Avoin kirje Kari Ilkkalalle

Terve Kari,

ajattelin minäkin kokeilla kirjoittaa tällaisen avoimen kirjeen, koska se tuntuu olevan niin trendikästä.

Minulla jäi edellisessä kirjeenvaihdossa vastaamatta joihinkin Jäähalli Oy:n talouteen ja tilinpitoon liittyneisiin väitteisiisi, mutta muistui totta kai taas mieleen luettuani aamun lehden. Sieltä rivien välistä kumpusi vähän sellainen olo, että tyhmiä, taitamattomia ja vähän rikollisiakin ollaan kaikki tyynni, päättäjät, virkamiehet ja Audiatorin tilintarkastajatkin.

Kertaan vähän ensin, miten asiat ovat edenneet seuraavasti sitten viimeisen sananvaihtomme keskustelupalstalla. Valtuusto kuuli infossaan selvityksen niistä tukisummista, mitä kaupungin suunnasta on liikkunut Jäähalli Oy:lle sen historian aikana. Vertailukelpoisia lukuja käytiin lävitse euromääräisesti vuodesta 2003 lähtien. Rahatoimiston selvityksen mukaan kaupungin ja yhtiön tilinpäätökset ovat täydellisiä peilikuvia avustusten suhteen, kuten olla pitääkin. Tilintarkastajien kanssa on vuosittain käyty lävitse asianmukaisia kirjaamismenettelyjä, ja aina on toimittu kunkin tilintarkastajan antaman ohjeistuksen mukaan.

Valtuuston kokouksessa sitten vielä täsmennettiin viimeisimpien tarkennusten mukaan nimikkeitä, joilla avustuksia myönnetään. Nyt investointiavustuksen rivillä lukee ”oman pääoman ehtoinen korotus”. Ja peruskorjausavustuksen kohdalla korjausavustus.

Kaupungin tarkastuslautakunta on suhtautunut väitteisiisi sillä vakavuudella, millä veronmaksajan esittämiin syytöksiin on nähty tarpeelliseksi. Tilintarkastajalta on pyydetty lausunto koskien kirjeessäsi esitettyjä väittämiä. Lausunto ei valitettavasti ole julkinen ennen lautakunnan seuraavaa kokousta. Lausunnon sisältämät asiat ja faktat sen sijaan ovat ihan yleistä tietoa. Lausunto on kuitenkin käyty lävitse valtuustoryhmien puheenjohtajille ennen viime maanantain kokousta.

Vastaan nyt tämän päivän kirjoitukseesi ja joihinkin aiemmin esittämiisi väitteisiin, edellä mainituilla rajoituksilla sekä sillä vaatimattomalla ymmärryksellä, mikä minulle on suotu.

Sinä: ”Jäähalliyhtiö sai lainansa. Konserniohjauksesta vastaava kaupunginhallitus jatkanee tiukkana suitsissa, ja huolehtii siitä, että yhtiö järjestelee uudella lainalla väliaikaiset rahoitusratkaisut pois. Tästä kun ei kaupunginhallituksen tai valtuuston päätöksissä puhuta mitään.”

Tuota, mistä väliaikaisista rahoitusratkaisuista Sinä puhut? Halliyhtiön hakemalla lainalla kyllä kuitataan nimenomaan konsernilimiitistä tähän asti maksetut rakennuskustannukset pois. 

Sinä: ”Uutta velkaahan päätöksellä ei ollut tarkoitus yhtiölle ottaa?”

Taaskaan en ymmärrä. Uudesta velasta ja sen takauksesta ja hoitamisesta koko päätöspykälässä oli nimenomaan kyse. Lainaan pätkän päätösesitystä: Valtuusto antaa omavelkaisen takauksen Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n Handelsbankenista ottamalle enintään 1.300.000 euron lainalle. Laina-aika on 20 vuotta, lyhennykset tasaerin kaksi kertaa vuodessa, korko on 6 kk:n euribor +0,65 % ja yhtiö voi tehdä korkosuojauksia. Samalla valtuusto päättää takaajana hyväksyä sen, että yhtiön nykyisen Nordea Pankista ottaman 5.600.000 euron lainan laina-aikaa pidenne-tään siten, että viimeinen lyhennys on vuonna 2030. Muut lainaehdot ovat ennallaan. Lainasta neuvotellaan uudelleen vuonna 2019. Lisäksi valtuusto hyväksyy yhtiön esityksen, että valtuusto varautuu vuosittain antamaan yhtiölle em. lainojen korkoa ja lyhennyksiä vastaavan summan.
Sinä: ”Jäähalliyhtiön ongelmat eivät luonnollisesti pääty tähän päätökseen. Oikeasti riippumattoman tahon suorittama erityistilintarkastus olisi ollut enemmän kuin paikallaan yhtiön oman tulevaisuuden kannalta. Vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöksien perusteella yhtiössä on selkeitä vaikeuksia selvitä peruskirjanpidon ja tilinpäätöksien laatimisen haasteista.
Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on lukuisia karkeita virheitä –liikevaihdon tai kiinteistön hoitokulujen välisummat eivät täsmää rivien kanssa, eikä tuloslaskelma täsmää liitetietojensa kanssa avustusten tai hoitokulujen osalta.
Saatuja investointiavustuksia ei ole käsitelty asianmukaisesti, mistä syystä yhtiön tulos ja poistorakenne vääristyy.”

Näihin on paha ottaa toistaiseksi kantaa, mutta aiemmat vastaavat esittämäsi väitteet tilintarkastusyhteisö kumoaa käytännössä kohta kohdalta ja mielestäni varsin aukottomasti lausunnossaan ns. höpöhöpöksi.

Olet esimerkiksi aiemmin väittänyt, että Jäähalliyhtiön vapaa oma pääoma on 1,75 miljoonaa negatiivinen, eikä tiedossa ole toimenpiteitä, joilla yhtiön omaa pääomaa olisi vahvistettu. Yhtiön oma pääoma oli 31.10. 2010 2 985 479,39 euroa. Vapaa oma pääoma on edelleen 1,6 miljoonaa negatiivinen, mutta osakeyhtiölain edellyttämällä tasolla.

Väitit nimittäin myös, että osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen on, kun se havaitsee oman pääoman laskeneen alle puoleen osakepääomasta, laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Todellisuudessa voimassa oleva osakeyhtiölaki edellyttää yksityisen osakeyhtiön johdolta toimenpiteitä, mikäli yhtiön koko oma pääoma on negatiivinen. Osakeyhtiölaki 20 luku, §23. Sinä viittasit vanhentuneeseen lakiin.

Olet niin ikään väittänyt, että kaupunki olisi maksanut vuonna 2009 lainan lyhennykseen yhtiölle 400 000 euroa, mutta lainaa ei olisi lyhennetty, vaan rahat olisivat menneet käyttötalouteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Budjettikirjasta löytyy kyllä varaus ko. avustukseen, mutta sitä ei ole koskaan maksettu, koska lyhennyksiäkään ei maksettu vielä vuonna 2009.

Sinä: ”Kaupunkikonsernin tytäryhtiöistä puhuttaessa kuulee säännönmukaisesti, että vastuulliset tilintarkastajat ovat hyväksyneet sitä tai tätä. Sanon tämän nyt suomeksi: jäähalliyhtiön vuoden 2009 tilintarkastus ja siitä annettu kertomus ovat häpeäksi koko tilintarkastusinstituutiolle. Jos edes tuloslaskelman eri luvut eivät täsmää keskenään tai liitetietojen kanssa, miten tilintarkastajat voivat sanoa varmistuneensa siitä, että yhtiön toimitusjohtaja ja hallitus ovat järjestäneet kirjanpidon ja varainhoidon lain mukaisesti ja luotettavalla tavalla? Mutta hulluhan turhaa työtä tekee, tai sahaa omaa oksaansa. Kuntaliitto omistaa 91 prosenttia Audiatorista. Miksi raportoida kaupunkikonsernin yhtiöiden ongelmista niiden ainoalle osakkaalle, joka kuitenkin takaa kaiken, ja näin hiekoittaa hyvin pyörivää laskutusautomaattia?
Meno on vähän kuin USA:n armeijassa: konserniohjaus ei kysy, eivätkä tilintarkastajat kerro.

Sanoisin, että on kysytty ja on myös kerrottu. Kaikki esittämäsi asiat Jäähalli Oy:stä on kumottu sen verran johdonmukaisesti, että olen taipuvainen luottamaan alan johtaviin ammattilaisiin ennen kuin Sinun moneen otteeseen virheellisiksi osoittautuneisiin tulkintoihin ja vajavaisiin tietoihin pohjautuvat näkemyksesi. Jäähalli Oy:n taloutta ovat tarkastaneet 18 vuoden aikana lukuiset eri tilintarkastajat. Monilla on ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä erilaisista kirjausmenettelyistä, mutta aina yhtiö on toiminut auktorisoitujen ammattilaisten antamien ohjeiden mukaan.

Edes Hannu Kärpänen (kesk.) ei lopulta vaatinut valtuustossa erityistilintarkastusta, vaan hallinnon erityistarkastusta, koska ei luultavasti pystynyt löytämään asiallisia, vaadittavia perusteita erityistilintarkastukselle. Hannun ja pienryhmien valmistelema esitys vastasikin lähinnä yleisiin l. poliittisiin syihin. Erityistilintarkastusta kun ei oikein voi perustella sillä, että lehdissä ja netissä on kirjoiteltu kaikenlaista, joten olisi kiva suorittaa sellainen.

Sinä ole Kari nyt ottanut roolia ja saanut ainakin nettipalstoilla tunnustusta todellisena talousguruna ja jopa -jeesuksena. Minun mielestäni olet paikallinen Markku Uusipaavalniemi, joka ampuu julistuksissaan todella pahasti yli. Minua on kovasti toruttu, etten saisi sekoittaa sinulle vastatessani taloyhtiösi asioita jäähalleihin ja innoparkkeihin. En itse ole tilinpidon JHTT- tai KHT-ammattilainen, kuten tietääkseni et ole muuten sinäkään, joten muodostan kuvaa puheistasi osin peilaten niitä henkilön yleiseen uskottavuuteen. Sen jälkeen, kun tutustuin masinoimaasi Possentie 1:n vaatimukseen, en ole pystynyt ottamaan juttujasi enää kovin vakavasti.

Mutta koska osa kaupunkilaisista varmasti ottaa, niin toivon, että myös lokaan vetämäsi tilintarkastusyhteisö ja koko instituutio vastaa julkisestikin paikkansapitämättömiin väitteisiisi.

11 kommenttia artikkeliin “Avoin kirje Kari Ilkkalalle”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iisakki,

    Tässä on avoin vastaukseni avoimeen kirjeeseesi.

    Aiheesta on kirjoitettu jo sen verran pitkään, että minunkin täytyy hieman kerrata miten keskustelut ja niiden pohjana olleet tiedot ovat kehittyneet.

    Ensimmäiset kirjoitukseni, joissa esitin huoleni mm. tappiovauhdista ja vapaan oman pääoman hupenemisesta, perustuivat julkisista lähteistä saataviin tilinpäätöstiivistelmiin, jotka tuolloin ulottuivat vuodesta 2003 vuoteen 2008. Tuona aikana yhtiö oli tehnyt tappiota yhteensä 974.000 euroa, eli keskimäärin 162.000 / vuosi. Vapaa oma pääoma oli noin 1,75 M€ pakkasella, joka kertoi siitä, että pääomaa oli syöty aikaisempinakin vuosina reippaasti. Tuolloin julistettiin, että yhtiöllä on tilintarkastajien hyväksymä liiketoimintasuunnitelma, joka sallii poistojen suuruisen tappion vuosittain, ja että tappiota voidaan tehdä hallin käyttöiän loppuun asti.

    Kritiikkini kärki oli tuolloin se, että osakeyhtiö ei voi tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti syödä tahallaan omaa pääomaansa, lisäksi menettely vääristää kuvan toiminnan todellisista kuluista kaupungille. Se on totta, että huoleni toimenpidetarpeesta osakepääoman laskettua puoleen perustui vanhaan osakeyhtiölakiin, joka korvattiin uudella 21.7.2006.

    Sitten, kiitos vain, sain sinulta 2009 tilinpäätöksen. Se on irtolehtipainos, mutta oletan sen sisällöltään vastaavan virallista sidottua tasekirjaa. Tilinpäätös on allekirjoitettu 1.6. ja tilintarkastuskertomus 3.6.2010.

    Tilinpäätöksestä selvisi, että HPK on merkinnyt aitio-osakkeita, ja oma pääoma on näin vahvistunut 250.000 eurolla, mikä on hyvä juttu. Huono juttu on se, että HPK:n piti osallistua talkoisiin 500.000 eurolla.

    Tuloslaskelma on tasapainottunut niin, että tappiota näytettiin 2009 enää vajaa 10.000 €.

    Tilinpäätös kuitenkin herättää koko joukon uusia kysymyksiä, ja käsittelen niitä nyt suunnilleen kirjeesi järjestyksessä. Myös tämä avoin kirjeesi herättää uusia kysymyksiä.

    Aihe: Uusi laina vs, väliaikaiset rahoitusratkaisut / uuden velan ottaminen.

    Tässä 1,3 M€ lainassa on kyse jo toteutuneen hankkeen jälkikäteisrahoituksesta. Toisin sanoen, hankkeella hankittu omaisuus näkyy jo 2009 taseen pysyvissä vastaavissa, ja hankkeen vaatima rahoitus näkyy yhtiön vieraassa pääomassa, johon myös konsernitililtä/limiitistä otettu luotto kuuluu. Tämä tietysti olettaen, että konsernitilin limiitistä otettu luotto on kirjattu tilinpäätökseen?

    Kysymykseni ajatus siis on, että koska hanke on jo toteutettu ilman pitkäaikaista rahoitusta, sen kustannukset ovat lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa, ja kun hankkeen jälkirahoittamiseksi otetaan 1,3 M€ pitkäaikaista velkaa, koko summalla pitäisi maksaa pois yhtiön lyhytaikaisia velkoja siten, että yhtiön vieraan pääoman kokonaismäärä ei muutu. Näin yhtiölle ei pitäisi tulla uutta, tai paremminkin lisää velkaa, vaikka se ottaakin uuden luoton.

    Koska konsernitilin saldo ei löydy taseesta velkana saman konsernin yhtiölle, tulee saldon näkyä lyhytaikaisten rahalaitoslainojen joukossa. Ko. eristä kolme on pitkäaikaisten luottojen 2010 erääntyviä eriä, ja yksi pieni erä todennäköisesti luotollinen käyttelytili. Konsernitilisaldoksi 2009 lopussa muodostuu näin noin 901.000 €.

    Kysymyksiä tässä kohtaa:

    Riippumatta siitä, paljonko halliprojektin ”pitkäksi mennyt” osa maksoi, jos siitä yhtiön taseessa on velkana enää 900.000 €, niin miksi yhtiö tarvitsee 1,3 M€ lainaa? Tiedän mitä yhtiön tj:n ”laskelmassa” luki, mutta se ei ole nyt pointti, vaan mikä rahoitustarve yhtiön NYT marraskuussa 2010 pitää kattaa.

    Onko yhtiö saanut vuoden 2010 puolella vielä lisää luottoa konsernilimiitistä, joka nyt pitää kattaa?

    Saamisetkin ylittävät ostovelat monin verroin, joten mihin tuo erotus 400.000 € on tarkoitettu?

    Vai ovatko esim. myyntisaamiset olleet kuranttia tavaraa, edustivathan ne yli kolmannesta yhtiön koko vuoden liikevaihdosta?

    Vai onko kyse käyttöpääoman rahoittamisesta 20 vuoden investointilainasta?

    Aihe: yhtiön oman pääoman kehitys

    Kirjoitat avustusten nimikkeistä, että 15.11.2010 valtuuston kokouksen jälkeen tilausbudjetin investointiavustuksen rivillä lukeekin nyt ”oman pääoman ehtoinen korotus”.

    Koskeeko tämä jo 2010 investointiavustusta, vai vasta vuotta 2011? Ja puhutaanko nyt nimenomaan rivistä ”Hämeenlinnan Jäähalli Oy (lainojen lyhennys, inv.osa)” summaltaan 400.000 €? Ja onko tarkoitus jatkaa käytäntöä 2011 jälkeen?

    Tieto, että lainanhoitomenoihin tarkoitettu raha sijoitetaan yhtiöön oman pääoman ehtoisesti, on uusi, ja mielenkiintoinen monella tapaa. Perusajatus kai on ollut se, että kaupunki kattaa erilaisilla avustuksilla yhtiön menot siltä osin, kuin oikeat tulot – eli jää- ja tilavuokrat – eivät niitä kata?

    Oman pääoman ehtoinen raha ei tuloudu tuloslaskelmassa lainkaan. Sen seurauksena, vaikka yhtiön rahavirta on tasapainossa käyttäen suunnilleen 2009 kuluja ja olettaen, että liikevaihto hieman kasvaa, tulisi jäähalliyhtiö em. luvuilla tekemään vuonna 2011 tappiota noin 350.000 €.

    Onko tämä tarkoitus?

    Tuloslaskelma ja tase tulevat näyttämään vähintään erikoisilta, mutta täytyy sanoa että omaperäinen ratkaisu: yhtiön omaa pääomaa kasvatetaan 400.000 €, mutta samalla tehdään tappiota 350.000 €. Nettona vapaa oma pääoma vahvistuu 50.000 €. Poistot pyörivät suunnitellusti (joskin liian hitaasti, mihin pääoman vahvistuminen perustuukin), eikä investointiavustusten tuloutuksien kanssa tarvitse pelata.

    Välitilinpäätös keskustelun tuloksista tähän asti:

    Ennen tämän kirjoittelun alkua yhtiö oli syönyt ison siivun pääomastaan, ja liiketoimintasuunnitelman mukaisesti aikoi niin poistotahtia jatkaakin kunnes hallin käyttöikä loppuu.

    Nyt 15.11.2010 valtuustokokouksen jälkeen kaupunki aikookin pyörittää osan yhtiön avustusrahoista sen oman pääoman kautta siten, että pääoma pikkuhiljaa vahvistuu, vaikka tappiota tullaan tekemään rumasti.

    Ihan ilmaista meno ei ole ollut. Sen mukaan mitä minulle avoimista julkisista lähteistä pystyn lukemaan, avustukset ovat kehittyneet ja kehittyvät seuraavasti:

    2003 245.000
    2004 245.000
    2005 295.000
    2006 335.000
    2007 385.000
    2008 429.100
    2009 852.000 (ostoista siirtyi summa X avustuksiin)
    2010 1.002.000 (olettaen tilamaksujen tuista tulevan 140.000)
    2011 1.002.000

    Aihe: tukien käyttö ja kohdistus

    Varmaan nuo lupaamasi ja valtuustoinfossa esitetyt tukien vuosi vuodelta –vertailut vuodesta 2003 lukien tulevat jossain vaiheessa julkisiksi? Varmaan myös vuoden 2009 tuet tulevat samalla selvitetyiksi, koska sinulta asiaan ei ole vielä saatu selvyyttä. Selvyydellä tarkoitan tietoja, jotka voidaan toisestakin lähteestä tarkastaa yhtäpitäviksi puheidesi kanssa.

    Sanot, että kaupungin ja yhtiön tilinpäätökset ovat täydellisiä peilikuvia avustusten suhteen, kuten olla pitääkin. Yhtiön tilinpäätöksessä ei avustuksista kuitenkaan ole minkäänlaista erittelyä, joten millainen se kaupungin tilinpäätös sitten on? Nettiversiosta lukuja ei löydy, joten peilikuvia ovat.

    Yhtiön 2009 tilinpäätöksen mukaan yhtiö sai avustusta 852.093,98 € ilman erittelyä. TA 2009 erittelystä laskettuna avustusten määrä olisi voinut olla 855.000 € (tilamaksujen tuella 140.000), mutta väität jatkuvasti, ettei erittelyyn sisältynyttä lainan lyhennykseen varattua 400.000 € summaa koskaan maksettu. Eli, millä nimikkeillä yhtiölle vuonna 2009 maksettiin 852.000 €, kun se summa sille nyt joka tapauksessa tukia maksettiin?

    Hankkeen rahoituslaskelmassa jäähalliyhtiön tj toteaa, että 2008-2009 peruskorjausavustus 50.000 € vuodessa on käytetty investointiin, samoin tämän vuoden summa. Vuoden 2009 tilinpäätöksestä käy kiistatta ilmi, että tuota 50.000 € ei ole käsitelty investoinnin hankintamenoa vähentävänä, vaan tuloutettu täysimääräisesti. Vuoden 2008 tilinpäätöksen erittelyjä ei ole käytettävissäni, joten sen vuoden käsittelyä en voi tietää. Ja 2010 tilinpäätöstähän ei vielä ole tehty.

    Huoleni investointiavustusten käsittelystä tästä eteenpäin voi unohtaa, koska 15.11.2010 on päätetty kierrättää lainojen lyhennysrahat oman pääoman kautta. Anna kun arvaan: näin tämä oli koko ajan suunniteltukin meneväksi, vaikka hoksattiinkin vasta viime valtuustossa muuttaa tilausbudjettiin?

    Se jää uuden tilausbudjetin luvuissa edelleen kaihertamaan, että vaikka miten laskee korkoa yhtiön tiedossa oleville lainoille, korkomenojen tulisi olla luokkaa 150-160.000 € vuodessa. Miksi tilausbudjetissa korkoihin varataan 237.000 €?

    Aihe: tilinpäätöksen virheet

    Tässä asiassa olen aivan rauhallinen, eikä minun tarvitse olla tilintarkastaja todistaakseni väitteeni siitä, että 2009 tilinpäätöksessä on karkeita virheitä. Kirjanpitoja pitävänä ja tilinpäätöksiä valmistelevana ei tulisi mieleenikään esittää tilintarkastajille tilinpäätöksiä, joissa luvut eivät täsmää.

    Heti tuloslaskelman alussa liikevaihtoa kuvaavat kolme lukua heittävät: Vastikkeet + Vuokrat pitäisi olla Liikevaihto yhteensä. Ei ole. Siis kahta lukua ei saatu laskettua yhteen kolmannen saamiseksi oikein. Sama koskee 2008 tilinpäätöstä.

    Tuloslaskelman Muut kiinteistön tuotot –summa ei täsmää liitetietojen kanssa.

    Kiinteistön hoitokulujen erittely ja välisumma eivät täsmää. Kun laskee kulut yhteen, summa ei ole se mikä esitetään välisummana. Mutta ei se mitään – kumpikaan edellisistä ei täsmää liitetietojen summaan. Tässä vaiheessa lopetin laskemisen – ei tarvitse enää.

    Se, että pitääkö tilinpäätöksen lukujen täsmätä keskenään ja liitetietojen kanssa, on yhtä hedelmällinen puheenaihe kuin että kiertääkö maa sittenkään aurinkoa. Minulle on ihan sama lukeeko tilintarkastajan nimen perässä HTM, KHT, JHTT, CIA vai PAAVI, jäähalliyhtiön vuoden 2009 tilinpäätös ja siitä annettu kertomus on virheellinen.

    Tutustun erittäin mielelläni Audiatorin perusteluihin sille, miten edellä kuvatut virheet ovat olleet hyväksyttäviä.

    Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeissaan antanut rakennusten poistoajan vaihteluväliksi 25 – 40 vuotta. Silti pätee sääntö, että pysyvä vastaava tulee poistaa taloudellisena pitoaikanaan, joka yleensä on lyhyempi kuin tekninen pitoaika. Jäähallirakennuksen kaltaisen erittäin koville joutuvan rakenteen poistaminen 40 vuoden taloudellisella pitoajalla ei ole mitenkään perusteltavissa. Se, että kaupunki käyttää systemaattisesti kuntajaoston ohjeellisen arviovälin maksimipoistoaikaa, ei ole mikään peruste osakeyhtiölle tehdä samoin.

    Lopuksi

    Käyty keskustelu on ollut hyödyksi, jos se on auttanut tekemään jäähalliyhtiön rahoitusta näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi, saanut ihmisiä ajattelemaan, ja jos se on osaltaan edes hieman muuttanut jäähalliyhtiön talouden ja kirjanpidon hoitoa. Kirjoituksestasi tänään välittyvän kuvan mukaan näin on käynyt ja käymässä.

    Käyty keskustelu on ollut hyödyllinen myös sikäli, että se on tuonut esiin eri ihmisten erilaiset tavat käsitellä asioita sanallisesti ja toiminnallisesti. Erittäin valaisevaa.

    Toivonkin, että eduskunnassa kohtaat Markku Uuspaavalniemen livenä. Kumpikin teistä uskoo osaavansa lentää vaikka avaruusrakettia, mutta vain toinen pystyy.

  2. avatar Jaska sanoo:

    Pari kommenttia tähän väliin. Ensinnäkin jos Kari on kerran Iisakin mielestä jakamassa kokoajan väärää tietoa, niin eikö siinä täyty jo jonkin asteinen rikosoikeudellinen vastuu. Tarkoitan vain että homma suoristuisi kerralla jossain oikeusasteessa ja säästyisi Iisakiltakin aikaa ja vaivaa tänne palstoille kirjoittelusta.

    Toiseksi ihmetyttää kyllä hemmetisti että yhteisten pelisääntöjen vastaisesti menetelleet tahot tässä halliyhtiön avustusasiassa pääsivät kuin koira veräjästä ilman mitään sanktioita tai edes valtuuston julkisia nuhteita. Annettiin virkamiehille ikään kuin vapaat kädet jatkaa samalla linjalla.

  3. avatar Tiina Bäckström sanoo:

    Nuija mies?
    Huoh! Iisakki Kiemunki. Eli kuinka lupaavasta nuoresta kapinallisesta leivotaan HPK-puolueen mallinukke muutamassa vuodessa. Kammottavin komentti Kiemungin kirjoituksessa oli ”Kaupungin tarkastuslautakunta on suhtautunut väitteisiisi (Ikkalan) sillä vakavuudella, millä veronmaksajan esittämiin syytöksiin on nähty tarpeelliseksi”. Niinpä niin. Paremmin ei juuri voisi kuvata Kiemungin asennetta veronmaksajia kohtaan.
    Se, että valta pilaa ja sokeuttaa ihmiset, ei ole tietenkään mitään uutta, mutta aina se jaksaa surettaa. Se, että valta tekee myös lapselliseksi, on sen sijaan jo ihan uutta: ”Kaikki esittämäsi (Ikkalan) asiat Jäähalli Oy:stä on kumottu sen verran johdonmukaisesti, että olen taipuvainen luottamaan alan (kirjanpidon ja tilintarkastuksen) johtaviin ammattilaisiin”. Kaikkihan nyt tietävät, että mitä ammattilaisempi, sitä paremmin osaa kaunistella tilinpäätöstä mukavamman näköiseksi.
    Toivonpa totisesti, että ensi kunnallisvaaleissa kaikki ehdokkaat ilmaisevat ehdottoman tinkimättömän kantansa HPK-puolueeseen, jotta voisin äänestäää minäkin.
    Muuten, eikös kunnanhallitus ja -valtuusto jotenkin kuitenkin ole vastuussa veronmaksajille siitä, kuinka rahojamme käyttävät?

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Jäähalliyhtiön tilinpäätöksestä vielä:

    Aihe: Toimintakertomus

    Eri lähteistä yhdistellyn tiedon perusteella olen ymmärtänyt, että vielä vuoden 2009 päättyessäkin jäähallien laajennus- ja korjausurakan loppuunsaattamisesta ja kustannuksista oli epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä yhtiön ja toimittajan / toimittajien kesken.

    Tilanne on ollut siis se, että yhtiöllä on vuoden 2009 päättyessä ollut luokkaa 900.000 € toteutuneita, väliaikaisesti konsernitililtä rahoitettuja kustannuksia, sekä useiden satojen tuhansien eurojen edestä kiistanalaisia työsuorituksia ja/tai urakoiden maksuposteja. Näihin kustannuksiin ei ole ollut valtuuston rahoituspäätöstä.

    Tilinpäätökseen olennaisena osana kuuluvasta toimintakertomuksesta tulisi päättyneen tilikauden analyysin lisäksi selvitä mm:

    – Seikat ja riskit, jotka eivät vielä ole toteutuneet, mutta jotka tulevat vaikuttamaan tai saattavat vaikuttaa merkittävästi yhtiön taloudelliseen asemaan tulevaisuudessa.

    – Tilikauden päättymisen jälkeiset olennaiset tapahtumat.

    Valtion tilintarkastuslautakunnan yleisohje VALA 1/2006 lausuu mm. toimintakertomuksesta näin:

    ”Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan mukaisesti edelleenkin tarkastettava tilinpäätöksen ohella myös toimintakertomus. Heidän on tilintarkastuskertomuksessaan myös lausuttava siitä, onko toimintakertomus laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti, ja siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.”

    Ja kirjanpitolautakunnan 12.9.2006 yleisohje toimintakertomuksesta jatkaa:

    ”Toimintakertomuksen on yhtäältä täydennettävä muilla tiedoilla tilinpäätöstä ja toisaalta selvennettävä sitä, jotta oikean ja riittävän kuvan saaminen kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta toteutuisi.”

    Yhtiöllä on ollut n. 1,3 M€ tilanne päällä, ja se on toimintakertomuksessa kuitattu kokonaisuudessaan yhdellä lauseella: ”Hankkeiden lopulliset kustannukset saadaan keväällä 2010.”

    Suomessa kevät kestää pitkään – hallitus on allekirjoittanut tilinpäätöksen 1.6.2010, ja tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä on tehty 3.6.2010.

    Aihe: Vastikelaskelmat

    Jäähalliyhtiön toiminnan luonne ja yhtiöjärjestys on kuten kiinteistöosakeyhtiöllä. Valtaosa liikevaihdosta muodostuu vastikkeista. Yhtiöjärjestyksen mukaan jäähallin, harjoitusjäähallin ja jääliikuntakeskuksen, tai aitioiden vastikkeilla ei saa rahoittaa toistensa kustannuksia.

    KILA 12.9.2006 yleisohje:

    ”Vastikerahoituslaskelma on tilinpäätöshetkelle eri vastiketuloista ja niillä katettavista menoista laadittava suoriteperusteinen rahavirtalaskelma. Vastikerahoituslaskelma on kumulatiivinen ja kattaa vastiketulojen ja niillä katettavien menojen kertymishistorian edellisiltä tilikausilta siirtyvällä yli- tai alijäämällä. Laskelman laatimisella varmistetaan se, että kullakin vastikkeella ja siihen liittyvillä muilla tuloilla katetaan vain niitä menoja, joihin vastiketta voidaan käyttää. Jos yhtiössä peritään osakkailta vain yhtä vastiketta, ei erillistä vastikerahoituslaskelmaa vaadita. Vastikelaskelman tarkoitus on turvata osakkaiden yhdenvertaisuus. Vastikerahoituslaskelmassa esitettävien erien tulee vastata tuloslaskelmassa ja taseessa esitettäviä tietoja ja laskelman osoittaman eri vastikkeiden kokonaisyli- tai alijäämän tulee täsmätä taseen osoittaman rahoitusaseman kanssa.”

    Yhtiö ei ole laatinut minkäänlaisia vastikerahoituslaskelmia, eikä mitään erittelyä kertyneistä vastikkeista, vaan ne on esitetty yhtenä eränä tuloslaskelman liitetiedoissa.

    Kritiikkini Audiatorin toimintaa kohtaan tulee ymmärtää oikeassa yhteydessään.

    Tilintarkastajat eivät tee yhtiön liiketoimintaa koskevia päätöksiä, eikä heillä ole edes oikeutta konsultoida yhtiötä merkittävästi. He eivät myöskään tee yhtiön kirjanpitoa. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yksikäsitteisesti taloudenpidosta ja kirjanpidosta. Toimitusjohtaja vastaa erityisesti kirjanpidon laillisuudesta.

    Yhtiön johto ei voi missään asiassa piiloutua tilintarkastajien selän taakse ajatuksella, että kaikki mikä läpäisee tilintarkastuksen, on oikein ja laillista. Audiatorin mieleen ei ilmeisesti ole koskaan tullut, että tätä tilinpäätöstä lukisi kukaan muu kuin hallitus ja kaupungin edustaja yhtiökokouksessa. Kaikesta henkii ”antaa mennä” –ajattelu, ja tilinpäätöksessä on norsun mentäviä reikiä.

    Nyt joku pragmaatikko sanoo, että Ilkkala taas lakipykäliä ja sitovia ohjeita siteeratessaan saivartelee ja käyttää jargonia. Tämä on kuitenkin se sääntelyperusta jota vasten tilintarkastajien on vaan pakko punnita tarkastamiensa yhteisöjen kirjanpitoa ja hallintoa, riippumatta siitä kuka yhteisön omistaa.

    Minä en tässä todellakaan ole se, joka vetää tilintarkastusinstituutiota ja –yhteisöä lokaan.

  5. Terve Kari ja muut,

    Ensinnäkin, minä en ehdi vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi ja väitteisiisi ja toiseksi tämän blogin tekninen alusta ei mahdollista kovin kätevästi kaikkien taulukoiden ja asiakirjojen postaamista tänne. Ehdotan, että sinun kannattaisi tehdä niin kuin olisi kannattanut jo kauan aikaa sitten: varaa palaveriaika kaupungin taloushallinnosta joko Ismo Uusitalon tai yhtiöstä vastaavan controllerin kanssa. Käykää lävitse yhtiön avustusmenettely vuosien varrelta, dokomentit maksatuksista ja kirjauksista. Käykää samalla läpi myös tuloslaskelma ja tase, ja saat vastauksia.

    Itselläni ei ole kädessä sitä tilinpäätöstäkään, koska se on sinulla, joten en voi ottaa kantaa väittämiisi virheisiin. Uskon kuitenkin, että noihin esittämiisi asioihin löytyy joku järkevä selitys, kuten on löytynyt kaikkiin muihinkin esittämiisi väitteisiin. Luot kuvaa, että tilintarkastajilla ei ole mitään vastuuta tekemästään tarkastuksesta, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Jos summat eivät täsmää, niin eiköhän tilintarkastajan tule siitä ainakin huomauttaa, vai mitä? Vastuuvapauden myöntämistä on kuitenkin esittänyt monta eri tilintarkastajaa vuosien varrella, joten kyse ei voi olla yhdestä taitamattomasta henkilöstä.

    Jaskalle: eiköhän noita virkamiehiä ja toimitusjohtajaa ole nuhdeltu ja ruoskittu aika lailla julkisuudessa, valtuustossa ja varsinkin verhojen takana. Itse esitin nuhteeni ja nimesin syylliset julkisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Itse taisin olla asiassa ihan ensimmäisenä liikkeellä.

    Tiinalle: en tiedä, mistä sinun ajatuksesi kapinallisuudesta kumpuaa. Ulkonäöstä? En ole koskaan nuorenakaan ollut erityisesti eri mieltä kaupungin linjasta, sen kehittämisestä tai esimerkiksi urheiluseurojen arvosta Hämeenlinnalle. HPK ei ole kaupungin vihollinen, vaikka monet niin tuppaavat ajatella. Sen sijaan se on merkittävä vetovoimatekijä, hyvä työllistäjä ja veronmaksaja. Siksi esimerkiksi Heikki Hietasen roolit eivät ole kaupungille vahingollisia, ne ovat toistaan tukevia. Myös kaupunki voittaa asioita jos HPK menestyy. Jos kaupunki kasvaa ja menestyy, myös HPK (ja kaikki muutkin hämeenlinnalaiset) hyötyy).

    Sitä ihmettelen, että haluat kovasti ensi kunnallisvaaleissa äänestää ”HPK-puoluetta” vastaan. Onko Hattulassakin sellainen? Ainakin yksi Tiina Bäckströn Hattulasta on kirjoitellut viime aikoina yleisönosastossa. Jos olet hän, niin oletko kenties muuttamassa Hämeenlinnaan?

    Siinä tapauksessa tervetuloa! Silloin sinulla on legitiimi oikeus perätä kaupunginhallituksen ja valtuuston vastuuta verorahojesi käytöstä.

  6. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    OK,

    sori Iisakki ajan kulusta, mutta tämä oli kyllä sinun avoin kirjeesi…

    Neuvosi kääntyä talous- ja hallintojohtajan tai kontrollerin puoleen on hyvä, ja noudatankin sitä. Kerron terveisiä.

    Olen postittanut jäähalliyhtiön tilinpäätöksen takaisin sinulle, niin pääset itsekin aikasi salliessa ynnäämään. En toki ole sanonut mitään sellaista etteikö tilintarkastajilla olisi vastuuta tekemästään tarkastuksesta.

    Niin asia ei kuitenkaan mene, että tilintarkastuskertomuksen allekirjoittamisen jälkeen tilintarkastajalta voisi löytyä ”järkevä selitys” lukujen täsmäämättömyydelle.

  7. avatar Tiina Bäckström sanoo:

    Olen Hämeenlinnassa (Tuulos) kirjoilla, mutta kämppään Hattulassa. Kiitos kutsusta. Aina olen äänestänyt enkä varmaan ensi vaaleissa jätä väliin.

  8. Terve Kari,

    Itse asiassa tilintarkastajalta löytyi varsin järkevä selitys lukujen täsmäämättömyydelle. Hän laati tarkastuslautakunnalle lisävastineen yleisönosastokirjoituksesi johdosta, jossa jälleen kumotaan kohta kohdalta esittämäsi väitteet virheellisiksi. Ja ne on helppo myös todistaa. Laittomuudeksi tuskin voidaan vielä laskea sitä, että yksi rivi on jäänyt tulostumatta tasekirjan välisummiin, kun lopulliset summat liikevaihdon suhteen ovat täysin oikeat.

    Olet nyt syyttänyt julkisesti monia vastuuhenkilöitä laittomasta toiminnasta. Näissä syytöksissä ei ole mitään perää. Hauska nähdä, muuttuuko mikään, kun huomaat olleesikin väärässä, kun mitään vähäistä painovirhettä suurempaa skandaalia ei löydykään – vai elätkö jo ns. denial-vaihetta?

    Valitettavasti jälleen on kyse ei-julkisesta selvityksestä tarkastuslautakunnalle, joten en taaskaan voi sitä tässä vaiheessa kokonaisuudessaan referoida. Mietin asiaa, mitkä asioista ovat sellaisia, joita voin nostaa esiin ennen lautakunnan käsittelyä ja kirjoitan niistä sitten vaikka toisen avoimen kirjeen… Jos huomenna on sellainen tauko seminaarissa, että ehdin näpytellä.

    Saas muuten nähdä, mitä tarkastuslautakunta näille kirjeille lopulta tekee? Kärpäsen Hannu kovasti vakuutti, että niistä tulee julkisia, kun ne on käsitelty, mutta katsotaan, onko mies tällä kertaa sanansa mittainen… Vai onko avoimuus taas vain sana, jolle on käyttöä vain sopivassa tilanteessa ja sopiville tahoille? Vähän valitettavasti pelkään, että Hannu ja muutama muu haluaa joka tapauksessa mitätöidä nämä lausunnot ja faktat joillakin keinoilla.

  9. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta kaikille,

    ja Iisakille.

    Kaiken kirjoittamasi valossa on erikoista, mutta yleisen retoriikkasi mukaista projisoida omat käsityksesi ja ”ajatuksenlukusi” toiseen, kuten nyt tuo viittauksesi kieltovaiheeseen. Mieleeni tosin nousee ihan toinen englanninkielinen termi: ”Morbid fun”.

    Perusasiaan ei jatkuva provosoimisesi kuitenkaan vaikuta, itse asiassa se valaisee asian asenne- ja arvotaustaa vähintään yhtä paljon, kuin tarjoamasi ”tiedot”.

    En käy uudelleen kertaamaan tilintarkastuskertomuksen kaavaa, ja selittämään mitä tarkoittaa mm. lause ”Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomia”. En myöskään toista jokaista tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen puutteellisuutta, joita on huomattavasti yhtä ”tulostumatonta” välisummaa useampia.

    Se, että tilintarkastaja marraskuussa 2010 selittää tarkastuslautakunnalle miten ja miksi kesäkuussa 2010 tarkastetun ja sidotun tasekirjan luvut heittää, ei todista minun olevan väärässä, vaan nimenomaan oikeassa.
    Jokainen käsittää, että tilinpäätöksen heitoille on jokin selitys. Selitys ei ole sama asia kuin hyväksyttävä peruste.

    Odotan suurella mielenkiinnolla, mutta samalla täydellinen rauha mielessäni viittaamiesi salaisten lausuntojen julkiseksi tulemista.

  10. avatar Jarik sanoo:

    Puhdasta puppua koko blogi. kitoshei.

    • avatar Raija Salminen sanoo:

      Olen Hattulasta ja toivon ,Että otatte sinne Iiisakin lisäksi tän pitäjän viä soppaa hämmentämään. Olen seurannut tätä Hattulan touhua 40 vuotta ja tää on aina ollu sulle mulle porukka jakamas yhteistä pottia ja jos jotain yrität tavallisena kuntalaisena sanoa et kyllä pääse edes paikallisten lehden yleisen osastolle vaikka nimelläsi kirjoittaisit. Viimeksi tää vaihdettiin erään kunnanhallituksen siskon pojan maita paljon suurampaan mitä sitä maata oli metsään, kun oli kuulemma tulossa niin suuri teollisuusalue kuntaan että piti kiireellä saada moottoritien uuteen liittymään mainittu maa alue, näin olen kuullut. Kun maa kaupat oli vahvistettu, kappas vaan ei koko teollisuusluetta otettu kaavaan mukaan ollenkaa, mootoritie liitymästä ei ole sen jälkeen puhuttu sanaakaan. Meillä sitä laitetaan kuntalaiset kuriin heti, ei tarvi sitten mitään jälki puheita kun tässäkin toimeen tartuttiin kovalla kiireellä. Vaikka onhan teilläkin siä hyvin asiat hoitanu Iisakki sun muut, onhan teille tulossa se euroopan suurin autokauppa alue huvipuistoinenn sun muineen ja se uus moottori tie liittymä alue. Te vai, ette osaa pitää suutanne niin kauan kii ,että hommat olis hoidettu niin kuoli ajateltu. Meillä ne Hattulassa sujuu eikä siihen tarvita ku muutama valtuustoon kuuluva laittakaa paremmaksi. Raija Salminen ( ei politiikko)

Jätä kommentti

css.php