Voiko vanhusten myynnillä rikastua?

Vanhuspalvelujen rakennemuutos on asia, josta on revitty paljon mehevää retoriikkaa. Kaupunkihan myy nyt vanhuksiansa kansainvälisille pääomasijoittajille ja pörssiyrityksille. Kaupunki on siis tyhmä, ilkeä ja samaan aikaan täydellisen tunteeton. Taas.

En valitettavasti päässyt keskiviikkona kohtuullisen ärhäkän noroviruksen takia Idänpään Torpalle demarien aiheesta järjestämään keskustelutilaisuuteen, mutta yritetään maksimoida yleinen suosion menetys puolustelemalla tässä muutamalla pointilla kaupungin, Jukka ”Dynamiitti” Lindbergin ja ikäihmisten lautakunnan tekemiä ratkaisuja.

Ensinnä tekee mieli painottaa – silläkin uhalla, että kuulostaa selittelyltä – ilmiön valtakunnallisuutta. Muutkin kunnat kuin Hämeenlinna vähentävät perinteisiä vanhainkotipaikkoja eli raskaan laitoshoidon paikkoja. Miksi näin, vaikka ikääntyneiden määrä lisääntyy huimaa vauhtia koko ajan?

Koska minua viisaammat vanhustenhoidon asiantuntijat erilaisissa tutkimuslaitoksissa ja ministeriössä ovat havainneet, ettei ole tarkoituksenmukaista laittaa vanhusta laitokseen ennen kuin se on ehdottoman välttämätöntä. Toinen syy piilee siinä, että johtuen kansamme ikärakenteesta, se ei ole taloudellisestikaan mahdollista enää kovin kauan. Kolmas vähintään yhtä väkevä argumentti on, että aniharva vanhus haluaa laitokseen, vaikka monet omaiset sinne heitä tuppaavat kovin innokkaasti patistelemaan pois jaloistaan häiritsemästä.

Kaikki edellämainitut syyt tuntuvat minusta oikein mainioilta perusteilta noudattaa nykyistä vanhustenhoidon laatusuositusta, joka edellyttää palvelurakenteen painottamista kotihoitoon ja kodinomaisiin asumispalveluihin, olivat ne sitten tehostettuja tai eivät.

Miksi tämä linjaus ei sitten käy useille vankoille ja kiihkomielisille vanhustenhuollon puolestapuhujille, jotka viljelevät nyt keskustelupalstoilla tunteisiin vetoavia fraaseja? Tosin muilta osin samaiset laatusuositukset kelpaavat hyvin perusteeksi, kun puhutaan esimerkiksi hoitajien suhdeluvuista hoidettavin potilaisiin jne. Go figure.

Miksi siis vastustaa vanhusten hoitoa nykyaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa tai dementiakodissa, jos vaihtoehtona on lääketokkurainen vuoteeseen sitominen terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhentuneessa hoitoympäristössä 1950-luvulla rakennetussa vanhainkodissa? En tiedä, enkä ymmärrä, mutta yritetään veikata.

Ehkä vanhasta systeemistä ei vain osata luopua. Saavutetuista eduista? Ei kai sentään niihin seiniin ole kiinnytty? Kelpaisiko se, että tulisi paljon lisää dementiahoivaa yms., kunhan vanhat vanhainkodit pysyisivät toiminnassa? Valitettavasti vain ajat ovat sellaiset, että aivan kaikkeen ei ole varaa. Eikä ihan kaikki olisi kyllä kovin järkevääkään.

Melkoista puppua kuitenkin, että nyt oltaisiin kilvan myymässä vanhuksia sijoittajille. Eikö siinä tapauksessa pitäisi saada voittoa, että olisi jokin motiivi myydä? Paljonko kaupunki siis tienaa mummojen ja pappojen myynnillä?

Todellisuudessa ei tietenkään mitään, vaan me maksamme siitä, että saamme ihmisille nykyaikaisia palveluja. Kaupunki säästää kuluissa siinä tapauksessa, että vanhuksen katsotaan SAS-arvioinnin ja lääketieteellisen diagnoosin perusteella sopivan paremmin vaikkapa dementiakotiin kuin perinteiseen laitoshoitoon. Niiden painoarvo on kuitenkin edelleen ”hieman” suurempi kuin kaupunginhallituksen tai valtuuston säästötavoitteilla.

On väitetty, ettei hintaeroja eri hoivamuotojen ja palveluntarjoajien välillä edes tiedetä. Tähän kuoroon yhtyi myös eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (sd.). Vaikka kaikkia kaupungin palveluja ei ole vielä tuotteistettu, nämä hinnat ovat olleet ikäihmisten lautakunnan tiedossa. Ja ne ovat olleet myös valtuutettujen, myös Koskisen saatavissa, kun asioista on valtuustotasolla päätetty. Muistaakseni asiaa myös kysyttiin erikseen valtuuston infossa. Hoitopäivä laitoshoidossa maksaa keskimäärin 112 euroa. Tehostetun palveluasumisen hinta on 90 per vuorokausi. Eroa siis 22 euroa.

Jos ja kun toivottavasti säästöä tulee, se ei kuitenkaan ole vanhuksilta pois. Ikäihmisten lautakunnan toimintamenot kasvavat ensi vuonna n. 1,2 miljoonaa euroa, 51,4 miljoonaan, kun monella muulla momentilla mennään miinuksen puolelle. Mahdolliset ”laitossäästöt” käytetään kotihoidon vahvistamiseen. Maksutuottojakin joudutaan kasvattamaan, mutta vähävaraisia sekään ei sinänsä koske, sillä tavalla tai toisella yhteiskunta takaa aina tietyn hoito- ja tulotason. Totta on, ettei asiakkaan maksukattoja ole toistaiseksi palveluasumisessa määritelty lailla kuten laitoshoidossa, mutta käytännössä kaupunki tulee vastaan samalla periaatteella, jos vanhuksen tulot eivät riitä. Niin on tehty tähänkin asti. Kaupungin puolesta ei siis ole köyhien ja rikkaiden hoivakoteja, oli paikat hankittu ostopalveluna tai tuotettu itse.

Summa summarum, aivan kuten vihattu Lindberg Hämeen Sanomissa sanoi, vanhuksen kannalta on sama, tarjoaako palvelun kaupunki suoraan vai kaupunki yksityisen kautta. Monelta on ehkä unohtunut, että kaupunki on ostanut jo pitkään asumispalveluja lukuisilta yksityisiltä hoivakodeilta, kuten Nuutintuvalta, Ilonpisaralta, Päivärinteeltä jne. Ja nämä yksityiset saavat lääninhallituksen arvioissa säännöllisesti parempia tuloksia kuin kuntien palvelutarjonta. Tuossa taannoin tuli alueuutisissa pätkä, jossa kerrottiin omaisten kapinasta Imatralla, kun kaupunki oli siirtämässä vanhuksia yksityisestä palvelutalosta kunnan omaan vanhanaikaiseen laitokseen, kun siellä oli tilaa. Ongelmansa kullakin.

Uudet yksityiset palveluntarjoajat Esperi Care, Medone ja Invalidisäätiö ovat tervetulleita Hämeenlinnaan useammastakin syystä. Ensinnäkin siksi, että taloustilanteesta johtuen kaupungilla ei ole irrottaa investointivaroja suositusten mukaisten uusien palvelutalojen rakentamiseen. Toiseksi myös henkilöstön rekrytointi voisi olla kova pala purtavaksi. Trendi kun näyttää kaikesta huolimatta olevan se, että yksityinen työnantaja kiinnostaa jostain syystä hoitohenkilöstöäkin enemmän kuin kuntatyönantaja – vaikka esimerkiksi lääkärit ovatkin liikkuneet laman myötä taas julkiselle puolelle. Kolmanneksi sen takia, että jatkossa meillä on ehkä ensimmäistä kertaa toimivat markkinat vanhuspalveluissa. Toimivat markkinat eivät millään muotoa ole negatiivinen, vaan tavoiteltava asia – etenkin kun harjoitellaan tilaamista ja tuottamista.

Ja meille jää edelleen erittäin vahva selkäranka omista palveluista, mutta on pieniä yrityksiä, on vähän isompia yrityksiä, on säätiötä, on pörssiyritystä. Nyt on mahdollista aidosti vertailla, kilpailuttaa ja valita parhaat tavat ja paikat. Emme ole yhdestäkään toimijasta riippuvaisia, vaan on joustavuutta.

Minua ovat eräätkin anonyymit nettikeskustelijat pilkanneet, kun kuvailin paisuntasäiliöksi yksityisen reservin tuomaa joustoa sairaan kotiutusjonojen purkamiseen tai omaishoitajien intervallipaikkoihin. Saa pilkata jatkossakin, sillä en vain ole keksinyt näitä jeesustelijoita enemmän miellyttävää termiä tälle joustolle. Silloin kun yksityinen toimii tällä tavalla paisuntasäiliönä, tukee ja täydentää julkista palveluntuotantoa, niin ei se nähdäkseni kenenkään hoidokin ihmisarvosta ole pois. Päinvastoin, lienee aika paljon parempi, että on laadukas hoivapaikka kuin tarkoitukseen sopimaton vuodeosasto sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Eikä vain ole mitään järkeä kunnan rakentaa niin paljon omaa kapasiteettia, että kausivaihteluiden takia osa siitä olisi vajaakäytöllä. Toivoisin, että pinttyneinkin demari (tai persu, kepu tai mikä hyvänsä – ei tämä näytä olevan niin puoluekysymys tämäkään) asian ymmärtäisi. Uskoisin, että monet jo ovatkin. Onneksi.

Asioita pitäisikin ajatella enemmän käytännön ja järjen kautta enemmän kuin puhdasoppisten ideologioiden ja menneisyyden.

29 kommenttia artikkeliin “Voiko vanhusten myynnillä rikastua?”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Morjens Iisakki!

    Kirjoitit valtuuston nuijamiehen roolissa. Teksti oli täyttä asiaa. Mitähän siitä ajattelevat sosiaaliasioissa kellokkaina mielellään esiintyvät Tarja Filatov ja Satu Taiveaho?

    Olen hieman pudonnut vanhustenhuollossa rattailta, koska jätin yli 15 vuotta sitten kaupungintalon virkahommat. En ole myöskään käyttänyt kunnallisia hoivapalveluja, eikä siihen ole ilmeisesti edes tarvetta pitkään aikaan hyvän terveystilanteen vuoksi. Niin ainakin toivon.

    Olen ihmetellyt sitä vastusta, jota Hämeenlinnassa tilaajajohtaja Jukka Lindbergiin henkilöityneet muutokset ovat aiheuttaneet. Ymmärrän vain osan purkauksista, koska tunteet usein voittavat järjen ja muutosten sulattelu vaatii runsaasti aikaa.

    Nostan aina hattua poliitikoille, jotka julkisesti puolustavat virkamiehiä yhteisesti päätettyjen hankkeiden toteuttamisessa. Se osoittaa rehtiyttä ja avoimuutta. Ihmettelin Johannes Koskisen lausuntoa Hämeen Sanomissa.

    Siitä vaan, anna palaa Iisakki. Otit valtuuston puheenjohtajana tärkeän asian rohkeasti esille. Kirjoita juttu lehteen toimittajan roolissa. Silloin ansiokkaalla tekstilläsi on paljon laajempi lukijakunta.

    Virkistävää viikonloppua sauhuusi!

  2. Huomenta Lexa,

    ja kiitos palautteesta. Varmaan toisensuuntaistakin vielä tulee…

    En valitettavasti voi asiaa ainakaan lähellekään tässä laajuudessa lehteen kirjoittaa, koska toimituksen sivuilla olisin jäävi ja yleisönosastoon mahtuu se rapiat 2000 merkkiä. Eli tiivistää pitäisi suurinpiirtein kymmenesosaan 🙂

    Ja sellaisessa tiivistämisessä kuluu aivan liikaa aikaa ja tupakkia. Ehkäpä kannustan paikallisia toimittajia tarttumaan asiaan koko vanhustenhuollon muuttuvan sisällön ja kokonaisuuden kautta, ei niinkään minun kommenttien. Varsinainen pihvi kun on jäänyt julkisuudessa jotenkin hämäräksi mössöksi.

  3. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tismalleen samaa mieltä – asioita pitää todellakin arvioida katsomalla tulevaisuuteen ja arjen toiminnan kautta. Hämeenlinnalaiseen vanhustenhuoltoon ollaan oltu enemmän ja vähemmän tyytymättömiä koko vuosituhannen alun ajan, ja resursseja vanhaan koneeseen on lisätty millä hyvänsä luvuilla katsoen rutkasti.
    Sillä ei vaan ole saatu likimainkaan samassa suhteessa hyvää aikaiseksi ja – taas sinne tulevaisuuteen katsoen- on pakko ja välttämätöntä sekä väistämätöntä- tehdä koko paletti uusiksi.
    Kaupungin tehtävä on huolehtia että palvelut toimivat ja että niitä on saatavilla, resurssoida ne sekä valvoa laatua. Jos nyt ei olisi tehty isoja muutoksia ja suunnitelmia (rakenneuudistusta) olisi lyöty rumasti laimin tuo perustehtävä. Lindbergin Jukka on erinomainen, sitoutunut ja osaava virkamies, joka toimii luottamusmiesten asettamien suuntaviivojen mukaan.
    Ja luvuista: meinas kans mennä aamukaffit väärään kurkkuun kun luin että lukuja ei ole. Ikäihmisten lautakunnassa on käsitelty – ja samoin valtuustossa- vertailut ihan eurojen tarkkuudella ja tänä vuonna tehtävillä muutoksilla saadaan a) reilu miljoona halvemmalla b)nykyaikaisissa tiloissa tapahtuvaa vanhusten hoivaa. Ja reipas lisäys kotihoitoon.
    Puoluepolitiikkaa voidaan tehdä jossain kohdassa mutta joku esitys tai ajatus ei ole automaattisesti hyvä tai huono siksi että tulee jostain suunnasta. Palvelurakenteen uudistaminen on iso yhteinen asia jossa historian siipien havinaa pelkästään kuulemalla ja mörköjä näkemällä ei pitkälle pötkitä.

  4. Jees,

    näin on näppylät. Aamukahvit tosin olis menneet mullakin väärään kurkkuun – jos olisin oksentamiseltani ylipäätään pystynyt juomaan – kun luin kokoomusväen näkemyksiä toisen asteen koulutuksen uudelleen järjestämisestä. Ihan uusi tieto, että se suunnitelma onkin demarien salaliitto lukion tuhoamiseksi 🙂

  5. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Tarkistaisitko Iisakki niitä esittämiäsi lukuja tehostetun palveluasumisen hinnoista – mainitsemasi vertailuluvut 90 e ja 112 e. Ja vielä keskimäärin. Käy kohtapuolin esimerkiksi Lintumäen Esperissä kysymässä , mitä tehostettu palveluasuminen maksaa. Samalla näet upeat nykyaikaiset paikat. Sen lisäksi kysyt onko hauholaiset sinne siirrettävät vanhukset otettu sinne tehostetun perushoivan hinnalla, eli niin, että yksi hoitaja riittää, vai vähän kalliimmalla, kahden hoitajan vuoksi. Samat asiat voinet kysyä alan virkanhaltijalta Ikäihmisten ltk:n vastaavalta.. ( Ettei käy niin kuin siinä väitteessäsi niistä HPK:n avustuksista. Julkisesti ekana väitetään jotain, mutta julkisesti ei korjata, jos meni pieleen.)
    Laitan tähän sinulle vähän hintoja, Esperi Lintumäki:Tehostettu asumispalveku
    Hoivapalvelumaksu 87e/vrk
    Ateriamaksu 14,50e/vrk
    Vuokra 18,50e/vrk
    Yhteensä 120e/vrk
    Kuukausihinta 3650e/kk

    Muistihäiriöisten asumispalvelu;
    Hoivapalvelumaksu 98e/vrk
    ateria 14,50e/vrk
    vuokra 18,50e/vrk
    Yhteensä 131e/vrk
    Kuukausihinta 3995e/kk
    Tähän sitten kelavähennykset asukkaalle ja kaupungin maksama lisä jos eläke ei riitä.

    Jne jne Toivoisin, että laskisit nyt erotuksen miljoonina, mikä tulee esittämäsi lukujen ja esim Esperin hintojen välillä. Sen lisäksi haluaisin sinun kiinnittävän huomiosi Hauhon Mäntykodon dementiaosastoa ja yleisen osaston viimevuoden hoitopäivähintoihin, verrattuna siiten esin Esperi tai Koivukoto. Soita Lindbergille ja kysy paljonko hoitopäivä Mäntykopdossa on maksanut , tarkasti. – Ei tiedä, veikkaan.
    Tällä menolla Hämeenlinna ei todellakaan rikastu vanhuksilla! Köyhtyy hyvin nopeasti. Tilastojohtaminen on harhaa ja helppoa, ei vaadi asiantuntemusta. Ja kallista

    Tuo palveluasuminen on sinänsä ihan ok. Sitäkin tarvitaan. Vanhuksia ei saisi kuitenkaan siirtää turhan kauas omaisistaan, jotta he voisivat kohtuudella tavata toisiaan. Aloitimme Hauholla Koivukodon laajentamisen suunnittelun muutama vuosi sitten. Tarkoituksenamme oli edelleen kehittää sitä niiltä osin, että sinne olisi keskitetty kolmannen rakennusvaiheen jälkeen myös raskaampaa hoivaa. Nyt tämä hyvä hanke on jäissä ja vanhukset joutuvat kauemmeksi omaisistaan.
    Mutta kirjoitellaan Iisakki! T , Hannu

  6. Moro Hannu,

    otin omat lukuni lautakunnan esityslistoilta. Mistä sinä? Esperin nettisivuilta? Onko siellä kaupungin kilpailuttamat hinnat vai hinnasto ”oikeasti yksityiselle” asukkaalle? Onko kaupungin luvuissa sinun käsittääkseni ateria ym. hinnat mukana? Vai pelkkä hoiva?

    Toistaiseksi luotan lautakunnan ja Lindbergin lukuihin ja laskelmiin. Säästöistä puhuin yo. kirjoituksessani sitäpaitsi mahdollisina – eihän tässä säästöt kai ensimmäinen asia ole, vaan asianmukainen hoito. Ensimmäisen kerran kuulen, että kaupunkia moititaan siitä, että se tarjoaa liian tasokasta hoitoa liian hyvissä tiloissa… 🙂

    Ja täsmennäpäs nyt tuota HPK-kommenttia. Silloin keskustelua käytiin varmaan sadan kommentin voimin. Mikä virhe jäi korjaamatta?

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iisakki, meilläkin on katto korkealla ja seinät leveällä ja keskusteluja käydään erittäin avoimesti, toimittajan korvien ulottuvilla. Erilaisia näkökulmia on hyvä kuulla ja sitten niitä arvioiden muodostaa kokonaiskäsitys, olennaiseen pohjautuen. Mä en tässä asiassa salaliittoteoriaan usko, enkä oikein muutenkaan….
    Lähtökohtaisesti kaikkihan hakevat hyvää ja vastustavat pahaa, mitä se sitten kenellekin tarkoittaa.
    Ja Hannu, tästähän päästään maanantaina taas puhumaan, ja niin että on kaikilla samat luvut käytössä!

  8. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Vanhusten ostolla voi rikastua.
    Bisnesenkelin kanssa juteltiin privaatisti paljon ko. asiasta 90-luvun laman aikoihin.
    Hän piti luentoja mm. työttömille pienyrittäjille (metalli-puu jne).
    Kehoitti heitä kouluttautumaan lasten- ja vanhustenhoidon ostopalvelupakettien myyjiksi.
    Sanoi sektorien kasvavan räjähdysmäisesti.
    Hämmästelen miten oikeassa hän oli.
    Alalle on tullut monentasoista vipeltäjää ja ulkomaiset suuryritykset ovat myös innolla rantautuneet pikkuruiseen Suomeen.
    Bisnes ei perustu hyväntekeväisyyteen, mutta on yrittäjiä joilla on ammattietiikka.
    Avainasemassa on ammattitaitoinen palvelujen ostaja, ennen muuta valvonta.
    Arkadian jengi puolueesta riippumatta,
    on vuosikymmenet laiminlyönyt köyhät pelkän kansaneläkkeen varassa nälkätaiteilevat vanhukset.
    Kuntien julkisten palvelujen ensisijainen tarkoitus on taata ihmisten tasapuolinen kohtelu.
    Ps. En tunne vihaa Dynamiitti-Limperiä kohtaan. Lähinnä olen huvittunut virkamiehen värikkäästä kielenkäytöstä.
    T. Riitta

  9. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Pikaisesti : HPK:n avustuksista meille jäi 50 000 euron erimielisyys avustuksista. Sen peruskorjausavustuksen suuruinen.
    Kysy ne Esperin hinnat ao viranhaltijalta kaupungin organisaatiosta.. Ne, mitkä kaupunki oikeasti maksaa. Tottakai uudet laitokset ovat parempia sekä asukkaiden että tod näk myös hoitajien kannalta, jos ovat lähistöllä. Otinkin nyt ensisijaisesti kantaa aiheesee, voiko rikastua ja esittämiisi ”tilastohintoihin” jotka vievät aivan mäkeen koko laskelmat. Eli kaupungille kallimpi vaihtoehto. Olen nyt hetken pois ruudun ääreltä, jotta soittele ja kysele oikeita hintoja sillä välin!!!!
    T Hannu

  10. Moro Riitta,

    Sektorin kasvu on ollut selviö ja on vastakin. Siitä olen samaa mieltä, että nykyiset vanhukset on jätetty heitteille. Olen joskus kirjoittanut alanurkankin asiasta, joka sai kohtuullisesti palautetta. Kyse on ikärakenteen ongelmasta ja ihmisen taipumuksesta oman edun maksimointiin. Luulenpa edelleen, että kohtuullisen pian vanhusten asiat tulevat viimeisen päälle kuntoon, kun valtaapitävät ja edelleen ahkerasti äänestävät suuret ikäluokat eläköityvät ja fokus siirtyy itseä yhä lähempänä oleviin asioihin. Ikävä kyllä se ei heidän vanhempiaan paljon lämmitä, eikä nuorempia.

    Sinänsä en pidä yksityisiä palveluntarjoajia huonoina. Valvonta on kunnossa nykyisin, mutta markkinat eivät ole vielä valmiit kuin suurimmissa asutuskeskuksissa. Ja sitä myötä osaaminen ostaa palveluja.

    Ja niiden, jotka päivittelevät (esim. Piiroisen Mirja omassa blogissaan) sitä, kuinka yksityinen voi olla edullisempi kuin julkinen, pitäisi pyyhkäistä unihiekat silmiltään. Yksityinen todella voi olla edullisempi, helposti jopa 20-30 prosenttia, lähes sektorilla kuin sektorilla, vaikka pääomasijoittajat ottaisivat oman siivunsa. Se on todettu lukuisiin kertoihin.

    Tämä on mahdollista monestakin syystä. Vähimpänä ei ole varmaan se, että julkista sektoria johdetaan luottamusmiesvoimin. Usein on niin, että kuntatyönantajalla on kovin kilttejä kavereita päättämässä vähän kuin omista asioistaan. Niitä kaksoisagentteja. Ja niitä on demareissa, kokoomuksessa, kepussa…

    Periaatteessa, siis teoriassa, tietysti julkinen sektori voisi olla tehokkaampi kuin yksityinen, mutta käytännössä esmes tuottavuus julkisilla aloilla monelta osin heikkenee joka vuosi pari prosenttia, kun yksityisellä se paranee saman verran samassa aikajänteessä.

    En ole huonontamassa työelämää tai tinkimässä työsuhde-eduista tai romuttamassa julkista sektoria. Sillä on omat vahvat puolensa, johon kuuluu myös inhimillinen työantajarooli. Ongelmia on kuitenkin johtamisessa, eikä tee todellakaan pahaa, jos pystytään tekemään vertailua yksityiseen tarjontaan. Pieni sparraus tekee pelkästään hyvää, kunhan ei jättäydy yksityisen armoille. Nykyisellään Hämeenlinnassa erittäin pieni prosentti palveluista tuotetaan yksityisesti. Esimerkiksi päivähoidossa lukema ennen Louhio-Järvisen viritystä oli 2 prosenttia. Nyt se on muutaman enemmän, kun jossain Keravalla helposti 40 prosenttia on yksityistä. Ja kun kerran vaihtoehtoja kaupunkilaiset haluavat, ja tällaisten tarjoaminen tulee veronmaksajillekin halvemmaksi, niin miksi ihmeessä ei. Ei se ole mitenkään anti-sosialidemokraattista. Tai epätasa-arvoista. Uskallaan väittää, että käytännössä jopa 90 prosentilla lapsiperheistä olisi todennäköisesti varaa priorisoida lapsensa yksityiseen päiväkotiin niin halutessaan. Se ei kovin montaa kymppiä kuukaudessa lisää tee.

    Liian usein näitä pohtiessaan demaritkin ajattelevat enemmän heitä äänestävien kunnan työntekijöiden etua, kuin kaikkien kuntalaisten etua – niin kuin pitäisi ja olisi järkevää minun mielestäni jo puolueenkin edun ja tulevaisuuden kannalta.

    Ja Hannu:

    Jäähallin korjausavustus ei ole tukea HPK:lle, se on tukea jäähallin vuotuiseen korjaamiseen. Ja nyt kun Elämänlaatulautakunta on juuri jakanut nämä tuet tällekin vuodelle, niin uudet, varmasti paikkansapitävät lukemat on helppo tarkistaa esityslistalta. Eli tuskin meillä on enää mitään erimielisyyttä, kun ei ollut viimeksikään, kun kuitenkin muistaakseni vallan auliisti myönsin, etten ole varma korjausavustuksen kohtalosta kuluvalta vuodelta. Mutta kaippa sinulla on taas eri luvut kuin niistä juuri virallisesti päättäneellä lautakunnalla… 🙂

    Enkä juuri nyt soittele mihinkään muualle kuin Ely-virastoon, koska pitää aloittaa itsekin oikeat työt, joista maksetaan jostain syystä ihan oikeaa palkkaakin. Kyselen sitten vaikka maanantaina sun lukujes perään.

  11. avatar Irma Taavela sanoo:

    Tervehdys arvoisa HSK:n puheenjohtaja

    Positiivista on ollut saada muutama suorasanainen edustaja hallintoon vaikka en samaa mieltä olisikaan. Todelliseen toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan sinun, Sarin tai Hannun kaltaisia enemmän.

    Asiaan:
    Onko muuten pakko hypätä kaivoon kun muutkin tekee niin?
    IKLA:n esityslistalla olevien ulkopuolisten toimijoiden hinta-arvio on ainakin kaksi vuotta vanha, paljon on tapahtunut sen jälkeen. Mikäli uudempia lukuja on, mutta niitä ei tuoda esille – kysymys on kyllä jonkun sortin salailusta.

    Kela maksun hyödyntäminen perusteena on aika vastuutonta, lisää vain meidän kaikkien yhteistä valtion velkaa ja verokeräysten tarvetta. Miten voi yrityksiltä perätä yhteiskuntavastuuta jos sitä ei saa edes omilta poliittisilta toimijoilta.

    Hämeenlinnan omia prosesseja ei ole perattu niin hyvin läpi, että tiedettäisiin mitä ne todellisuudessa maksavat ja mihin kustannus tasoon on mahdollista edes päästä. Tämä vaatisi kuitenkin jo hihojen ylös nostoa ja toimeen ryhtymistä sen sijaan, että valiteltaisiin jo avainasemista lähtien vuodesta toiseen vanhustenhuollon toimimattomuutta. Ymmärrän asenteen toki hyvin mikäli niitä ei edes ole halu parantaa.

    Mitä tulee vaikka yhden uuden laitoksen omaan investointiin on se todella hippusen pieni kaikkeen muuhun kaupungin rahanhassaukseen nähden. Kustannusvaikutus olisi vuositasolla n. 100 000 euroa. Mikä on esim. seuraavan kaupunginvaltuuston esityslistalla olevan Kokoomuksen siirtolapuutarha hommailun taloudellinen vaikutus? Ei käy esille ainakaan esityslistasta. Eivätkö taloudelliset näkökohdat pitäisi ainakin jossain määrin olla päätöstenteon perusteina.

  12. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Vanhustenhuollon palvelujen hankkiminen on siitä hyvä, että alalla on jo nyt oikeasti kilpailua. Tarjonta ja kilpailu näyttävät jopa lisääntyvän. Molempia tulee aktiivisesti edistää. Siitä on monta etua kaupungille. Hämeenlinnan seutu on riittävän suuri kasvualusta.

    Kaupungin pitää tuotteistaa ensimmäisenä vanhustenhuollon palvelut, jolloin vertailut helpottuvat. Tiedotus yksityisen sektorin toimijoille tulee olla jatkuvaa ja avointa. Paikallisten oppilaitosten on tarjottava koulutusta alan yrittäjiksi aikoville ja huolehdittava alalla toimivien yrittäjien kurssittamisesta. Ehkä tiedotus- ja koulutusasiat ovatkin jo hanskassa.

  13. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Iisakki!
    Tämä oli arvokas kirjoitus sinulta, ja se todennäköisesti puhdistaa asian tiimoilta ilmaa.
    Minua (ja lautakuntaa) moitittiin Kalvolan sossun aikaan liian laitospainotteisesta ajattelusta vanhusten hoidossa. Tähän ajatteluun minut ajoi erikoissairaanhoidon ja kansanterveystyön kustannuspaineet, jotka prosentuaalisesti olivat suuremmat kuin kunnan perusturvan.
    Vieläkin olen sitä mieltä, että vanhainkotipaikkoja saisi olla enemmän ja sairaalapaikkoja vähemmän. Vanajaveden sairaalassa lähes koko potilaskunta odottaa hoivapaikkaa yli 200 euron vuorokausihinnalla. Nämä ihmiset ovat tulppana erikoissairaanhoidon toipilaille, jotka muodostavat siis erittäin kalliin paisuntasäiliön.
    Kaupungissa on yli 6000 yli 75-vuotiasta, joiden keski-ikä luultavasti on 80 vuoden paremmalla puolella. Näiden ihmisten toimintakyky romahtaa yleensä nopeasti, mutta ei heitä sairaalaan tarvitse passittaa vaan vanhainkotiin. Mielestäni vanhustyön säästöt tulevat sairaalan puolelta.
    Terveisin Hessu K.

  14. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron!
    Lainasin silloisen otsikon mukaisesti tekstistäsi ” Hämeenlinnan ja HPK:n rahat” tuon kyseisen keskustelun. Siellä kirjoitellessamme sinulta jäi myönnetyistä avustuksista jäähalliyhtiölle tuo kyseinen 50t euroa pois. Se on nyt ok , jos muistit sen.
    Ja kun noita johtajia kehuit. -Toki kaikissa meissä on hyvääkin. En kuitenkaan arvosta sellaisia johtajia , joiden ”ainoina” konsteina on yksityistäminen. Se on liian helppoa. Samoin kuin se, että vain tilastoista katsomalla päättelee, että vanhuksia on liikaa, tai laitospaikkoja on liikaa. Ja sitten tulee johtopäätökseen , että suljetaan ja ostetaan yksityiseltä. Ei helkutti!! Hauho olisi mennyt nurin jo kymmeniä vuosia takaperin , jos meillä ollisi ollut tuollainen päättelymenttaliteetti ja luottamusmiehet, jotka eivät vaadi tarkkoja faktoja ja lukuja. No , nyt se kulttuuri tulee Hämeenlinnaankin, kun rahat on loppu.
    Kunnon johtajat näkevät vaivaa selvittääkseen , missä on ne ongelmat omassa organisaatiossa ja palvelutuotannossa ja tekevät niille jotakin. Edes parannusesityksiä. Se vaatii taitoa , vaivaa ja osaamista. Siitä heille kannattaa maksaa palkka. Ei siitä, että katsotaan tilastoja ja yksityistetään. Yhdenkään lopetettavan laitoksen hoivapäivänhintaa en ole saanut. Silti yksityinen palvelutarjonta on tärkeä osa täydentämään omia palveluita. Sekin on selvä.

  15. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Ei tarvita edes pitkää matematiikkaa, kun tietää että julkinen sektori Hämeenlinnan osalta ajetaan pikkuhiljaa alas. Ei oteta sijaisia, ei palkata uutta työvoimaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Koskee niin hoivapalveluja, kuin muitakin palveluita.
    Toivottavasti viisaat ovat tehneet oikean ratkaisun, vaikka kyllä se yhtä puoluetta tulee rankaisemaan rajusti seuraavissa vaaleissa, tosin ykspuoluejärjestelmä toimii kyllä Hämeenlinnassa.
    Vanhuspalveluissa toivon oikeastaan vain yhtä asiaa, että asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja mahdolliseen sijoituspaikkaansa.
    On muuten tainnut osalta unohtua, että niin kaupungin työntekijät, kuin kaikki luottamushenkilötkin toimivat asiaksaspalvelutehtävissä vai onko vanha kunnon Hämeenlinnamalli haudattu.

  16. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Hei, Iisakki!
    Nytkin on vielä unihiekkaa silmissä, mutta sen verran kustannuksista, että pienessä organisaatiossa kustannukset ovat alhaisemmat kuin organisaatiossa, jossa kaiken pyörittämiseen vaaditaan, jos jonkinlaista hallinnon ja talouden asiantuntijaa sekä työnjohtajaa. Kodinomaisessa pienessä palvelutalossa tai laitoksessa oli se sitten yksityinen tai yhteiskunnan ylläpitämä on inhimillinen ilmapiiri ja kustannukset. Voutilan on omanlaisensa yksikkö ja Päivärinteen palvelutalo yksi vaihtoehto, Uppsala-talo ennen. Vertailutietoja kustannuksista en tässä unenpöpperöisenä kahvimuki kädessä edes etsinyt.

  17. Moi Mirja,

    Sanot, että pieni organisaatio on suurta kustannustehokkaampi. Voipi jossain tapauksessa ollakin, mutta noin yleisesti ottaen käytännössä koko muu maailma on eri mieltä kanssasi. Pienessäkin organisaatiossa on oltava jonkinlainen hallinto, tilinpito, laskutus, jne. Suuressa hallintokustannukset jakautuvat paljon isommalle suorittavan portaan väelle.

    Suuruuden ekonomia on tietysti kovin epäromanttista, mutta on sillä kiistämättömät etunsa. Nythän on sitten hyvä tarkkailla, kumpi on tulevaisuudessa edullisempi ja tehokkaampi: suuren yrityksen pyörittämä palvelutalo vai pienen? Vai sittenkin keskikokoisen?

    Ja Timo:

    uutta työvoimaa tai sijaisia ei palkata kahdesta syystä. On lama, ja toisaalta meillä on takana kuntaliitos, joka toi meille paljon henkilöstöä päällekkäisiin tehtäviin. Jos liitoksesta aiotaan hyötyä eli saada niitä tehoja irti, jota liitoksella haettiin, tämän vaalikauden aikana henkilöstömäärän tulisi vähentyä 300:lla. Sen jälkeenkin Hämeenlinnassa on vielä vertaillen erittäin runsaasti ihmisiä kaupungin palkkalistoilla suhteessa väestömäärään. Eli vahva julkinen sektori.

  18. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Heippa Iisakki !

    Miksi sitten Hassisen tytär palkattiin , kun on kielto päällä ? Vai eiköse koskekaan johtavien virkamiesten ystäviä ja sukulaisia, eikä Demareita. Dementiaa on monenlaista,,- kai . Kirjootellaan lissää,,,,,

  19. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Moi, Iisakki!
    En ole ekonomisti, mutta erään ekonomistin mielipidettä lainatakseni ”suuruuden ekonomia saattaa olla myös harhauttavaa ja todellisuudessa tulla maksamaan”. Kysymyshän on siitä, miten yritystä osataan hoitaa. Palvelutalothan eivät pienessä tai keskisuuressa kaupungissa suuriksi kasva, ovat lähinnä keskisuuria yrityksiä, jolleivät pienehköjä. Pääasiahan on, että palvelut pelaa ja rahat riittävät, niin palveluiden tarvitsijoilla kuin palveluiden tarjoajilla sekä työvoimaa on riittävästi.

  20. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Terve, Iisakki!

    Lama menettelee syynä, mikäli samalla ei suunnata rahaa ulkoistamiseen.
    Kuntaliitosen päällekäisyydet taasen kohdistuvat vain sinne, mistä ei paljoa puhuta. Peruspalvelupuolella ei varmasti ole yhtään päällekäisyyksiä ja tekniselle puolelle ei tullut lisää kuin muutama hassu duunari.

    Juhani, Maija Hassinen taisi mennä töihin yhtiöön.

  21. avatar Irma Taavela sanoo:

    Niin Timo on kyllä oikeassa tuossa henkilöstöasiassa ja blogin kirjoittaja puhuu reikäleipiä.

    Kuntaliitoksen yhteydessä juuri peruspalveluista on rokotettu resursseja vaikka päällekkäisyydet ovat ihan toisaalla.
    On hyvin rimanalittavaa politikointia säästää ensimmäiseksi sieltä minne varta vasten on annettu suosituksia, säädetty lakeja & asetuksia edes jonkinlaisen minimi-inhimillisyyden aikaansaamiseksi.

    Kun Hämeenlinnassa ei pystytä aina palkkaamaan edes lain vaatimia sijaisia tms. niin sitten vaan valuttamaan käytännön tekijöitä sieltä organisaation yläpäästä.

    Nykymenoon tulee raja vastaan – ellei ole jo tullut.

  22. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron Iisakki!
    Joko olet saanut itsellesi uudet lukemat tehostetusta palveluasumisesta selvitettyä? Päästään sitten laskemaan paljonko kaupunki rikastuu tai köyhtyy.
    T Hannu

  23. avatar iisakki sanoo:

    Moi Hannu,

    enpä ole kerennyt/muistanut. Mikset kysy itse?

    Sen verran muistan, että hinnat ja puitesopimukset kaikkien nykyisten ja tulevien palveluntarjoajien kanssa on kilpailutettu jo vuoden 2008 lopulla entisen perusturvalautakunnan päätöksellä. En käsitä, miksei muka näitä hintoja olisi käytetty laskelmien perusteena? Kilpailetut hinnat ovat voimassa jonnekin 2011 loppuun saakka, varmaan tosin sisältävät jonkun indeksin.

  24. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Hei Iisakki. Aikaa kun on niin olen sossuna sivusta seurannut
    tätä paikallista vanhustenhuollon keskustelua joka meikäläisen silmin on ollut sisällöltään niin tunnepohjaista joka ei johda mihinkään. Tämä sinun blogisi on täyttä asiaa, hienoa! Kustannuksiin en ota kantaa.Jonkinlaisena ammattilaisena olen vahvasti sitä periaatteelista mieltä että julkinen sektori tarvitsee
    rinnalleen yksityisen sektorin jotta päästään laadukkaaseen
    tulokseen. Sitäpaitsi kuntalaisten on luotettava siihen että virkamiehet ja päättäjät käyttävät järkeä kun tehdään sopimuksia yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Näin ainakin aikaisemmin käynyt; tässä esimerkki: Kun lastensuojeluun perhekotitoimintaan rantautui yhtiömuotoista
    ( pörssiyhtiö) perhekotitoimintaa ilmeni , ettei toiminta vastannut lastensuojelulain sisältöä ja tavoitteita ja yhteistoiminta kaupungin ja yksityisen palvelutuottajan kanssa päättyi.
    Jos yksityinen sektori olisi sellainen peikko kuin miksi se tällä seudulla nähdään, niin miksiköhän sosiaalialan edunvalvontajärjestö, Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia ry
    on kohta jo vuosikymmenen ajanut sosiaalialan ammatinharjoittamisesta annetun lain voimaantuloa eduskunnassa? Valitettavasti se lakiehdotus lepäilee edelleen
    jossakin mapissa eduskunnan arkistoissa ja jonottaa pääsyä suureen saliin. Me sossut kun olemme niin vallttomia että välillä tekee mieli tehdä työtä aidan toisellakin puolella.

  25. avatar Virpi Kukkonen sanoo:

    Minä kanssa… niin, on aivan sama missä niitä ikäihmisiä/vanhuksia ja muuten apua tarvitsevia hoidetaan, kunhan hoito on hoitoa eikä säilytystä. Ei se aina takaa hyvää laatua hoitamisessa, vaikka katto olisi korkealla ja sisustus kohdallaan. Henkilökunnan saatavuus, varsinkin pätevän ja koulutetun, on kaiken hoitamisen ydin ynnä hyvä johtaminen. Sitä sopii miettiä, miksi on vaikea saada henkilökuntaa näihin pörssiyhtiöihinkin, miksi sama koulutettu väki kulkee muurahaispolkua työpaikkaa vaihtaen…

    jotta tällainen ajatus tänä aamuna

    t. Virpi koo

  26. avatar omainen sanoo:

    Jo on törkeyden huippu vanhustenhoidossa: isäni pakotetaan menemään uuteen palvelualoon. Hän menisi mielummin ”vanhaan” vanhainkotiin. painostus on kova. Sosiaalihoitaja ilmoitti minulle että teitä on 1/2 vuotta aikaa realisoida omakotitalo. Miks ivanhuksilta viedään koko omaisuus kun ovat ne kovalla työllä aikoinaan hankkunneet. Tehkää nyt te siellä kaupungin valtuustossa jotakin tämän vanhusten asian eteet. Näin ei voi jatkua!

  27. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Omaiselle!
    Tuo on kova paikka.
    Kalvolan sossussa aikoinaan pohdittiin asiaa, kun leski asui isoa omakotitaloa, mutta ei oikein jaksanut maksaa lämmitystä ja muita kuluja. Vanhus oli hyväkuntoinen ja tuli muuten toimeen yksikseen eli oli halpa kunnalle.
    Nämä omaisuusasiat on hyvä järjestellä ajoissa, ettei tule pakkotilanteita. Ajat ovat muuttuneet, ja vanhat vanhainkodit ilmeisesti lopetetaan tykkänään, ja vanhukset sijoitetaan palveluasuntoihin. Vanhusten määrä ja kustannukset ajavat tähän. Muinaisessa Kalvolassa omaiset olivat tämän äkänneet, tai muuten olivat rahan tarpeessa, sillä meillä suuri osa palveluasuntojen asukkaista olisivat tarvinneet sossun apua. Siihen ei menty, vaan palveluasunnot alihinnoiteltiin. Ei sekään ollut hyvä ratkaisu.
    Ison organisaation seasta tulee kaikenlaisia töräytyksiä, mutta asiallista ja ystävällistä palvelua kuntalaiset tarvitsevat.
    Jaksamista t. Hessu K.

  28. avatar iisakki sanoo:

    Terve Omainen ja Hessu,

    Heikin kanssa samaa mieltä siitä, että asiallista ja ystävällistä palvelua tulee saada. Se on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus, eikä pysty ottamaan kantaa siihen, minkätasoista palvelu tai ”painostus” on ollut tässä tapauksessa.

    Muuten kaupungin politiikka on aivan sama, mikä se on ollut aina aiemminkin. Ja on muissakin kunnissa. Enpä usko, että Suomessa on kuntaa, joka pystyy ylläpitämään vanhukselle kahta asuntoa yhtäaikaa, ja vieläpä toista tyhjillään. Ei, vaikka vanhus olisi ns. laitospaikalla eli vanhanmallisessa vanhainkodissa. Sitten on eri asia, jos vanhus vain käy intervallilla hoitokodissa.

    Omaisuutta ei kuitenkaan ole mikään pakko realisoida. Vanhan asunnon voi antaa esimerkiksi vuokralle, jolloin vuokratulo lasketaan osaksi vanhuksen tuloja ja otetaan huomioon laitoshoidon tai palveluasumisen hinnassa.

    Eli vanhuksilta ei todellakaan viedä heidän omaisuuttaan. Laitoshoitoon pääsy ei myöskään ole mikään tahdon kysymys, vaan riippuu ihmisen hoidontarpeesta. En minäkään – tai kukaan – pääse esimerkiksi keskussairaalaan polvileikkaukseen, jos lääkärin mielestä polvessani ei ole mitään vikaa. Jos haluan silti polvileikkaukseen, minun pitää maksaa siitä omilla rahoillani – ja voi olla, ettei siltikään kukaan lääkäri suostu leikkaamaan. Ainakaan, jos lääkärillä on yhtään moraalia.

    Eli jos isäsi kunto ei edellytä raskasta laitoshoitoa, häntä ei ohjata laitoshoitoon, vaan palveluasumiseen. Palveluasunto on vanhuksen oma koti, josta aikanaan sitten siirrytään laitokseen, jos kunto niin huonoksi menee.

    Omaisten kannattaa miettiä, mitä vanhalla asunnolla/talolla tekee. Isäsi siihen tuskin enää palaa, jos on katsottu, ettei hän enää siinä pysty millään enää asumaan.

    Toistetaan nyt vielä sekin kertaalleen, että sossun luukulle kukaan ei myöskään joudu, jos ei tulot riitä palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Silloin maksuja kohtuullistetaan siten, että tietty määrä käyttörahaa jää kuukausittain vanhukselle ja kaupunki kattaa lopun osuuden maksuista. Nykykäytäntö on sama laitospaikoilla ja kaupungin osoittamassa palveluasumisessa.

  29. avatar Jukanpoika sanoo:

    Hehheh, tässä se nähdään, ensin esperi kahmii kaikki markkinat, sit jäädään ihmettelemään kuka hoitaa…valtakunnallinen kieltäytyy tekemästä esperin töitä, mikä on ihan oikein! esperin resurssit ei riitä edes pk-seudun häly-ajoihin…jee, hyvä esperi…niin, ja nythän se tais mennä ihan rahoitusyhtiöpohjalle…miettikää…

Jätä kommentti

css.php