtaennusteet ovat tällä hetkellä plussalla 9 miljoonaa euroa. Samalla saimme pienennettyä riskiä 10 miljoonaa.

    Johdannaiset tuoneet yhtiöön jo 3,5 miljonaa euroa

    Toimitusjohtaja Koivulehto kertoo, että tällaista ratkaisua on haettu jo aiemmin, mutta että markkinatilanne on estänyt aiemmin myönteisen ratkaisun

    – Yhtiöön ei tule nyt suoraan rahaa, mutta uudelleenjärjestely tuo huomattavasti paremmat sopimukset. Suhteutettuna aiempaan korkokehitykseen riski on jatkossa hyvin pieni.

    Koivulehto muistuttaa, että johdannaissopimukset tuoneet 3,5 ME yhtiöön rahaa vuodesta 2007 alkaen.

    – Oleellinen asia on mielestäni se, että julkinen keskustelu on maalaillut jättitappioita. Korostan, että niitä ei ole missään nimessä tulossa ja että nyt riski on saatu minimoitua.

    – Odottelemme nyt uusia hetkiä jotta voimme järjestellä sopimuksia vielä entistä paremmiksi Innoparkille.”

    En minä tiedä, pystyykö sitä tuon enempää suomeksi tai yksinkertaisemmin enää sanomaan. Mitä pidempään korot pysyvät matalalla, sitä edullisemmaksi tilanne myös sopimusten purkamiselle muuttuu. Nyt pankilla on intressiä päästä sopimuksista eroon.

    Sitten Kari,

    mielenkiintoista, että kerrot edelleen, kuinka johdannaiset olisi tullut tilinpäätöksissä arvostaa. Nyt on kuitenkin haettu tilintarkastuslautakunnalta lausunto, ja sen mukaan toimitaan. Aiempi kirjaamistapa oli sekin aivan oikea, mutta liitteissä ei ollut avattu asian merkitystä. Nyt se puute on korjattu, ja päättäjät ovat periaatteessa selvillä tilanteesta. Käytännön selvyys on jokaisen kohdalla henkilökohtainen.

    Ja Seppo Mäkinen,

    Innopark lähdettiin aikanaan rakentamaan käytännössä ilman todellista alkupääomitusta, mikä on osoittautunut virheeksi. Tase ei kestä takaiskuja. Toimintaa on vuosien varrella rahoitettu lähinnä hanketoimintarahoituksella (jonka vastineeksi on saatu erilaista EU- ja kehitysrahaa) ja sitten viime vuonna kriisitilanteessa tehdyllä pääomituksella ja velkajärjestelyillä, joista on uutisoitu runsaasti. Oppositio on antanut ymmärtää, että nämä tasevaikutuksiltaan 9 miljoonan euron varat olisi ammuttu tykillä avaruuteen, eikä mitään ole jäljellä. Se on erittäin valheellinen kuva. Lainanmaksun vastineena on edelleen erittäin laadukkaat (liiankin laadukkaat) kiinteistöt, joilla Lammia lukuunottamatta on todella korkeat käyttöasteet. Innopark on myös koko ajan lyhentänyt lainojaan Visa-rakennuksista, joten omaisuus karttuu nyt ja jatkossa. Innoparkin kaupungille tuomia tuloja voi hahmotella myös sen kautta, kuinka paljon sen suojissa toimivat yritykset ja työntekijät maksavat veroja kaupungille. Paljon, vaikka voidaankin olettaa, että jotkin yritykset toimisivat Innoparkista huolimatta jossain muualla kaupungin alueella. Mutta kiistämätöntä on, että yritykset kokevat saavansa lisäarvoa Innoaparkista, sillä vuokrataso on kaupungin korkein.

    Teknologiakeskuksen koko perustamisen idea oli se, että saadaan kaupunkiin tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kasvuyrityksiä, joita Hämeenlinnalla on ollut huomattavan vähän verrattuna moneen muuhun vastaavaan kaupunkiin. Innopark on edelleen houkutteleva paikka korkean osaamisen yrityksille, vaikka yhtiön johdossa ja hallinnossa on tehty kiistämättömiä virheitä ja virheinvestointeja, joita poliittista valtaa tavoittelevat kellokkaat ovat ahkerasti käyttäneet keppihevosenaan liioittelemalla ja vääristelemällä.

    Seutuyhteistyön hedelmänä syntynyt Lammin tutkimuskeskus on ollut virheinvestoinneista suurin, mutta senkin suhteen odotellaan nyt hyviä uutisia. Myös korkojohdannaisten käyttö on ollut harkitsematonta ja päätöksentekoprosessi heikko. Ex-toimitusjohtajan sooloilu hallituksen selän takana investointiin myönnetyn velkatakauksen käytössä yhtiön juokseviin menoihin toi hänelle viimeistään potkut ja on kenties lähimpänä väärinkäytöstä Innopark-keississä. Mutta tehtyjen lukuisten ulkopuolisten tarkastusten ja juridisten selvitysten perusteella siinäkään ei ollut lopulta ainesta rikos- tai siviilikanteeseen.

  8. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Vielä Iisakille se peruskysymys: paljonko Hämeenlinnan kaupungin veronmaksajien rahaa on pistetty tähän investointiin? Paljonko tukea on annettu? Paljonko lainaa on annettu?
    Mikä on kyseisen rahan korkokulu alusta tähän päivään, jos investointi on katettu lainalla?
    Paljonko InnoPark on maksanut takaisin Hämeenlinnan kaupungille vuokratuottoina tai yrityksen osinkoina? Paljonko lainoja on lyhettetty? Nämä ihan tavallisen veronmaksajan ”talouskukkaron” ja Elon laskuopin mukaan, yksinkertaisesti suhteuttaen veronmaksajan omaan rahankäyttöön ja talouteen.

    Ja sitten vielä se Iisakin ihannoima rahavirta:
    – paljonko InnoParkissa toimivat yritykset ovat maksaneet veroina Hämeenlinnan kaupungille?
    – paljonko InnoParkissa työskentelee Hämeenlinnalaisia veronmaksajia yksityisissä yrityksissä, muissa kuin kaupungin omistamissa yrityksissä?
    Näistä voisimme saada jonkunlaisen ymmärryksen, paljonko epäsuoraa hyötyä tästä investoinnista on Hämeenlinnan kaupungille ollut. Myöskin yksinkertaisesti Elon laskuopin mukaisesti.

    Löytyykö vastauksia vielä Iisakki? Onko näitä investointeja tarkasteltu tai raportoitu kaupunginhallitukselle tällä tapaa, jotta ne olisivat helposti ymmärrettävissä? Entä valtuustolle? Tässä kuitenkin toimitaan pelkästään veronmaksajien rahalla ja tarkastellaan nykyisten valtaapitävien osaamista, avoimmuutta ja tuloksellisuutta (mikä kauhutermi valtiovarainministeriöstä). Vai onko vain maalailtu ruusuista tulevaisuutta, kuten Iisakki viittaa edellä Kouvulehdon kirjoituksiin.

    Seppo Mäkinen

  9. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Seppo Mäkinen!

    Samaa olen kysellyt eli yksinkertaista exel-taulukkoa luvuista olisi helppo lukea.
    Näissä Iisakin vastauksissa on sellaista kieltä. etten minäkään ymmärrä.

    Ja oli mielenkiintoinen ajankohta juuri nyt Kaupunkiuutisten otsikko, kuinka Innoparkin
    johdannaiset tuottavat 9 miljoonaa ja tämä Iisakin Innoparkin ihmetyksistä kirjoitukset

    Hah haa! Kyllä vaalit ovat tulossa.

    Jos asia on ollut näin yksinkertainen ja tuottoisa, niin miksi Innoparkia ovat pienpuolueet
    yrittäneet selvittää vuosia.
    Jos tiedotus olisi ollut avointa ja oikeaa alusta asti, niin miksi juuri vaalien alla kirjoitellaan,
    että kaikki valkeni ja helpotti?

    Iisakin kannattaa lukea Kari Ilkkalan tekstit ajatuksella aiheesta ainakin puolentoista vuoden ajalta.

    Katriina Ahtiainen (ps)
    kuntavaaliehdokas

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Nyt mua kyllä harmitta kun olen velaton, ollut sitä kauan. Lähtisinkö paikallispankkiin ja tekisin velan. Vailla 150 000 euroa näillä Sikkilän vakuuksilla.
    Siiten pyytäisin Iisakkia konsultiksi ja hän selittäisi mulle, pankille yms jotta mun velka on mun saatavia. Jos vielä korkotuottoja tulisi saisi Iisakkikin konsulttipalkion. Mutta toiminnalla jota Iisakki tekisi on oltava kaupungin takuu, Olemmehan ”demokratiassa”, kun en oikein itse asiaa ymmärrä mutta näin oleta asian olevan Iisakin kirjoituksen perusteella. Olenko ainut joka näin asian ajattelee Iisakin tekstin mukaan?

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iisakki Kiemunki,

    kirjoitat ylempänä mm. seuraavaa:

    ”Innopark otti aikanaan myös tavanomaisia korkokattoon tähtääviä johdannaisia ja sitten näitä kiisteltyjä strukturoituja papereita, joilla varauduttiin vaihtoehtoon, jossa korot pysyvät matalalla. Jos nykyinen, matala korkotaso jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen, kuten nyt näyttää, sopimukset ovat hyvin tuottoisia Innoparkille.”

    Oletko Iisakki ihan itse keksinyt selityksen, että Innopark teki 40 M€ johdannaissopimukset varautuakseen korkojen pysymiseen MATALALLA, vai oletko taas antanut kertoa itsellesi juttuja?

    Alla suoria lainauksia keväällä 2007 kh:ssa käsitellystä Innoparkin tammi-huhtikuun 2007 konserniraportista (lihavoinnit minun):

    ”Merkittävä korkosuojaus tehty huhtikuussa, mikä oikaisee ja parantaa yhtiön tulosta tilikauden lopulla. Tällä on onnistuttu suojaamaan korkosidonnaisten lainojen nousua merkittävästi. Tulosvaikutus n. +100.000,00 euroa tilikauden budjetoituun tulokseen. Seuraavalla kolmannesvuosi kaudella pyritään edellistä toimintaa jatkamaan.” ja jatkuu ”Korkojen nousun epäedullisten taloudellisten vaikutuksen minimointi, yrityskehitysrahoitusinstrumenttien muutosten seuranta ja muutoksiin reagointi ovat painopistealueita yhtiön talouden osalta kuluvan lopputilikauden aikana.”

    Päinvastoin kuin Iisakki nyt selität, yksinkertaisesta asiasta tulee monimutkainen kun siitä kerrotaan koko ajan totuudenvastaisesti. IP:n nykyisen toimarin tärkein funktio näyttää olevan pidellä kassia hallituksen ollessa jonossa miehen takana.

    IP:n taannoinen tj, jonka syliin nyt kaikki ylijäämäsynti yritetään kaataa, perusteli yhtiön huhti-toukokuussa 2007 ottamia, yhteensä 30 M€ johdannaisia nimenomaan korkojen NOUSULLA, ei varautumisella mataliin korkoihin. Muistaen tilanteen 2007/2008 pelkkä ajatus on yksinomaan naurettava. IP:n hallitus on käsitellyt johdannaiset 5.6.2007. On vaikeata uskoa, etteivätkö ”Hämeenlinnan ykkösaivot” vai miksi heitä siihen aikaan kutsuttiin, olisi johdannaisten ehdoista tajunneet, että kyse on käytännössä pitkäaikaisesta rahoituksesta: 7 vuoden jälkeen rahavirta kääntyy IP:ltä pankille. Istuihan OP:n edustus hallituksessa, ja istuu edelleen. 2007 / 2008 IP:llä oli tilanne, jossa rahoitusmenojen nousu merkitsi likviditeettikonkurssin riskiä, ja siksi Ironin investointirahatkin lopulta käytettiin käyttömenoihin.

    Johdannaisten rahoitusluonne selviää jo siitä, että vaikka korot ovat vuodesta 2007 ja 2008 pudonneet murto-osaan, IP:n saama kassavirta ei ole laskenut, eikä se PwC:n kertomalla ehdolla olisi niin voinutkaan tehdä.

    Ja kun puhutaan tappioriskistä, niin on se Iisakki kumma kun et ymmärrä selvää puhetta: IP ottaa tappioriskin juuri sillä mekanismilla, että se nyt kirjaa johdannaisten tuotot tuloksi ja tulokseen, kun se aikanaan joutuu vastaavasti kirjaamaan maksut menoiksi ja vastaavasti tulokseen. Kun nytkin käytännössä lainarahalla pönkitetty tulos on ollut pakkasella vuosikaudet, verilöyly tulee olemaan kammottava kun rahavirta kääntyy. Jättämällä pakolliset varaukset tekemättä väistämätöntä lykätätän eteenpäin, ja samalla varmistetaan totaalinen tuho.

    Viittaat kirjanpitolautakunnan (KILA) lausuntoon, että kaikki olisi OK. Korjaan ties kuinka monennen kerran levittämääsi virheellistä tietoa.

    IP ei näyttänyt johdannaisten ehtoja edes kirjanpitolautakunnalle, jonka oli siten varsin vaikeaa ottaa asiaan yksikäsitteistä kantaa: ”Hakemuksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi Sopimusten sisältö. Siten lautakunnalla ei ole tietoa esimerkiksi siitä, mitä tilivuoden 2011 ja 2012 kassasuoritusten osalta on sovittu.”

    Sen sijaan KILA kyllä pystyi päättelemään johdannaisten todellisen luonteen, ja kirjoitti lausunnossaan myös näin (lihavoinnit minun):

    ”3.2.5. Pankin kanssa sovittujen seitsemän (yht. 40 Me) Sopimuksen solmimisen yhteydessä niistä ei ole suoritettu hankintamenoa lainkaan. Sopimukset ovat hakemuksen mukaan tuottaneet ovat 2,3 Me:n positiivisen kassavirran vuosina 2007 – 2010. Lautakunta toteaa, että ilman hankintamenoa ja kassastamaksuja saataviin tuloihin, jotka perustuvat markkinaehtoisiin sopimuksiin, liittyy yleensä myös
    vastakkaissuuntaisena elementtinä menokomponentti. Sopimuksen vastapuolena olevan pankin liiketoimintaan kuuluu koronvaihtosopimusten tekeminen voittoa tavoitellen, joten ei ole oletettavaa, että se tekisi sopimuksia tappiollisesti, ilman omaa tulonodotusta, mikä puolestaan on kirjanpitovelvollisen kannalta menokomponentin perustana. Tämä menokomponentti tulee tilinpäätöstä laadittaessa ottaa huomioon.

    Hakemukseen liitetyn erityisen tarkastuksen raportin – jonka sisältöä ei ole tältä osin hakemuksessa kiistetty – mukaan olisi sovittu, että Sopimukset tuottavat positiivista kassavirtaa ensimmäiset seitsemän vuotta. Mikäli on kyse edellä viitattujen menojen osalta jälkipainotteisista sopimuksista, tulee niiden vaikutusten tilinpäätöskäsittelyyn kiinnittää erityistä huomiota, jottei tilinpäätöksen antama kuva vääristyisi ja jotta tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan KPL 3.3.1 §:n 3 kohdan mukaista varovaisuutta

    ”3.3.1. Hakemusaineiston perusteella on epäselvää, missä määrin hakemuksen tarkoittamilla sopimuksilla hakijan todellisista veloista aiheutuvia velvoitteita suojaava luonne, vai onko kyse pikemminkin hakijan liiketoiminnasta erillisistä räätälöidyistä johdannaissopimuksista.

    ”3.4.4. Kirjanpitolautakunta katsoo, että Sopimuksiin perustuvia velvoitteita tulee arvioida yhdenmukaisesti sellaisten velvoitteiden kanssa, jotka aiheutuvat esimerkiksi taloudellisilta vaikutuksiltaan varmasti tai todennäköisesti merkittävän tappion aiheuttavasta sopimuksesta.

    ”3.4.6. Lautakunta toteaa vielä, että jos Sopimukset on rakennettu esimerkiksi siten, että ne tuottavat sopimuskauden alussa positiivisen kassavirran ja kirjanpitovelvollinen suorittaa korvauksen näistä saaduista tuloista vasta sopimuskauden jälkipuolella, tulee pakollisen varauksen tekemisen edellytyksiä tarkastella erityisen huolellisesti. Sopimuksista aiheutuvia tulovirtoja ja menovirtoja tulee käsitellä tilinpäätöksessä kokonaisuutena, vastaavalla tavalla kuin lausunnossa KILA 1836/2009 edellytettiin, jotta tilinpäätös antaa Sopimusten vaikutuksesta oikean kuvan.”

    Iisakki, tosiasia on että IP pyyhki hanurinsa KILA:n lausunnon keskeisellä sisällöllä, ja se oli tarkoituskin, koska sopimusten ehtoja ei näytetty edes KILA:lle.

    Iisakki, kirjoituksesi kaltaisen lannalevityksen jatkaminen on mahdollista vain siksi, että IP:n johdannaisten ehtoja ei saa tietää julkisesti. Johdannaisten kaupunkilaisille aiheuttama riski on se, että IP ei tule selviämään lainataakkansa hoidosta näinkään, saati sitten kun johdannaisten takaisinmaksuvaihe alkaa, ja IP:n jättilainat päätyvät takaajan eli veronmaksajien maksettaviksi.

  12. avatar iisakki sanoo:

    Terve Seppo Mäkinen,

    Peruskuvio Innoparkissa on se, että kaupunki on taannut yhtiön ottamat lainat, noin 30 miljoonaa euroa. Takausten vakuutena on Visämäkeen rakennetut kaksi isoa toimistotaloa, Visa 1 ja 2. Innopark on lyhentänyt näitä investointeja varten ottamiaan lainoja pankille koko ajan. Selvitän vielä tarkan summan, mutta useita miljoonia korkoineen.

    Hanketoimintaa on rahoitettu EU- yms. hankkeiden vaatimalla vastinrahalla vuosittain. Innoparkin yksi perustamisen tarkoitus oli nimenomaan kasvattaa seudulle saatavan hankerahoituksen määrää, koska se oli verrattain hyvin vähäistä. Hankerahalla kehitetään paikallista elinkeinoelämää, tutkimusta ja kehitystyötä. Vaikka jotkut mielellään sanovat, ettei mistään hankkeista ole kenellekään mitään hyötyä, niin ainakin ne työllistävät ihmisiä ja tuovat kaupungille verotuloja… Todellisuudessa hanketoiminta on monesti myös hyödyllistä, vaikka ongelmiakin on.

    Innoparkin ei ole koskaan ollut tarkoitus maksaa kaupungille osinkoja, vuokraa tai korkoja. Teknologiakeskuksen tarkoitus on elinkeinopoliittinen, edistää seudun työllisyyttä ja kehitystä. Siinä se on kiistattomasti myös onnistunut, väittää Kari Ilkkala mitä hyvänsä. Innoparkin suojissa toimii lähes sata yksityistä yritystä ja tuhannen työntekijää. Niiden yritysten maksamia verotuloja on tarkalleen mahdoton minun tässä määritellä. Jotain karkeaa osviittaa voi hakea vaikka siitä, että korkeasti koulutettu henkilö, joita pääasiassa Innoparkissa työskentelee, tienaa vuodessa 40 000-70 000 euroa vuodessa. Siitä sitten laskemaan kaupungin veroprosenttia soveltaen (voi ottaa huomioon myös erilaiset vähennykset, jos osaa). Päälle yritysten maksamat yhteisöverot, joita varten tarvitsee käydä läpi tilinpäätökset… Mahdoton tehtävä, ainakin minulle. Kun lisäksi ottaa huomioon, että jotkut yrityksistä toimisivat joka tapauksessa Hämeenlinnassa ilman Innoparkkia, mutta toiset taas eivät. Tai toiminta olisi pienempää.

    Ja Kari,

    tulee déjà vu tästä keskustelusta. Mulle riittää se, että tilintarkastuksen ykkösmies Suomessa, professori Jarmo Leppiniemi on henkilökohtaisesti todennut minulle, että Innoparkin käyttämä kirjaamistapa on se oikea, kunhan johdannaisten merkitys avataan liitetiedoissa.

    Johdannaisten luonteesta olen keskustellut alaa huomattavasti sinua paremmin tuntevien ihmisten kanssa. Yleensä Innopark-tyylisiä johdannaisia käytetään, kun halutaan varmistaa korkoriskiä ns. toiseen suuntaan. En osaa satavarmasti sanoa, mitä Pekka Jalavan päässä liikkui aikanaan, mutta hallitusten jäsenien enemmistö luuli tekevänsä korkosuojausta, ei hakevansa pitkäaikaista rahoitusta.

    Eilen johdannaisia ja niiden ehtoja avattiin taas valtuustolle. Nyt tehdyllä uudelleen strukturoinnilla positiivinen kassavirta on varmistettu vuoteen 2021 asti. Välistä jäi yksi suuren riskin jakso, jossa 10 ja 2 vuoden korkotasojen suhdetta olisi vertailtu mahdollisesti Innoparkille kalliiseen suuntaan. Riski johdannaisten loppujuoksuajalta on se, jos pitkä- ja lyhytaikaisten korkojen suhde on alle määritellyn tason. Merkittävää riskiä syntyy, jos oikein muistan, kun suhde laskee käytetyn laskukaavan mukaan alle 0,5:n. Viimeisen vuosikymmenen aikana niissä lukemissa ei ole käyty kuin hetkellisesti, vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin. Nykyinen taso on 1,5 luokkaa. Muut valtuutetut voivat täsmentää. Ilmeisen selväksi asia kuitenkin infossa tuli, kun kellään, edes persuilla, ei ollut mitään lisäkysyttävää 🙂

    Tilanne on nyt se, että ennuste on 9 miljoonaa positiivinen. 3,5 miljoonaa on tähän mennessä tullut tilille, josta rahastoitu kuluneen vuoden tuotto. Rahastoon kertyvällä rahalla (ja korkotuotolla) yhtiö varautuu jaksoon 2021-2032. Jos riskit realisoituvat pahimman skenaarion mukaan, Innopark lienee ongelmista pienimpiä, koska maailma on suurella todennäköisyydellä romahtanut ympäriltä. Muuten riski on hallittavissa.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Morjens,

      jotakuta voi ehkä kiinnostaa, että IPn rahoista tulee 68% yksityiseltä sektorilta, Oske yms muusta EU ja valtionrahoituksesta n 20% ja vain 10% kuntarahaa. Siis nykyinen tilanne.

      Eli tuo seudulle resursseja. Ja niitä tarvitaan.

      Sari

      • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

        No niin!

        Ehkä nyt Sari Rautio osaa kertoa niitä summia, paljonko kaupunki on sijoittanut suoraan Innopark Oy:öön ja siihen konserniin, sekä paljonko on annettu suoraan lainaa ja paljonko takauksia, kun hän osaa kertoa, että 10% on kuntarahaa. Iisakilta kun ei saanut kunnon suoraa vastausta, vain jotain epämääräistä. €urotiedot esiin avoimesti, että tavalliset äänestäjätkin ymmärtävät.

        Seppo Mäkinen

Jätä kommentti

css.php