Forssan kokouksesta

On tullut muutamia pyyntöjä saada käyttöön Hämeenlinnan kaupungin puheenvuoro torstaina 8.3. pidetyltä valtiovarainministeriön kuntakierroksen tilaisuudesta Forssassa. Lisäksi jotkut olivat ilmeisesti pahoittaneet mielensä puheen sisällöstä. Puheen päälinjat on käsitelty Hämeenlinnan kaupunginhallituksessa 5.3., mutta vastuu muotoilusta ja mahdollisesti loukkaavasta sisällöstä kuuluu tämän blogin pitäjälle.

Alla puheen runko, puheeseen sisältyneitä spontaaneja osioita ja viittauksia muiden puhujien puheenvuoroihin ei ole lisätty. Ne löytyvät videolta täältä.

 

Arvoisat ministerit, kuntapäättäjäkollegat, virkamiehet ja erityisesti naiset,

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys on odotusten mukainen, looginen, tarkka ja hyvin perusteltu kokonaisuus. Hämeenlinnalla ei ole siihen juurikaan asiallista lisättävää tai pois otettavaa.
Itse asiassa käsissämme on tasan tarkkaan sen mukainen esitys, mitä Hämeenlinnassa on pyritty työstämään lihaksi jo vuosien ajan. Kerran on jo kokeiltu vahvan peruskunnan synnyttämistä seudulle Paras-hankkeen aikana – sitä ei syntynyt niillä emmeillä.

Omiin kokemuksiimme pohjaten uskomme, että hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen synnyttäminen onkin vaikeinta juuri kasvukeskusten ympäristökunnissa, joissa sijainti takaa vahvan väestönkasvun ja monet elämänlaatuun ja seudun vetovoimaan liittyvät palvelut sekä työ haetaan keskuskunnista. Lisäksi nykyinen valtionosuus- ja verotulontasausjärjestelmä suorastaan pönkittää hajanaista kuntarakennetta. On erittäin hankalaa perustella näille erinomaisessa positiossa oleville kehyskunnille, miksi pitäisi kantaa vastuuta koko seudun kehityksestä, eikä vain oman kunnan ja kuntalaisten eduista.

Mielestämme tulevaisuuden kuntarakenteen muodostaminen ei kuitenkaan saa pohjautua itsekkyyteen. Jatkossa kuntien välinen kilpailu muuttuu yhä enemmän seutujen väliseksi kilpailuksi. Sen tyyppiset rajoitteet, joita esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla turhaan syntyy kuntarajoista järkevän maankäytön ja elinkeinopolitiikan osa-alueilla eivät yksinkertaisesti ole millään tavalla järkiperäisiä tai kestäviä.

Hyvänä esimerkkinä valtatie 10:n uusi linjaus ns. Harvialan ortta pitkin ruuhkautuvan kaupungin ohitse. Maakuntakaavassa olevasta varauksesta on kiistelty jo pari vuosikymmentä, sillä seurauksella, että on pohdittu jopa väylän viemistä Katumajärven alittavaan tunneliin. Ratkaisu aiheuttaisi vähintäänkin kymmenien miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset veronmaksajille ja olisi täysin suhteeton, kun vastapainona on Janakkalan kunnan suunnittelema 300 asukkaan omakotiasuinalue kaupungin rajan tuntumaan.

Tämä vain yksittäisenä esimerkkinä seutuyhteistyön ongelmista. Kariutuneiden hankkeiden ja ristiriitojen lista on liian pitkä tässä läpi käytäväksi.

Hyvät kuulijat,

Hämeenlinna on ollut kuntarakenteen uudistamisessa tähän asti jonkinlainen valtion mallioppilas. Eivät hämeenlinnalaiset ajatelleet itsekkäästi, kun kuuden kunnan liitoksesta päätettiin 2008, vaikka keskeisimmät kunnat kaupunkirakenteen kannalta jäivät tuossa vaiheessa pois. Ei tullut tavoiteltua virtaviivaista, moottori- ja rautatien suunnassa hallitusti kasvavaa kaupunkikokonaisuutta, vaan tuli sata kilometriä leveä reikäinen räiskäle, jossa vastuuta kannetaan monista asioista, jotka eivät takuulla kantahämeenlinnalaista äänestäjää paljon sykähdytä.

Silti liitokseen haluttiin lopulta valtuuston yksimielisellä päätöksellä mennä, koska nähtiin kokonaisuuden etu ja se, että tulevaisuudessa pienten kuntien palveluiden turvaamiseksi tarvitaan vahvemmat, ammattimaisemmat organisaatiot.

Kuntaliitos ja taantuma näkyvät raskaalla tavalla kaupungin ennen niin aurinkoisissa tilinpäätöksissä. Päälle sataa syytöksiä, että liittyneissä kunnissa palvelut ovat heikentyneet ja erityispalveluja keskitetty. Mutta yhtä lailla nämä globaalin talouskurimuksen aiheuttamat muutokset ovat koskeneet myös kantakaupunkia: koulujen tuntimääriä on jouduttu pienentämään, kouluverkkoa järkeistämään, hammashoitopalveluja keskittämään jne., jotta yhteinen laiva pysyisi pinnalla.

Sopiikin kysyä, missä ympäristökunnissa mentäisiin nyt ilman liitoksia? Ja vielä enemmän, missä oltaisiin 20 vuoden päästä?
Kuntaliitosten kontolle tahdotaan laittaa kaikki negatiiviset asiat, kuten esimerkiksi koulujen lakkauttamiset. Tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi Arttu-hankkeen tutkimustulokset kertovat selvää kieltään siitä, että kuntaliitoskuntien ja muiden kuntien välillä kouluverkkomuutoksissa ei ole havaittavia eroja. Kouluja lakkautetaan, jos niistä loppuu oppilaat, ei muista syistä.

Myös poliisin, verotoimiston, Kelan ja muiden valtioinstituutioiden palveluverkon karsiminen on laitettu surutta kuntaliitoksen syyksi. Lienee kuitenkin selvää, että palveluverkon tiivistäminen ja keskittyminen jatkuu näiden osalta riippumatta siitä, tuleeko lisää kuntaliitoksia vai ei.

Mitä kuntaliitoksella sitten on saatu aikaan? Hämeenlinnan lähtökohta alusta pitäen on ollut se, että pelkästään kuntarakenne ei ratkaise, vaan tapa tuottaa palvelut. Meillä on itsellämme tekemistä erityisesti sen suhteen, että saamme terveydenhuollon hoitoketjut kuntoon sekä sosiaali- ja vanhuspalvelut toimimaan kustannustehokkaasti ja myös asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Se on pakko myöntää, että rakenteen muutokset esimerkiksi vanhustenhuollon laatusuositusten mukaisiksi ovat rankka risti raahattavaksi. Vaikka tilastot ja muut faktat kertovat selkeää kieltään siitä, että Hämeenlinna käyttää muihin verrattuna erittäin paljon resursseja esimerkiksi juuri vanhustenhuoltoon, yleinen mielipide näkee asian juuri päinvastoin. Tosiasioiden ymmärtämistä vaikeuttaa myös se, että aihealue on varsin altis mediapopulismille.

Silti uudistuneen kaupunkimme päättäjissä on näkynyt vahva sitoutuneisuus koko maan kannalta välttämättömien ratkaisujen toteuttamiseen. Vastuuta on kannettu nimenomaan koko kaupungin alueesta ja omaan napaan tuijotteleva nurkkakuntaisuus on jäänyt muutamiin yksittäisiin puheenvuoroihin.

Muita erittäin positiivisia kokemuksia kuntaliitoksesta ja perinpohjaisista organisaatiomuutoksista ovat olleet menokasvun pysäyttäminen alle prosenttiin monilla palvelutuotannon alueilla. Tuottavuuden mittaaminen on konstikasta ja Hämeenlinna toimii senkin suhteen tieteellisen tutkimuksen koelaboratoriona. Kiistattomasti pystymme jo osoittamaan, että kuntaliitoksen myötä on saavutettu erittäin merkittävää tuottavuuden kasvua.

Hieman yllättäen on myös todettu, että isot organisaatiomuutokset eivät välttämättä näy negatiivisesti henkilöstön työtyytyväisyydessä. Ennen ja jälkeen liitoksen tehdyissä mittauksissa on näkynyt, että työtyytyväisyys on lisääntynyt eniten juuri niissä yksiköissä, joissa on tehty radikaaleimmat muutokset.

Arvoisa yleisö,

Kuntarakenneuudistuksen mörkö ei mene pois, vaikka hallituksen väri vaihtuisi. Keskustajohtoiset hallitukset epäonnistuivat kuntarakenteen eheyttämisessä Paras-hankkeen aikana, ja samat ratkaisua vaativat ongelmat ovat edessä seuraavallakin hallituksella, jos nykyinen epäonnistuu oman hallitusohjelmansa toteuttamisessa.

Toki hämeenlinnalaisiakin huolettaa uudistuksessa esimerkiksi erikoissairaanhoitomme kohtalo, mutta suhtaudumme avoimesti ja uudistushaluisesti tuleviin esityksiin ja haluamme itse olla mukana suunnittelemassa tulevaisuuden palvelurakennetta, joka parhaiten palvelee seutua ja koko maata.

Me uskomme, että koko Hämeenlinnan seudun on mahdollista vielä joskus tulevaisuudessa puhaltaa yhteen hiileen. Sitä en kuitenkaan syntyperäisenä janakkalalaisena usko, että koko seudun kattava vahva peruskunta olisi mahdollista saavuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Se on tullut jokaiselle seudun politiikassa toimineelle selväksi kuin pläkki.

Arvoisille kunta- ja peruspalveluministerille toivotamme jaksamista ja kärsivällisyyttä vaikeassa, mutta välttämättömässä tehtävässään. Kun tässä on kuunnellut uudistushankkeen aiheuttamia kommentteja kuntakentältä läpi Suomen, niin laajalla rintamalla näytetään olevan sitä mieltä, että kuntauudistus on ehdottomasti tarpeen, mutta tarve ei vain kosketa omaa kuntaa. Naapuria kyllä.

41 kommenttia artikkeliin “Forssan kokouksesta”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iisakki Kiemungin esiintyminen Vorssassa oli erittäin hieno Hämeenlinnan kaupungin puheenvuoro! Pikkusieluiset kyläpoliitikot tietenkin vetävät muutamista nyansseista herneen nenään.

    Joukossa tyhmyys pakkaa tiivistymään. Olen valmis tiivistämään tähän kansanviisauteen kuntakapinallisten toiminnan järkevyyden. Harmi, että tyhmyyden päägeneraattori majailee Hämeenlinnan naapurissa.

    Itse asiassa Hämeenlinnan seudulla kuntauudistuksen tarve voidaan kiteyttää seuraavaan kysymykseen: Kuinka kauan valtio sallii Hattulan kunnan siipeillä hämeenlinnalaisten ja valtion kustannuksella ja tällöin pitää muun muassa tuloveroprosentin alhaalla?

  2. avatar lauri kivimäki sanoo:

    Käännetäänpä asia toisinpäin. Liitetään Hämeeninna Janakkalaan. Janakkalan kunnanjohtaja ei puuhastele muiden asioiden parissa, kuin oman kunnan itsenäisyys. Siellä valvotaan peruspalveluita tarkalla kädellä. MM koulutoimi on hyvässä kuosissa (ainoa moka Viralan koulu-josta kaikki kiitos edustaja Taposelle). On vienyt muilta resulsseja kohtuuttomasti. En ymmärrä miksi Hämeenlinnassa ei pystytä sosiaali/terveyspalveluja järjestämään oikeaan kuosiin.. Vastaus on yksiselitteinen, Heikko lautakunta on valinnut heikot toimijat hoitamaan asioita heikosti. Yksityisellä puolella lähtö on aina lähellä,jos et toimi. Muuten minua on askarruttanut,miksi yksityinen terveystoimija rakennutti miljoonakiinteistön Hämeenlinnaan. Jäi jotenkin ajatus-kapungilta on lupauksia. Jos näin on vitsit on vähissä.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    muutamia kommentteja…

    Ihan ei nyt auennut tuo Hattulan siipeily? HML veroprosentti 2010 oli 19,00% ja Hattulan 19,25%. Vuoden 2010 lopullisiin verotietoihin perustuvassa vuoden 2012 verotulotasauksessa Hattulan valtionosuutta, ei siis Hattulan keräämiä veroja, höylätään 173.000 €. Loisiiko Hattula siis valtion ja Hämeenlinnan kustannuksella, kun siltä ei höylätä yhtä paljon per nuppi kuin Hämeenlinnalta?

    Iisakki viittasi puheessaan (jonka myös videolta katsoin) kouluverkkoon ja Arttu-tutkimukseen. Iisakin tulkinta oli että koulut lopetetaan kuntaliitoksista huolimatta. Jos ko. tutkimuksesta lukee edes tiivistelmän avoimin silmin, niin havaitsee saman lantin toisen puolen: kuntaliitokset eivät tuoneet kouluverkon kehittämiseen mitään uutta.

    Toinen jutska joka Iisakin puheessa kiinnitti huomiota, oli kontrasti Hämeenlinnan vanhustenhuoltoon upottaman rahamäärän ja yleisen mielipiteen välillä. Syyksi indikoitiin tosiasioiden huonoa näkyvyyttä mediapopulismin takaa. Kaupungin tililtä on kuitenkin pitkä matka mamman sängyn viereen – mikä osuus kaupungin kuluttamasta rahasta heiluttaa käsiä ihan konkreettisesti siinä itse palvelussa? Kyllä talon maalaamiseenkin saa maalia kulumaan ihan kuinka paljon vain, se on eri asia paljonko päätyy seinään…

    Yksi asia mitä en ole nähnyt kenenkään arvioivan missään, on palvelurakenteen ja sitä kautta väistämättä asutusrakenteen muutoksien kansantaloudelliset vaikutukset. Ne ovat nimittäin kovat.

    Suomen kansallisvarallisuus vuonna 2010 oli 775 miljardia, josta 73% on kiinni rakennetussa ympäristössä.

    Vaikka sivukylän mamma asuisi aikaa sitten maksetussa, kansallisvarallisuuden kannalta merkityksettömässä tönössä, sillä on se arvo että tuottaa mammalle asumispalvelun jonka korvaaminen maksaa mansikoita. Jos mamma siirtyy / siirretään entistä isomman kunnan sisällä uuteen asuntoon palveluiden ääreen, tulopohja ei siitä kasva. Sen sijaan pitää investoida 60-75.000 € esim. vapaarahoitteiseen yksiöön, tai 100-150.000 tuetun- tai palveluasumisen paikkaan. Mistä tuo raha tulee, kun kenenkään tulot eivät kasvaneet senttiäkään? Ei mamman, eikä kunnan?

    Vastaavasti esim. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taseessa rakennukset muodostavat (sattumalta) 73,5% eli n. 100 M€. Terveydenhuollon yksikkökustannuslaskelmissa käyrä on liki vaakasuora, edullisimpien kustannusten syntyessä luokkaa 10.000 hoitopaikkavuorokautta vuodessa tuottavissa yksiköissä. Isommissa kulut taas hiukan nousevat.

    Pointti tässä on siis se, että jos yhden potilaan hoito optimiyksikössä maksaa 100 rahaa, niin puolta pienemmässä yksikössä se maksaa luokkaa 120 rahaa, ja tuplasti isommassa yksikössä luokkaa 110 rahaa. Joten jos ison yksikön potilasmäärä kaksinkertaistetaan, niin kas, menotkin kaksinkertaistuvat – suuruuden ekonomiaa ei tässä asiassa ole.

    Jos kuviteltaisiin tilanne, että KHSHP:n palveluista osa purettaisiin muihin yksiköihin, syntyy noihin muihin yksiköihin investointitarve, jonka maksavaa tulon lisäystä / menosäästöä ei tule mistään. KHSHP:n taseessa olevasta 100 miltsistä ei silti vapautuisi pahimmassa tapauksessa senttiäkään muuhun käyttöön. Kyseessä olisi taloudellinen itsari.

    Kun tulopohja ei muutu, eikä kukaan ole esittänyt miten kulurakenne kuntarajoja siirtelemällä kevenee, niin entisten kiinteiden investointien hylkääminen ja korvaaminen uusilla on satumaisen kallista puuhaa. Oli kyse sitten kansalaisten asumisesta tai julkisen palvelujen tuottamisesta.

  4. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olen selvittänyt blogeissa ja kommenteissa sekä lehtikolumneissa, mistä on kysymys kehyskuntien ja Hattulan siipeilyssä ja miksi Hämeenlinnan veroprosenttia on jouduttu korottamaan. Ei mene perille.

  5. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Kehitystarvetta on monenmoista.

    Muutostarpeen kaikki vähänkään tulevaisuudesta vastuuta tuntevat varmaan tunnistavat? Toisaalta tarvitaan tavalla tai toisella muodostettavia vahvoja kokonaisuuksia. Onko muodostamistavalla sittenkään niin merkitystä, kunhan se tarvittavissa asioissa tehdään? Samalla pitää varmistaa paikallinen, monipuolinen elinvoima juuri kokonaisuuden eduksi. Osa väestä on huolissaan tämän jälkimmäisen nimissä ns. lähidemokratiasta. Sen sivummalla asustavan ja toimivan ihmisen, perheen tai yrityksen kannalta en ole ihan varma, onko kunnan koko tähän elinvoimaan eniten vaikuttava tekijä? Joskus pieni valtakeskittymä saattaa merkitä tyhmää sulkeutuneisuutta, pikkupolitikointia. Meidän on lopultakin tunnustettava, mistä elinmahdollisuutemme, raha tähän maahan tulee. Siihen tarvitaan jatkossa nykyistä laajempi kirjo ja joukko mukaan. Tuota Karin mainitsemaa kansallisvarallisuuttakaan siinä ei voi tuhlata. Vaikeus vain on, että mikään yhden asian puolesta tai vastaan oleva liike ei nyt riitä. Monivalintakysymykset eivät ole suomalaisten vahvuus?

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Viittasin viimeisessä kommentissani blogikirjoituksiini. Valitettavasti niistä alkuvuodesta katosi yhden yön aikana iso osa. Ohjelman suunnittelijat ovat tutkineet tapausta. He eivät ole saaneet selville, miksi näin tapahtui. Ehkä joku on onkinut selville salasanan ja sen jälkeen operoinut sivustolla.
    Vaihdoin salasanaa ja vähän myöhemmin siivosin itse blogien määrää. Näin ollen portaalista on poistunut huomattava osa blogeistani ja niiden kommenteista.

  7. avatar jussi sanoo:

    Huomenta , Iisakki !
    Kävit sitte itkemässä Vorsassa ,kun ei Hattulaa vielä saatu pakotettua Hämeenlinnaan. Samalla katkaisit itseltäsi kansanedustajatien. Kysymys ,mihin olette” haaskanneet” kaupunkin rahat hallituksen puhj, johtajan kanssa? Alijäämä, joka tarkentuu kohta on jälleen useita miljoonia. Qlette siis haaskanneet valtion ja kaupunkin liitosrahat ja nyt pitäisi saada Hattulan, sekä janakkalan rahat käyttöönne, – ymmärrän kyllä.Olemme riisikunta ja jälleen valtion sylissä,jo ensivuonna. Voisitteko yhdessä tehdä palveluksen kaupunkille ja sanoutua irti kykenemättöminä tehtävistänne,vai pitääkö veronmaksajien tehdä se ? Odottelen ilmoitustanne pikinmiten.

  8. avatar lauri kivimäki sanoo:

    Lähtökohta kaikelle nykyiselle kuntakeskustelulle on: alunperin ensimmäiset kuntaliitoslaskelmat tehtiin etuja suurennellen (=tulopuoli)ja menoja vähätellen. Lisäksi Hämeenlinnan herrat laskivat, että Hattula ja varsinkin Janakkala tulevat mukaan. Säälittävää on että laskelmat tehnyt henkilö vielä ”elvistelee” laskelmien erinomaisuudella. Poliitikkojen on todella vaikea tunnustaa kun ”menee reisille”, se on sitä narsismia. Ensimmäisestä liitoksesta lähtien Hämeen Sanomat ja jopa Radio Häme ovat säännönmukaisesti syyllistäneet liittymättömät kunnat kaiken epäonnistumisen syyksi. Hämeenlinnan tulisi ensin tarkastella omaa läpimätää ja huonostituottavaa hallintokulttuuriaan. Saattaa rakenteen kuntoon ja käytää tätä houkuttimena. Valitettavasti nykyjohto ja päättäjät eivät tähän pysty. Valtiovallan tulisi tämä huomata ennen mahdollisia pakkoliitoksia.. Nykymenolla ei mikään muutu vaikka Hämeenlinna olisi kuinka suuri, sehän vaatii vielä enemmän hyvää osaamista.

  9. avatar Pimu sanoo:

    Hieno puhe Iisakilta ja pelkkää asiaa. Tästä on hyvä jatkaa.

  10. avatar lauri kivimäki sanoo:

    Pimulle:puhehan on hieno,ei voi retoriikan mestarilta muuta odottaakaan. Näkökulma kuitenkin yksipuolinen ja yksiaivoinen.

  11. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Viiden kunnan liittäminen Hämeenlinnaan oli pilottihanke näille tuleville kuntaliitoksille. Nyt olisi tarkasteltava mitä on tämä ”suur-Hamelinna” on saanut aikaiseksi paremmin kuntalaisilleen kuin jokin vaikkapa lähialueen pienistä isenäisistä kunnista. Siis kertokaa aivan konreetinen esimerkki jutusta joka on sattumalta toteutunut tämän vaalikauden aikaan Hämeenlinnassa ja jossain pilkkukunnassa ja tulos on paremmin Hämeenlinnassa kuntalaisille?

    Nyt olisi se näytön paikka!

  12. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve!

    Pimu, hyvä jatkaa? Meillä on nyt kaksi demarinuijanheiluttajaa, jotka ovat paaluttaneet jatkon tapahtuvan vaikka väkisin. Forssan Minna Lintonen ehti julistaa HäSa:lle lähettämässään, 7.3. julkaistussa tiedotteessa, että pakkoa tarvitaan. No, Lintosella ei ole enää ns. ”senttiäkään kiinni”. Iisakki taas ei edellä dokumentoidulla tavalla usko vapaaehtoisuuden toteutuvan. Hän on myös todennut poliittisen itsarin kiehtovan.

    Siinä alkusavut kuntapiepon tekoon.

    Lexa, olen kyllä tarkkaan lukenut juttusi veturikaupungin siivellä elämisestä. Tiedät kuitenkin itsekin veteleväsi aika otsikko- ja mielikuvatasolla, varsinaiset syy/seuraus- ja vaikutusanalyysit jäävät tekemättä – ei siksi ettet osaisi, mutta et ehkä ole itsekään laiskuuttasi (lainaan tässä itseäsi) perehtynyt sen syvällisemmin, eikä kuulu tyyliisi. Itse näen tässä ns. kuntakapinallisten toiminnassa vain epätoivoisen yrityksen saada tietoa ja ymmärtää, että miten, MITEN, kuntaliitos vaikuttaa palvelutuotannon talouden fundamentteihin. Jotkut lähtee reissuun passin ja hammasharjan kanssa, osa selvittää etukäteen reitin hotellilta museoon ja konsulaattiin. Onneksi kuntapäättäjissä on myös jälkimmäisiä, vaikka tylsää matkaseuraa olisivatkin.

    Otan esimerkeiksi muutamia heittämiäsi argumentteja. Yksi on esim. erot työpaikkaomavaraisuudessa. Toteat että kehyskunnasta käydään veturissa töissä, joka veturi maksaa sitten työpaikoista johtuvat isot kerta- ja jatkuvat kulut. Näillä tarkoittanet lähinnä infran perustamis- ja ylläpitokuluja?

    Katsotaanpas… Hattulan ja Hämeenlinnan kunnallisvero nuppia kohden oli vuonna 2010 kolmen euron tarkkuudella sama (Hattula 2877,46 vs. HML 2874,64). Sen sijaan Hämeenlinna kelasi yhteisöveroa nuppia kohden yli tuplat Hattulaan verrattuna: 16.019.679 € eli 241 €/asukas vs. Hattula 1.129.866 € eli 117 €/asukas. Hämeenlinna ei kustanna Hattulasta käyvien duunipaikkainfraa, vaan duunit tarjoavat yritykset, ja vielä jää katetta muuhunkin.

    Saman asian voi myös katsoa toisinpäin: Hämeenlinna ei ole luojan kiitos työvoimaomavarainen. Se on valinnut agressiivisen kasvupolitiikan, joka on takuuvarma ja suhdanteille riskialtis resepti velkaantumiseen. Kasvavalle väestölle pitää investoida palvelut nyt 100% velaksi, verotulot sen sijaan kertyvät hyvinkin pitkän ajan kuluessa. Hämeenlinnassa on nyt jokaista 100 työssäkäyvää kohden yli 40 työikäistä ei-työllistä, ja yli 80 alle 15 ja yli 64 vuotiasta. Jos Hämeenlinna olisi pysynyt samassa suhteessa työvoimaomavaraisena, kaupungin velkataakka olisi vielä jotain aivan muuta kuin se on nyt.

    Olet maininnut myös kehyskuntien tekevän yhteistyötä vain silloin kun ne hyötyvät siitä. Kyllä kai kaikessa yhteistyössä, jos sitä siksi kutsutaan, lähtökohta on että siitä on oltava hyötyä kaikille osapuolille? Kommenttisi kaipaa tuekseen esimerkkiä yhteistyöstä johon Hämeenlinna on kehyskunnan kanssa suostunut omaksi tappiokseen? Vai tarkoittiko Iisakki Hämeenlinnan valtuuston epäitsekkäällä yhdistymispäätöksellä sitä, että kaikki arvelivat homman tulevan reisille, mutta suostuivat kehyskuntien pelastamiseksi? Kyllä kai ne epätasapainoiset yhteistyösuhteet syntyvät todennäköisemmin pakolla ja sanelemalla?

    Ja sitten puheet vapaa-ajan palveluiden investointi- ja käyttökuluista. Valinnat näihin satsaamisesta on ollut ihan Hämeenlinnan omissa käsissä. Jos kalleimpia palveluja ei olisi Hämeenlinnassa, ei niitä silti olisi Hattulassa tai Janakkalassakaan, vaan niitä ei sitten vain olisi. Kyllä joku ex-lammilainen tai tuuloslainen maksaa Verkatehtaan, teatterin tai jäähallin käyttökerrastaan moninkertaisen hinnan verrattuna nyt vaikka Possentiellä asujaan. Mutta maksetaan me kaikki oopperassa käynnistäkin vaikkei ko. pytinkiä oltaisi koskaan sisältä nähty. Näin se vain menee, ja asian sekoittaminen ”eijjorreiluu” pohjalta kuntakeskusteluun ei ole ihan relevanttia.

    Olen tässä kahlaillut VM:n kuntaselvitystä, syvällisemmät analyysit joudun jättämään aikapulan vuoksi tuonnemmaksi, mutta tukevaa siltaa kuntatalouden pelastamiseen ei ole vielä näkynyt. Toiveajattelua sitä enemmän. Esimerkkinä on keskiarvolaskeskelut miten kuntien väliset erot eri väestösuhteissa ja menoissa/asukas tasoittuvat kuntakokoka kasvattamalla. Niin tekee, ihan taikaiskusta niin käy yhdessä yössä kun kuntia yhdistetään, vaikkei palvelutuotantoa muutettaisi piiruakaan. Sellaista se keskiarvomatematiikka on, mutta mitä #¤%&:iä sillä on tekemistä kokonaiskustannusten alentamisen kanssa?

    Tai laskelmat siitä, paljonko säästyy jos vanhusväestön hoitotarve myöhenisi vuodella. Esimerkkejä tavoitetiloista riittää, vähän tasolla että maailmaa pitäisi kiertää, joten ostan aurinkorasvaa.

    Tässä on nostettava esille kuitenkin yksi kohta, jossa oikeasti meinasi lirahtaa:

    ”Pienillä kunnilla ei useimmiten ole riittävästi osaamista eikä taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa kiinteistöjensä tarpeellisia korjaushankkeita. Riittävän isoilla kunnilla on sekä edellytykset tarpeellisen osaamisen hankintaan että taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa välttämättömiä rakennushankkeita. Julkisen sektorin kiinteän omaisuuden korjausvelka on arvioitu ylivoimaisesti suurimmaksi opetustoimen rakennuksissa (2,9 mrd €).”

    Perään lainaus Hämeenlinnan 2010 tarkastuskertomuksesta:

    ”Viimeisin Trellum korjausvelkaindeksin laskelma on vuoden 2009 luvuista laskettu ja sen raportti valmistui 21.5.2010. Hämeenlinna oli vertailussa mukana peruspalvelutuotannon rakennuksilla eli 171 kohteella ja 234 755 m². Tämän massan korjausvelka oli 39 milj.€ ja peruskorjaustarve 78 milj.€. Suurin huolemme on rakennuskannan kuntoprofiili, jonka mukaan peruskorjausikään on tulossa lähivuosina (5 – 10 v. ) n. 35 – 40 %
    peruspalvelutuotannon rakennuskannasta.”

    Tarkastuslautakunta on nillittänyt asiasta vuodesta 2006. Tervetuloa talkoisiin.

  13. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Morot!
    Minua hirvittää nopeus, jolla kuntarakenne kerralla pitäisi saada kuntoon. Vauhtisokeus voi yllättää.
    Kun pikkukaupungin pomoista tulee ison kaupungin tirehtöörejä, osaaminen ei lisäänny samassa suhteessa. Virheellisten päätösten mahdollisuus kasvaa. Nytkin on kaupungissa outo tilanne, jossa valtuuston selkeää päätöstä johdon taholta yritetään kiertää. Kyse on Innoparkin tyttärien alasajosta.
    Laitakulmilla närästää myös se, että luvattuja porkkanainvestointeja ei saada käyntiin. Kalvolassa on suunniteltu lasten päiväkotia, mutta se on kuulemma liian kallis. Liittymissopimuksen mukaan päiväkodin piti valmistua viime vuonna. Valtion porkkanarahat kaupunki on jo käyttänyt.
    Niinkuin Karin korjausvelkamäärästä näkee, kaupungissa rakennetaan väärissä paikoissa.
    Terv. Hessu K.

  14. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Ilkka ynnä muut!

    Numeroilla on joskus hauska leikkiä ja sitä paitsi niillä pystyy aika usein osoittamaan oikeaksi sen, mihin tavoitteeseen pyrkii.

    Toimin Pirkkalan kunnansihteerinä noin 4,5 vuotta (1971-1975). Silloin Tampere halusi nielaista pienen naapurinsa. Kunta vastusti henkeen ja vereen liitosta. Laadin kunnanjohtajan kanssa kymmensivuisia muistioita, joissa osoitimme mm. numeroilla miten hölmö ja pirkkalalaisten etujen vastainen hanke on. Todistimme myös, että Tampereelle oli edullista taloudellisesti, kun kuntaliitosta ei tehdä.

    Jouduin tekemään tätä työtä vastoin omaa näkemystä. Naureskelin kotona silloin tällöin sille, mitä puppua taas syydettiin generaattorista.

    Pirkkalan hyvinvointi, hyvä talous ja yksi maan alhaisimmista veroäyrin hinnoista perustuivat täysin siihen, että kunta eleli Tampereen siivellä. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli huomattavasti alle 50 %. Kulttuuri- ja liikantapalveluista pääosa saatiin ilmaiseksi. Kaupunki imi ja hoiti pahat sosiaalitapaukset. Kaikki se, minkä Tampere hommasi isolla vaivalla cityyn, koitui ilmaiseksi myös pirkkalalaisille. Kunnan työttömyysprosentti oli alhainen, koska väestö oli hyvin koulutettua ja ammattitaitoista. Tätä kertomusta kehyskunnan siivellä elämisestä voisi jatkaa aika pitkään.

    Koska olen eläkkeellä ja kaiken lisäksi laiska, en viitsi lähteä tonkimaan eri lähteistä asioita ryhtyäkseni numero- ym. sotaan Karin kanssa. Minun näkemys perustuu monipuoliseen työkokemukseen kahdessa kunnassa ja kahdessa kaupungissa.

    Kuntakapinalliset pyrkivät säilyttämään kuntakartan lähes nykyisenä. Ehkä he ovat myös sitä mieltä, että esimerkiksi Vanajan kunta pitäisi palauttaa kartalle.

    Kuntauudistukseen tulee liittää tuhti lakipaketti ja nykyisen kaltaisista kuntaliitossopimuksista on luovuttava. Olen kirjoittanut näistä asioista aikaisemmin. Pelkillä rajasiirroilla ei saada heti mitään hyvää aikaiseksi. Odotan mielenkiinnolla, millaisen lakipaketin hallitus väsää eduskunnalle.

  15. avatar lauri kivimäki sanoo:

    Olen edelleenkin sitä mieltä, että Hämeenlinna ei houkuttele, ennen kuin hallinto-ja päätöskulttuuri saadaan kuntoon. Henkilövalinnoissa sopivuus on ohittanut pätevyyden vuosikymmenet,kaupunginjohtajia myöten.

  16. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    no methän voimme sopia että sinä et ala numerosotaan minua vastaan enkä minä sanasotaan sinua vastaan?

    Siksi rajaankin kommentin nyt toteamukseesi: ”Numeroilla on joskus hauska leikkiä ja sitä paitsi niillä pystyy aika usein osoittamaan oikeaksi sen, mihin tavoitteeseen pyrkii.”

    Olemmehan aika suossa jos tässä kuntaleikissä yksikään osapuoli alkaa tietoisesti harrastamaan Pirkkalalaista numeroleikkiä. Vielä surullisempaa on jos ja kun kunnassa tällaista numerologiaa harrastetaan omia päättäjiä kohtaan.

    Kyllä se vain on niin, että jos päätöksillä pyritään vaikuttamaan talouden numeroihin, niin se mekanismi ja logiikka jolla lähtötilanteesta päästään tavoiteltuun lopputulokseen, pitää avata. Jokainen päätös kun pitää purkaa käytännön toiminnaksi, ja ellei vaikutusmekanismeja tiedetä, niin ei kyllä sitten tiedetä sitäkään että mitä hemmettiä tässä pitäisi tehdä.

  17. avatar Kari Ventola sanoo:

    Kaiman tekstin viimeinen kappale osuu naulankantaan. Faktoja minäkin tässä kuntaliitoskeskustelussa olen kaivannut, en poliittista liturgiaa.

    Kari V.
    Konsultti evp.

  18. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Lauri Kivimäki kritsoi Hämeenlinnan hallinto- ja päätöskulttuuria. Niin minäkin, mutta se on toki enimmäkseen hyvää. Kuntauudistuksella tähdätään siihen, että kunnallishallinto olisi iskussa vuosikymmenten kuluttua. Kuka pystyy ennustamaan, millainen hallinto- ja päätöskulttuuri Hattulasssa ja Janakkalassa on 2030-luvulla, jos ne ovat silloin itseellisiä kuntia? Entäpä Hämeenlinnassa? Ja millaiset talous- ja tunnusluvut silloin ovat tällä seudulla. Minusta tässä asiassa ei paljon kannata argumentoida faktoilla, jotka kuvaavat vain mennyttä ja tätä aikaa.

  19. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Rahasta on kyse!

    Siitä rahasta on ollut kyse, on kyse ja tulee olemaan kyse. Kaikilla päätöksenteon aikajänteillä sitä on ajateltava ja oltava luotettavaa analyysiä päätösten perustaksi. Tietysti asioista voi ja on ehkä kiinnostavaakin, intohimoista keskustella monesta muustakin näkökulmasta, mutta kauhean helppoa talous on näemmä unohtaa. ”Sen hoitaa sitten joku muu.” Siinä Leppäsen kanssa samaa mieltä, että yksittäisten henkilöiden tai edes ryhmittymien tekemiseen tuollaisia ratkaisuja päätettäessä ei voi jäädä roikkumaan. Mutta miten henkilö- ja ryhmäkohtaisuudet mahdollisimman vähän haittaisivat päätöksiä?

  20. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Olen siinä tosikko etten ymmärrä naureskelua numeroilla leikkimisestä, niiden numeroiden takana ovat kunnassa ihmiset.
    Riitta N.

  21. avatar verkot tötterölle sanoo:

    Tässä kohtaa meikä sanoo hep ja komppaa Riittaa.

  22. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Riitta!

    Jos viittaat kommentissasi minuun, osoite on väärä. Tekstistäni kävi ilmi, että toimin Pirkkalan kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. Kunta on edelleen itsellinen ja sen on mukava elellä Tampereen siivellä. Osallistuin siis sellaisiin selvityksiin, josta oli hyötyä kunnalle ja kuntalaisille. Itse ajattelin jo 40 vuotta sitten, että seudullisen kokonaisedun vuoksi ainakin Pirkkala olisi tullut liittää Manseen. Mutta tätä en tietenkään kertonut kuin harvoille ja valituille, koska palkan maksajani oli Pirkkalan kunta. Se vastustaa edelleen kuntaliitosta.

  23. avatar lauri kivimäki sanoo:

    Leo Leppäselle:kuten A Karjalainen sanoi ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Nyt on nyt ja jokin ihme lukko asioissa on, ettei edes kunnon neuvotteluja saada aikaan, Tähän varmaan osaltaan vaikuttavat Hämeenlinnan ylimmän johdon taannoiset ylimieliset kannanotot.Lisäksi ihmetyttää eilinen HS:n alanurkkakirjoitus,jossa toimittaja epäilee Janakkalalla oleva jotain salattavaa. Eikö toimittaja ole seurannut viimeaikaista SC-Innopark yms menoa. Luoko tämä ja nämä luottamusta Janakkalan neuvottelijoille-epäilen.

  24. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei!

    Ennen kuin olin lukenut tätä puhetta, sain paikalla olleelta kuulijalta palautteen, miten I. Kiemunki oli kehunut Hämeenlinnassa toteutetun liitoksen lähes maasta taivaisiin. Näinhän se näyttää suurin piirtein netissäkin lukevan.

    Olen hyvin eri mieltä siitä, että ainakaan demarin kannattaisi tätä näin kovin kehua. Minusta Hämeenlinnassa toteutettu liitos on sisältää paljon hyvää oppimateriaalia siitä mitä ei pidä tehdä ja pohdintaa siitä keitä eduksia asioita todella tehdään.

    Lähtökohtana tulee olla erilaisten tarpeettomien rakenteiden ja byrokratian purkaminen, ei niiden lisääminen yms. yms.

    Mitä tulee rahaan, on minusta hyvin tärkeä muistaa sen olevan VAIN väline ja tosiasia, pääosassa pitää olla ihan muut seikat, kuten ihmiset ja heidän hyvinvointinsa, myös sen tosiasian näkökulmasta.

    T. Irma

  25. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iisakin puhe oli – eteenkin tuo kirjoitettu versio- hyvä, selkeä ja avoin kuvaus miltä maailma näyttää Hämeenlinnan näkökulmasta. Faktaa on että nykyinen uusi HML on keskuskaupunki, joka maksaa verotulon tasausta, hoitaa toki yhteistyössä vaativammat palvelut ja valtaosan alueen vetovoimasta. Uudistuksen jälkeen henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt, menokasvu on taittunut ja elämä muutenkin sujuu ihan kohtuullisesti.

    Nykymalli ei riitä, koko seudun menestys on yhteinen asia. Eli, voitaisko alkaa miettiä yhdessä, vapaaehtoisesti, aluksi sitä soteasiaa?

    Sari

  26. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    voitaisko yhdessä, vapaaehtoisesti, aluksi pitää kiinni faktoista.

    Faktaa on se, että Hämeenlinna ei maksa sentin senttiä verotulon tasausta.

    Auttaisiko asian hahmottamisessa seuraava esimerkki?

    Tapani ja Juha seisovat kadun kulmassa kerjäämässä, ja Juha saa jotenkin kerjäävämmän näköisenä kympin ja Tapani parempi takki päällä vain vitosen. Maksaako Tapani tällöin kerjäämistulon tasausta? Kumpikin kun kuitenkin sai rahaa.

    Jos Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala olisivat yhdessä, niin vuoden 2010 lukuihin perustuvan tasausjärjestelmän perusteella suurkunnan alueelle tulisi n. 664.000 € vähemmän valtionosuuksia nykytilanteeseen verrattuna.

    Olisi tosi hieno jos kunnat voisivat neuvotella yhdessä. Vielä hienompaa olisi jos puhuttaisiin relevanteista asioista. Vaikea nähdä ilmapiirin paranevan ellei tuosta ”me maksetaan jo muutenkin kaikki teidän siipeilijöidenkin viulut” -asenteesta päästä jo eroon.

  27. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Kiitos Ilkkala!
    Harvoin on faktaa kääritty huippuluokan sarkasmin karkkipaperiin.
    T. Riitta

  28. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kuntien johdossa tiedetään, että kuntaliitos vaikuttaa valtionosuuksien määrään. Hämeenlinnan seudun fuusiossakin vähennys on ollut merkittävä. Tarkkaa summaa en muista.

    Kuntauudistuksen yksi tavoite on kuntien valtionosuuksien vähentäminen. Nyt määrä on noin 9 miljardia euroa/vuosi. Valtion kestävyysvajetta voitaisiin pienentää leikkaamalla tätä summaa jopa parilla miljardilla.

  29. avatar Sari Rautio sanoo:

    Pieni tarkennus, Hämeenlinna maksoi verotulotasausta vuonna 2011 4 260 360 euroa, ja tänä vuonna arvio on 4 166 969 euroa. Ihan ilman käärepapereita. Olosuhteet eivät muutu rajan yli mennessä.

    Sari

  30. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Voi voi Sari!
    Et taaskaan ymmärtänyt karkkipaperin sisältöä.
    Lämmöllä!
    Riitta

  31. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ei auttanut esimerkki Saria…

    Hämeenlinna ei maksanut sentin senttiä viime vuonna, eikä maksa tänäkään vuonna. Tämä ei ole arvio, vaan tarkka arvo on 0,00 €.

    Tasaus toimii niin, että huonotuloisen kunnan valtionosuutta oikaistaan hieman ylöspäin, parempituloisen kunnan hieman alaspäin. Hämeenlinnan tapauksessa kaupunki saa nettona valtionosuuksia noin 94 M€ sijasta ”vain” 90 M€. Ero rapiat 4%.

    Ymmärrätkö Sari?

    Ensin koko Suomessa lasketaan valtionosuusjärjestelmän mukaiset valtionosuudet, palvelutarve- ja olosuhdetekijöillä oikaistuna. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaskenta koostuu yleisestä osasta, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisista kustannuksista, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen osasta sekä erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen lisäosista.

    Yhteensä näin kertyy äbaut 8,4 miljardia euroa.

    Ensimmisen laskennan jälkeen jokaiselle kunnalle on tulossa rahaa, Hämeenlinnallekin siis (nettona) tuo karkeasti 94 M€.

    Seuraavaksi tuota kuntakohtaista rahasummaa oikaistaan keskimääräisen asukaskohtaisen kunnan verokertymän suhteen: tasausrajan alittaville kunnille maksetaan lisää valtionosuutta niin että niiden omat verotulot + valtionosuuden lisä = tasausraja. Tasausrajan ylittäviltä kunnilta valtionosuutta oikaistaan alaspäin vähentämällä ylittävästä osasta 37%.

    Harjoituksen jälkeen koko potti on edelleen sama n. 8,4 miljardia, sen jakaumaa on vain muutettu hieman, noin 796 miljoonalla eurolla, eli alle 10% kokonaisuudesta.

    Teoreettisesti kunta voi oikeasti joutua maksamaan jotakin, jos sillä on niin valtavat omat verotulot, että 37% tasausrajan ylittävästä osasta laskettuna on suurempi kuin valtionosuudet. Esim. Helsingin valtionosuuden tasausvähennys on yli 300 M€, jonka jälkeen se saa ”vielä” noin 250 M€ valtionosuutta.

    Molemmat laskukierrokset ovat vain osa valtionosuuslakijärjestelmää, joka tuottaa lopputuloksena kullekin kunnalle maksettavan valtionosuuden. Välitulos ei siis ole jokin luku joka ”kuuluu” kullekin kunnalle, ja josta sitten epäreilusti joillekin annetaan kun toisilta otetaan.

    Joten Sari, Hämeenlinna ei ole maksanut eikä ole tuleva maksamaan yhtään mitään.

  32. avatar jussi sanoo:

    Heippa !
    Kertokaa nyt hallituksenjäsenet ja valtuuston, pj se olennainen, kuinka neljäs itseasiassa viides alijäämä vuosi mennään koska virkamiesten suulla puhutaan valtion syliin joutumisesta. Olemme ensivuonna riisikaupunki ja alijäämät senkun vaan kasvavat. Kuka ottaa vastuun tälläisestä talouden hoidosta ? Tehkää vain lisää” KUKKELIMUSEOITA” ym, muuta hömppää kaupunkilaisten verorahoilla, kirstulan kurapelloille ja Innoparkin konkurssipesään. Muuten – kaupunki on ollut jo pitemmän ajan luottolistoilla ,maksamattomista laskuista ,eikö jo ole hävettävää ?

  33. avatar lain tuntemus sanoo:

    Emmeköhän voisi jo lopettaa tuota vouhkaamista Janakkalan liittämisestä Hämenlinnaan.

    Janakkalassa mikään puolue ei moista halua.

    Perustuslaki ei salli pakollisia kuntaliitoksia, ellei kunnan talous ole niin kuralla, ettei se enää pysty huolehtimaan asukkaidensa peruspalveluista.

    Ja ihan niin kuralla ei Hämeenlinnan talous vielä taida olla, että meidän olisi pakko liittyä Janakkalaan, jotta pystyisimme huolehtimaan kaupunkilaisten perustarpeista. Vai kuinka?

  34. avatar Sari Rautio sanoo:

    Osoitteesta http://ktweb.hameenlinna.fi/ ja kaupunginhallituksen ensi maanantain lista löytyy esitys Hämeenlinnan kaupungin lausunnoksi kuntauudistukseen. Suosittelen lukemaan, ja mieluusti perehtyisin myös naapureiden lausuntoihin. Uskon että yhdessä olisimme enemmän ja saisimme aikaan jotain nykyistä parempaa. 1+1+1= yksi menestynyt vaikkapa Vanajan kaupunki.

    Sari

  35. avatar lain tuntemus sanoo:

    Mikä Hämeenlinnassa on mielestäsi nykyisin niin huonosti/huonoa, että toivoisit parepaa? Se olisi aluksi mukava tietää.

  36. avatar jussi sanoo:

    Sari ,hei !

    Kerro nyt meille veronmaksajille ,kun olet suuren puolueeneen ja hallituksen pj ,kanssa päättäneet asioista montavuotta ,mihin olette” haaskanneet” kaupunkin rahat ? Olemme siis riisikaupunki ja valtion ohjauksessa jo ensivuonna, alijäämiä vuosilta on lainsallima määrä. Ole edes kerran rehellinen itsellesi ja muille. Kirkasta kevättä kuitenkin,,,

  37. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens!

    Jussi on huolissaan ihan oikeasta asiasta. Talouden tasapaino on olennainen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jo tämän vuoden budjetissa meillä on lain vaatima kirjaus, miten alijäämät on tarkoitus hoitaa. Ryhmämme esittikinn pontta valtuustolle, että tänä vuonna tuon menokurin olisi syytä ihan oikeasti pitää.

    Ensi maanantaina on kaupunginhallituksen tilinpäätosinfo. Silloin julkaistaan viime vuoden lopputulos. Ja silloin nähdään eurolleen, mihin ne yhteiset rahat ovat menneet. Yli 60% sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kolmisenkymmentä pinnaa koulutukseen ja sitten rakentamiseen, teihin ja muuhun infraan. Hirveesti ei ole hassattu, vaan aika nätisti on eletty. Mutta vieläkin tarkempi pitää olla jatkossa, ja vielä enemmän on euroja kerättävä kaupungin kassaan, taas edelleen jaettavaksi. Kirjoitan aiheesta ensi viikolla enemmän.
    Sari

  38. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    No just joo, siehän se Sari varsinainen huuliharppu oot kaupungin fuusio-jazz-orkesterissa oot.
    Jotta pitäisi vaan enempi kerätä kaupungin kassaan edelleen jaettavaksi???
    Riitta

  39. avatar Sari Rautio sanoo:

    Musiikki (kaan;) ei ole vahva lajini, paitsi että olen liki kaikkiruokainen sen kuluttaja. Ajattelin edelleen keskittyä tähän kuntapolitiikan ymmärtämiseen. Kuntien taloudessa menot ovat ne johon voidaan vaikuttaa nopeammin, mutta tulopohjaa on myös kehitettävä. Valtakunnallisestikin pohditaan vaikkapa jäteveron osuutta kuntien tulomuotona, jatkuvaa vääntöä on yhteisöveron jako-osuudesta, kiinteistöveron oikeasta määrästä ja tietysti kunnallisverotuksen oikeasta prosenttiosuudesta. Samoin valtionosuudet ja niiden jakoperusteet ovat työn alla ja keskustelussa. Eli, kyllä, myös Hämeenlinnan kaupungin kassaan tulee tänäkin vuonna enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin, ja sama trendi jatkuu ensikin vuonna. Mutta se ei synny itsestään, vaan vaatii aktiivista elinkeinopolitiikkaa, edunvalvontaa, kaavoituspolitiikkaa, asuntopolitiikkaa, hyvinvointipalveluita – siis hyvää, pitkäjänteistä, eteenpäinkatsovaa ja strategista kuntapolitiikkaa.
    Ja se on musiikkia korville;)
    Sari

  40. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Joopa joo Sari..
    Tämä nykyinen fuusio-jazz, jossa sinunkin huuliharppusi on soinut ahkeraan..
    Nimittäisin sitä narsistiseksi markkinaliberalismiksi, jossa ihminen on pelkkä laskennallinen numero.
    Lyhytnäköistä verorahojen kaatoa mustiin aukkoihin, jolla on hyvin kauaskantoiset seuraukset kunnan varsinaiseen duuniin.
    Luulisi sinun ymmärtävän, mitä se aiheuttaa myös terveellä pohjalla toimiville yrityksille, jotka toimivat ilman sosiaaliapua.
    Mutta kun ei, ni ei.
    Riitta

  41. I had a desire to make my own commerce, but I didn’t earn enough of cash to do it. Thank heaven my close fellow told to take the mortgage loans. Hence I took the short term loan and made real my dream.

Jätä kommentti

css.php