Hämeenlinnan ja HPK:n rahat

Olin eilen Jyväskylässä kuulemassa paikallisilta kunnallispampuilta sikäläiseen kuntaliitokseen ja kuntaliitossopimuksiin liittyvistä ongelmakohdista – ja samalla tietysti katsottiin JypHT:n ja HPK:n välinen konttaus. Jyppikään ei siis häikäissyt, mutta Kerhon peli oli ihan uskomatonta kuraa… Ei tarvitse olla johtava kiekkoanalyytikko arvioidakseen, ettei kumpikaan näistä ”pikkuseuroista” todennäköisesti taistele tällä kaudella mestaruudesta.

Kyselin kaupunginjohtaja Markku Anderssonilta, minkälainen kiekko-oppositio Jyväskylässä on. Rempattiinhan sielläkin viime vuonna jäähalli moderniin kuntoon kaupungin rahoilla ja kunnallispolitiikassa vaikuttaa kiekkoihmisiä veskari Sinuhe Wallinheimosta lähtien. Andersson, joka aikaisemmin johti SaiPan kotikaupunkia Lappeenrantaa, kuvasi asetelman tismalleen samanlaiseksi kuin se on Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja kaikissa muissakin Suomen SM-liigapaikkakunnilla kenties Helsinkiä lukuun ottamatta (siellä jääkiekko hukkuu ilmeisesti kaiken muun sirkushuvin sekaan).

Oppositio on siis vahva tai ainakin erittäin kovaääninen, ja argumentoinnille on tyypillistä viittaukset muiden lajien sorsimiseen, syytökset hyvä-veli-politiikasta sekä erilaisista epärehellisistä rahoituksen muodoista, ”piilotuesta”. Meillä Hämeenlinnassa olen kuullut kymmenittäin erilaisia, varsin mielikuvituksekkaitakin teorioita, kuinka kaupungin rahaa valuu HPK:lle. Esimerkiksi kuulemma omaishoidontuestakin lohkaistaan kymmenykset Kerholle. Miten temppu sitten tehdään kaikkien jääkiekkovastaisten luottamushenkilöiden, tilinpidon ja tilintarkastajien ohitse, sitä ei vielä kukaan ole osannut minulle selittää, enkä ole mitään todisteita löytänyt aktiivisesta etsinnästä huolimatta.

Alituiseen törmää myös syytöksiin, että eri tukimuotojen summia pimitetään talousarviossa valtuutetuilta ja kaupunkilaisilta. Tosiasiassa kaikki luvut löytyvät kaupungin budjetista, tosin eri momenttien alle jakautuen. Näitä lukuja on pyritty avaamaan valtuutetuille syksyn mittaan infotilaisuudessa ja kyselytunnilla, sillä säästöjä haettaessa elämänlaatupalvelut ovat luonnollisesti erityisen huomion kohteena.

Yritän nyt tähän alle koota eri tukimuotoja ja lukuja sekä jääkiekon että vertailun vuoksi jalkapallon osalta, ovathan ne kaksi suurinta lajiamme, ainakin toistaiseksi. Jutusta voi tulla vähän pitkä, koittakaa jaksaa.

Ensinnäkin tukea tulee vuotuisiin harrastuspaikkojen ylläpitokustannuksiin. Tässä laskelmassa on käytetty parin vuoden takaisia käyttökuluja, jotka ovat kasvaneet vain palkkakulujen yms. indeksitarkastuksen verran, suhteet ovat edelleen samat. Ja mukana on vain ainoastaan nykyisin Liikuntahallit Oy:n hallinnoimien paikkojen kulut, ei puisto- ja pienkenttiä tai ulkojäitä ollenkaan. Kaurialan kentän osalta on laskettu 50 prosenttia jalkapallon osuudeksi ja toinen puoli lasketaan yleisurheilulle.

Jäähallituki on yhteensä 425 000 €, josta lasketaan -15 prosenttia taitoluistelun osuudeksi. Yhteensä 361 250 €.

Jalkapallon tuki jakautuu Pullerihallin tukeen 160 000 €, Pullerin kenttiin kesäisin 98 000 € ja Kaurialaan (198 000 € : 2 =) 99 000 €, yhteensä 357 000 €.

Vuotuisten käyttökulujen suhteen lajit menevät siis lähes yksi yhteen. Tämä selittyy lähinnä sillä, että jääkiekon harrastajat maksavat harrastuspaikkojensa oikeista kuluista n. 50 prosenttia. Jalkapallon osalta käyttäjien kattama osa Kaurialan ja Pullerin ulkokenttien osalta jää marginaaliseksi, hallissa n 30 prosenttiin. Eli jääkiekkoilijat maksavat harrastuksestaan, futaajille paikat tarjotaan huomattavasti huokeammin.

Sitten on vuokratuet seuroille. HPK maksaa toimistotiloistaan vuokraa 1136 € kuukaudessa, joka on lähellä markkinahintaa. Kuntosalista 500 € kuukaudessa. Junnukiekko maksaa varustepörssistään 210 €/kuukausi, joka on erittäin huokea hinta. HPK:n Kerhoravintolan vuokra on 3200 € kuukaudessa, mikä on markkinahinta.

Jalkapallossa HJS maksaa Pullerihallin toimistostaan 150 €, FC Hämeenlinna maksaa koko Matinsaunasta 672 € kuukaudessa, mikä on luokiteltavissa lähes ilmaiseksi sen kokoisesta talosta. Samoin huokea on stadionin vuokra (muutamia satoja euroja) ottelutapahtumiin, kun taas Patria-areenan käyttö maksaa HPK:lle parhaimmillaan playoffseissa 7000 euroa per peli.

Vuokratuen osalta jalkapallo voittaa siis selvästi, jos verrataan vuokran osuutta tilojen markkinahinnasta.

Sitten tulevat seuratoiminnan tuet, jotka jaetaan liikuntatoimen laatiman pisteytysjärjestelmän mukaan. Pisteitä tulee harrastajamäärästä, tapahtumista, koulutuksesta, valmentajamäärästä yms. attribuuteista. Yleisesti kriteerejä on käsittääkseni pidetty seuroissa tasapuolisina. Muistaakseni viime vuonna HPK junnujääkiekko sai seuratukea n. 21 000 euroa, HJS reilun 10 000 euroa. Aikuisten toimintaan seuratukea ei makseta.

Lisäksi kaupunki harrastaa markkinointiyhteistyötä SM-tason seurojen kanssa eli jalkapallo ei ole saanut yhteistyösopimusta liigasta tippumisen jälkeen. Tätä on kompensoitu tänä vuonna esim. otteluisännyyden ostamisella. HPK:n sopimuksen arvo on n. 45 000 €, naisten lentopallon n. 20 000 euroa, salibandyn hieman vähemmän ja uppopallon jne. luokkaa maapähkinöitä. Sopimusten suuruutta tarkastellaan mittareina menestys, lajin merkittävyys ja kansallinen näkyvyys.

Sitten viimeisenä tulevat pääomakustannukset eli lainanlyhennykset. Jääkiekon osalta remonttivelkaa lyhennetään 400 000 (plus korot, määrä ei vielä selvillä) euroa vuodessa. Pullerihallin lyhennys on 120 000 euroa (plus korot, vaihtelee niin ikään). Lyhennykset eivät kuitenkaan kerro sijoitetun pääoman arvoa.

Rakennusten arvoa on aika vaikea lähteä laskemaan vuosia niiden rakentamisen jälkeen. Karkeasti voisi arvioida, että jäähallien yhteisarvo on n. 20 milj., Pullerihalli 3-4 milj. ja Kaurialan stadionista tai Pullerin kentistä en uskalla sanoa mitään.

Pääomia on joka tapauksessa kiinni jääkiekossa ehkä puolet enemmän kuin jalkapallossa.

Summa summarum, näkisin että jalkapallo on vastoin ”yleisönosastokäsitystä” Hämeenlinnassa erittäin hyvin resursoitu tasoonsa nähden. Toki on jääkiekkollakin upeat harrastuspaikat. Lajien välillä on kuitenkin kärjistettynä se ero, että HPK on lajissaan Euroopan 40 parhaan seuran joukossa ja peleissä käy säännöllisesti vajaat 4000 ihmistä, FC Hämeenlinna saattaa yltää jalkapallossa Euroopan 4000 parhaan joukkoon, ja peleissä käy reilut 400 ihmistä. Juniorityön osalta jalkapallolla on nykyään jo hieman enemmän harrastajia, mutta toiminnan laadussa ja tasossa jääkiekko pesee jalkapallon vielä selvästi.

Itse pidän jalkapallosta lajina enemmän kuin jääkiekosta, mutta em. seikat on rehellisyyden nimissä otettava huomioon arvioitaessa näiden kahden lajin välisiä suhteita. Samantyyppistä arviointia olisi hyvä suorittaa myös muiden lajien osalta ja erityisesti akselilla kulttuuri versus urheilu. Katsotaan, jos olisi energiaa palata näihin aiheisiin myöhemmin… Yllä olevia lukuja saa mielellään kommentoida ja arvioida, jos näkee niissä jotain epäselvää. Tarkistetaan ja korjataan sitten vielä tarpeen mukaan.

66 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinnan ja HPK:n rahat”
  1. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Iisakki!

    Ja heti aluksi kiitos avauksestasi. Kunhan talvi tässä lähenee niin varmasti ehdimme syvällisemmin näitä yhtiöitä suoria. Hämeenlinnan ”ongelmana” on suuri yhtiöiden lukumäärä, läpinäkyvyyden kannalta. Sille teemme varmasti jotain pikapuolin. Ne on laitettava samalle viivalle samalla sapluunalla , kuten olen aiemminkin esittänyt. Avustukset. lainat, korot, pääomat jne. Kaikissa yhtiöissä. Sen lisäksi tulee aivan yhtä tärkeänä konserniohjaus ja sen vaateet ja vaadittavat selvitykset valtuustolle. Se on meistä , siis valtuustosta ja erityisesti k-hallituksesta kiinni.
    Kuten tiedetään kaupungilta annetut avustukset, maksetut lyhennykset ja korot vaikuttavat yhtiön toimiin. Ne myös pitää näkyä kohdistettuna kyseisille ”momenteille” – lautakuntien sisällä, liikunta, kulttuuri jne.
    Toinen näihin ”avustustarpeisiin” vaikuttava tekijä on yhtiöiden sisäinen talous. Miten mikin kirjataan, eli minne, mitä ostetaan ja keneltä ja mihin hintaan, millaisia sopimuksia yhtiöt tekevät ja keiden kanssa jne. Nämä täytyisi olla selvillä myös, kun avustuksen suuruutta arvioidaan. Eli annetaanko avustusta kenties liian vähän tai liian paljon. Miten käy yhtiön pääomien, joudutaanko kohta pumppaamaan osakepääomia jne. Saman instanssin, eli valtuuston tulee saada näistäkin tarvittavat tiedot.

    Ja vaikka otsikkosi oli Hämeenlinnan ja HPK:n rahat, niin yhtä tärkeää on yhtiöiden rahat, tässä tapauksessa Jäähalliyhtiöt Oy:n rahat, ja sopimukset.
    Pikaisesti laskien voin yhtyä laskelmaasi kokonaisavustuksesta, 425 000 e, paitsi lisäisin siihen ko yhtiölle ainakin parina vuonna automatic tulleen 50 000 e suuruisen peruskorjausavustuksen. Eli n 475000 e. Muiden avustusten nimikkeet ovat ainakin lainanlyhennysavustussavustus , nuorisoavustus, toiminta-avustus …
    Muita pohdittavia asioita on: Ensiksi tilikaudentappio, v 2007, 104 000e ja v 2008 ,231000 e. Mitä tästä seuraa?
    Jäähalli Oy on myös ostanut hallintopalveluita v 2007 , 44000 eurolla ja v 2008 n 50000 eurolla. Keneltä ? Omalta konsernilta?
    Henkilökulut olivat v 2007 vain n 3400 eur ja vuonna 2008, 6300 euroa. Kuka maksaa tj:n palkan ja muiden palkat, minne ne on jyvitetty ja millä perustein? Kuuluuko tj;n palkka hallintopalveluihin?
    Lisäksi menoina on esitetty ”vierastyövoima” , v 2007 302 000 e ja myös 2008 302000 euroa. Toki nämäkin kiinnostavat valtuutettuja. Lisäksi uusienkin valtuutettujen (vanhat varmaan osaa jo ulkoa) olisi kiva tietää yhtiöiden tekemät sopimukset kolmansien osapuolten kanssa. Uudet eivät ainankaan tiedä millaisin sopimuksin mainokset ovat yhtiön seinillä, kuka saa rahat, meneekö niistä nuorisolle jne.. Tiedän, että ovat yhtiöitä, mutta sepä tässä läpinäkyväisyydessä ongelma onkin. Vaikuttavat kuitenkin mahd avustuksiin.
    Lopuksi kun tsiikaa edellisten tilikausien tappioita ,v 2007/2008, niin toki valtuutettujen pitää huomata mihin yhtiö on näillä eväin menossa. Tuleeko pääoman pumppauspyyntöjä?
    Siis kiitos avauksestasi Iisakki, vielä kerran. Keskustelemalla ja avoimin kortein varmasti saamme kaikille tarvittavat tiedot kustakin kaupungin yhtiöstä. Ehkä edellä pikaisesti , puoliunisena kuvatut asiat auttavat ymmärtämään sitä, että kysymyksiä on paljon. Ja että kaupunkikonsernissa ei aina voi tuijottaa vain pelkkää avustusta tai muuta lukua tai kohtaa.
    Terkuin Hannu

  2. avatar iisakki sanoo:

    Huomenta Hannu,

    kysymyksiä oli paljon, mutta onneksi niihin jokaiseen löytyy selkeä ja helppo vastaus. Suurimpaan osaan tässä minulta ja loppuihinkin tilaajapäälliköltä tai toimitusjohtajalta. Niin helppoa se on, kun vain osaa kysyä, eikä jää hieromaan salaliittoteorioita kavereiden kanssa torikahvilaan 😉

    Aletaans purkaminen tuosta ”samalle viivalle” laittamisesta, jota en ole vielä oikein ymmärtänyt. Tarkoitatko jotain excel-taulukkoa, johon nuo tiedot on laitettu joka yhtiöstä? Ne ovat niin todella erilaisia luonteeltaan ja tarkoitukseltaan, että et millään tule saamaan esim. Vesi Oy:tä, Asunnot Oy:tä, Verkatehdas Oy:tä tai Liikuntahallit Oy:tä samalle viivalle sillä tavalla, että jokaisella olisi samanlainen avustus tai ei avustusta ollenkaan. Vai mitä ihmettä tarkoitat?

    Konserniohjeita uudistetaan parhaillaan, ja ne tulevat valtuuston hyväksyttäväksi. Lautakunnissa ja kh:n budjetissa näkyvät jo nyt avustukset momentittain ja se, mihin ne on tarkoitettu.

    Yhtiöiden taloutta ja niiden tekemiä sopimuksia hallinnoi tietenkin yhtiön hallitus. Miksi se muuten olisi edes olemassa? Tiedot sopimuksista saa kysymällä tarkemmin. Ei niitäkään voi kaikkia rinnakkain excel-taulukkoon koota. Avustusten määrää lautakunta tai kh pohtii vuosittain budjetin yhteydessä. Virkamiehet käyvät neuvottelut siitä, mitä milläkin summalla saadaan, ihan niin kuin muidenkin yksiköiden kanssa tilaaja-tuottajamallissa.

    Valtuusto saa aivan varmasti tiedon, jos joudutaan pumppaamaan pääomia. Valtuusto kun päättää sellaisista pumppaamisista.

    Sitten Jäähalli Oy:n asioihin, se on Liikuntahallit Oy:n alainen yhtiö, joka selittää monet noista kysymyksistäsi. Ensin kuitenkin siitä korjausavustuksesta. En ole aivan varma sisältyikö se tuohon kokonaislukuun, jonka poimin Päivi Joenmäen selvityksestä, tarkistetaan. Viime vuonna sitä ei peruskorjauksen takia kuitenkaan muistaakseni maksettu.

    Jäähalli Oy:lle on määritelty yhtiötä perustettaessa, että se saa tehdä poistojen verran tappiota tilikaudella. Talous on edennyt suunnitelmien mukaan, eikä aiheuta pääomien pumppaamista.

    Jäähalli Oy ostaa hallintopalvelunsa emoyhtiöltä eli Liikuntahallit Oy:ltä. Siellä on tj:n palkka, toimistosihteerit, tilintarkastus yms. Ne määräytyvät tytäryhtiöille prosenttiosuuksin niiden koon ja työvoimatarpeen mukaan.

    Samoin varsinaiset työntekijät ovat Liikuntahallit Oy:n palkkalistoilla. Heidän työpanostaan sitten tyttäret ostavat, siitä vierastyövoima. Ne parin tuhannen summat ovat todennäköisesti jonkun timpurin tai tms. työpanosta, jota Jäähalli Oy on ostanut ulkopuolelta. Tarkemman tiedon saa tj:ltä.

    Hallien seinät on annettu eri seurojen käyttöön mainoksia varten. HPK:n edustus myy luonnollisesti Patria-areenaa, Junnukiekko taas jääliikuntakeskusta, Naiset Metritiski-areenaa, HJS Pullerihallia, FC Hämeenlinna Kaurialaa, Trackers Iittala-hallia jne. Liikuntahallit Oy:lle ei tule tuloja mainosmyynnistä, ei siis vaikuta avustuksiin, ellei jostain kumman syystä toisin päätetä.

    Valtuutettujen on tosiaankin hyvä tiedostaa, mihin yhtiö on menossa, jos avustuksia leikataan suunnitellusti. Mutta tästä asiastahan infossakin juuri oli puhe, kuten myös lautakunnan kanssa käytävissä budjettineuvotteluissa. Tähän asti yhtiön talous on edennyt juurikin suunnitelmien ja valtuuston päätösten mukaan.

    Kuten ehkä huomaat, läpinäkyvyydessä yhtiöt ovat jokseenkin samalla viivalla minkä tahansa hallintokunnan tai yksikön kanssa. Tilinpäätökset saa halutessa ja kysymällä tietoa. Aivan samantyyppisiä kysymyksiä voi esittää vaikkapa mistä tahansa kaupungin nettoyksiköstä. Varikolla kirjataan asioita omalla tavallaan, eivätkä kirjaukset ole välttämättä kovin yhteismitallisia vaikkapa terveyskeskusliikelaitoksen kanssa. Sama viiva on käsitteenä aika mahdotonkin tässä mielessä. Sen takia on lautakunnat, hallitukset ja johtokunnat, että he tutustuvat tarkemmin yksityiskohtiin, valtuutetulle on tärkeintä kokonaiskuva – ei nippelitieto.

  3. avatar ossia sanoo:

    Tervehdys herrat!

    Mielenkiintoinen aihe. Herättää aina suuria tunteita. Hauhon mies kävi täkyyn hanakasti ja mikä ettei. Minusta koko jäähalliasia on lähtökohtaisesti väärällä pohjalla. Kahden hallin (Patria ja Metritiski) sopimukset pitäisi suoraan käyttötarkoituksensa kautta olla verrattavissa kaupungin toistenkin yritysten kanssa tekemiin sopimuksiin. Eli laskea investoinnit sekä tuotto-odotus ja tällä perusteella vuokra. Samalla tavalla kuin se lasketaan vaikkapa Koneen kanssa. Hallithan ovat käytännössä kokonaan HPK:n käytössä ja määräysvallassa. HPK käyttää niitä liiketoimintaansa ja siksi ihmiset eivät ymmärrä, että joku porukka on kyennyt pitämään niitä mukana kaupungin budjetissa vuosikaudet. HPK vuokratkoon hallit, palkatkoon niihin henkilökunnan, hoitakoon niiden kunnossapidon jne. Loppuu se ainainen vääntäminen tästä asiasta. Toiminnan arvostelua pidän osin perusteltuna, osin joidenkin faktojen jälkimainingeissa syntyneenä liioitetteluna. Tästä esimerkiksi kelvatkoon lumipyryn jälkeinen vertailu vaikkapa keskussairaalan ja jäähallin ympäristöjen kesken. Arvatkaapa kumman lähistöllä on enemmän kalustoa töissä. En tiedä mitä Hauhon mies tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta itsekään en pidä vertailussa olleita harrastuspaikkoja yhteismitallisina tarkoittuihin lajeihin. Ei kai Retsin ”perintönä” tullutta futishallia mahdollisuuksineen voi mitenkään verrata uusiin jäähalleihin. Voidaan mainita, että kaupungissa on halli, jota voidaan käyttää jalkapallonkin talviharjoitteluun, mutta jäähallien vastaavuudella tämä tarkoittaisi noin Pirkkahallin tasoista rakennelmaa. Lisäksi kaikki jalkapalloon tarkoitetut ulkokentät ovat kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä, eli ovat samalla joukkoliikuntapaikkoja. Jäähalleihin voi päästä tsäkällä luistelemaan muutamia kertoja kaudessa. Futishallia käytettiin ainakin ennen myös yleisurheilun ja golfin harjoitteluun. Kaurialan stadion on hieno paikka. Kenttä on jalkapallon ja yleisurheilun lisäksi kenen tahansa harrastuksille avoin. Kunnollista lämmintä katettua baaria tms. josta huonolla kelillä voisi tapahtumia seurata siellä ei ole. Jäähalliin liittyvä negatiivisyys ei uskoakseni kokonaan johdu rakennuksista ja rakennelmista, vaan suurimmaksi osaksi kansan uskomuksista niiden ympärillä pyörivästä kähminnästä. Älä nyt Iisakki vedä tätä asiaa takaisin kabinetteihin, vaan avaa se kaikelle kansalle ja laadituta vertailukelpoiset talulukot, kun Hauhon mies niitä avauksesi jälkeen pyysi. Sitä kautta tämän iänikuisen vääntämisen voisi kääntää mahdollisuudeksi. Vaarana tietysti on, että HPK:n uudet hallit osoittautuvat käyttökuluiltaan kerta kaikkiaan liian kalliiksi, etenkin kun yleisö on kaikonnut jäähalleista kautta maan .

  4. avatar Pimu sanoo:

    Miten ossia ehdottaisit järjestettävän Kaupunginteatterin tai vaikka Sibeliusopiston rahoituksen? Kumpaankin palaa kaupunkilaisten verorahaa satoja tuhansia, teatterin yhteydessä taitaa miljooniakin, vuositasolla.

  5. avatar ossi a sanoo:

    Parahin Pimu

    Varmaan nekin asiat ovat syvällisen pohtimisen arvoisia. Ehdottaisin kuitenkin, että emme sekoittaisi tähän Iisakin avaukseen nyt esittämiäsi kohteita sen paremmin kuin maauimalaakaan, mutta sanahan on tietenkin vapaa. Pakko minun on myös myöntää, että en tunne niidenkään laitosten toimintaperiaatetta kuin mutuna. Sitä kautta minulla kuitenkin on vahva uskomus, että niillä laitoksilla mikään yritys ei tee businesta. Korjaa toki, jos olen väärässä.

  6. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Teille!
    Tuosta samalle viivalle asettelusta. Käy se exel-taulukkokin, mutta ajattelin oikeasti periaatteellista muutosta aina tilikarttoja myöden. Omistuspohja/kaupungin sitomat pääomat yhtiöiden osakkeisiin . Takaukset yms.
    Yhtiöt vastaisivat jokainen omista veloistaan, koroistaan ja kiinteistöistään. Joko itse tai mahd kiinteistöyhtiön kautta, joka perisi käypää vuokraa ja joka vastaisi omista kuluistaan. Ongelmaksi tulee menneisyys. Jos kaupunki on rakentanut tai rahoittanut yhtiöiden omaisuutta ja menot ovat nyt kaupungin velkoina. Tämä pystytään kuitenkin lähivuosilta selvittämään, tai aloitetaan vuodesta ”nolla”. Yhtiöt saisivat vain ”xxx-avustusta” tms. Palvelut olisi kyettävä tuottamaan sovituin ehdoin, mitkä ne olisivatkin. Näin pääsisimme samanlaiseen käsitykseen kaikista yhtiöistä. olisivat ne mitä tahansa. Suurin hyöty olisi kuitenkin se, että yhdellä silmäyksellä näkisimme , mitkä ovat menot kullekin yhtiölle. Silti tämä vaatii tarkkaa konserniohjausta ja avoimmuutta. Ongelmana esim edellä mainitsemassasi, ja minunkin mainitsemassani Jäähallit Oy:n avustuksissa ja tilinpäätöksissä on, että koko toiminta ja rahaliikenne pitää nähdä yhdellä kertaa aina kaupungin rahavirroista yhtiöihin ja niiden tytäryhtiöihin ja kunkin kirjanpitoon.
    Tämä kaikki selkeyttää kaupunkilaisten ja valtuutettujen ymmärrystä yhtiöistä ja rahankäytöstä. Lisäksi näkisimme oikeat luvut mitä mikin maksaa.
    Hämeenlinnan ongelmana on suuri konsernivelka, mikä lisää ”omien” palveluiden hintaa. Konsernin omavaraisuusaste 2008 (ennen kuntaliitosta) oli 52,20% ja konsernivelka 4627e/as. (pelkän kaupungin 72,57%). Kriisirajana konserneissa voidaan pitää 50%. Vaikka huomioon otetaan yhtiöiden laatu (esim As Oy) niin tilanne ei ole vertailussa hyvä. Voihan se olla , että se parani kuntaliitoksessa. Näidenkin lukujen ja tietojen valossa yhtiöiden merkitys on erittäin tärkeä ja niiden toiminta pitää saada läpinäkyvämmäksi. Ja ei sitten niitä herneitä, vaikka näistä keskustellaankin..

  7. avatar iisakki sanoo:

    Iltaa,

    ei ole tarvetta herneihin, mutta se on pakko todeta, että olet paikoin pahasti eksyksissä ja tietämätön, jos oikein ymmärsin tuon selostuksesi. Ei ole mahdollista tai millään tavalla järkevää luoda jokaiselle yhtiölle yhtenäistä tilikarttaa, koska yhtiöiden toiminta on luonteeltaan hyvin erilaista. Vesi Oy:lla ja Kaupunginteatterilla ei voi olla identtinen tilikartta – puhumattakaan omistuspohjasta tai takauksista.

    Me olemme jo tilanteessa, jossa yhtiöt vastaavat omista veloistaan, koroistaan ja kiinteistöistään. Lainat on luonnollisesti otettu kaupungin takauksella – siitä tilanteesta ei ole poispääsyä, koska se vaatisi mielettömiä oman pääoman korotuksia, joka pitäisi taas tehdä lainarahalla – noidankehä. Verotusoikeutta yhtiöille ei voi kuitenkaan luovuttaa. Ja jos ymmärrät esim. näiden kulttuuri- ja liikuntayhtiöiden toiminnan luonnetta, tiedostat, että pelkillä liiketoimintatuloillaan ne eivät ikinä tule pärjäämään. Käytännössä mikään kulttuurilaitos ei Suomessa pärjää ja liikuntapaikoistakin vain aniharva.

    Sillä mainitsemallani excel-taulukolla päästään hyvin yksinkertaisesti tuohon yhden silmäyksen tavoitteeseesi. Suurimmalle osalle yhtiöistä menee vain yksi tuki, sen nimi ei vain ole xxx. Esim. Verkatehtaan kokonaisnettomenot eli ”hinta” näkyy tasan yhdestä luvusta – se on se avustuksen määrä. Hyvin yksinkertaisilla yhteenlaskuilla saadaan kokonaismenot myös Liikuntahallit Oy:n kokonaisuudelle. Itse asiassa kokonaismenot on jo summattu elalan budjetissa, jonka alakohdista löytyvät tuet liikuntapaikoittain. Tämä kaikki, jota haluat esiin, on jo esillä. Minä vain pilkoin sen eri osasiin tuossa aloituksessa. Sen excel-taulukon, jossa on kaikki yhtiöt samalla arkilla saat vaikka pyytämällä sellaisen tarkastuslautakunnalle rahoitusjohtajalta. Se tilikartta-asia ei kuitenkaan ole toteutettavissa, sen varmasti ymmärrät itsekin, kun pohdit asiaa hieman tarkemmin.

    Tuosta konsernivelasta vielä: ylivoimainen enemmistö tulee juuri Asunnot Oy:stä. Se on melkoisen turvallista velkaa, kun jokaisen euron vastineena on kiinteistömassaa ja enemmän pääomaa kuin useimmalla tavallisella asuntovelallisella. Sekin luo turvaa, että vuokra-asunnoille kantakaupungin alueella riittää näillä näkymin hyvin kysyntää. Lisäksi käsittääkseni konsernivelan tilastoa saattaa vääristää se, että Vesi Oy on 60 miljoonaa velkaa – kaupungille.

    Sen voin tosin vakuuttaa, että Asunnot Oy:n asema ei todellakaan parantunut kuntaliitoksessa ja tiedät sen kyllä itsekin. Liitoskuntien vuokra-asunnot olivat paikoin sananmukaisesti rikollisen huonosti hoidettuja. Joka tapauksessa, suuri konsernivelka on ongelma lähinnä kaupungin vuokra-asujille, palveluiden hintaan sillä ei ole mitään vaikutusta.

  8. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Iltaa vielä Iisakki!
    En nyt kovin eksyksissä tunnusta olevani. Tuo tilikartta tarkoittaa yhteneviä tunnuslukuja, joita voidaan verrata keskenään tai sitten muuten vaan tarkastella. Ja kun jo näin pitkällä jo ollaan , niin ei enää paljon tarvi tehdä, kun kaikki on samalla viivalla. Rohkeutta vaan. Ja se muutosvastarinta pois. On täysin sivuseikka tuleeko jokin yksikkö toimeen omillaan tai ei, kun halutaan tarkastella rahavirtoja. Niiden ”näkemisen” jälkeen on helpompaa arvottaa oma ja muidenkin ”maailma” ja kertoa ja pohtia mihin rahat menevät ja mitä niillä saa. Esimerkiksi olisi hyvä takautuvastikin ”luetteloida ” ivestoinnit, eli mihin kaupunki on satsannut viime vuosina. Ja tietysti tulevaisuudessakin. Vaka-, koulu-,kulttuuri- jne-infra? Helposti vuosien saatossa unohtuu satsausten kohteet. Tämäkin vain kaupunkilaisten ja valtuutettujen iloksi.
    Vaan edelleen jää tarkeimmiski asioiksi tuo konserniohjaus, kun yhtiöitä on paljon!

  9. avatar iisakki sanoo:

    Aaa, okei,

    se sekoitti, kun opiskellessani aikanaan kirjanpidon alkeita, tilikartta tarkoitti sitä luetteloa, jonka mukaan yrityksen eri tilit on jaoteltu. Tilikartassa on siis eri otsikoita, joiden alla on erilaisia debet- ja kredit-lukuja. Ja niin se kyllä taitaa tarkoittaa edelleenkin 🙂

    Talouden tunnusluvut on sitten ihan eri asia. Niitä ovat toimintakate, omavaraisuusaste yms., eikä niillä kyllä tietääkseni ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka yrityksen tilit on jaoteltu…

    Yhtenevät tunnusluvutkin meillä jo on. Itse asiassa kaikilla yrityksillä on. Joitain niistä kai osakeyhtiölaki jo edellyttää käytettävän. Ja tämä ei kyllä ole mitään muutosvastarintaa.

    Kuntataloudessakin on hyvin paljon erilaisia tunnuslukuja, joita sinä osaat ainakin tulkita varsin omintakeisesti, kun luki taas päivän kolumnin Keski-Hämeestä. Toista vastaavaa taloustulkitsijaa on kyllä vaikea löytääkin 🙂

    Minun mielestäni nuo rahavirrat on aika yksinkertaista nähdä nytkin. Esim. Verkatehtaalle menee (budjetissa kohta avustukset) miljoona euroa ja ulos tulee se toiminta, mitä vuoden aikana ko. laitos järjestää. Toimintakertomuksessa on eritelty tapahtumat, kävijämäärät, medianäkyvyys, palaute jne… Miten se voisi periaatteessa tämän yksinkertaisempaa enää olla? Itse asiassa näissä osakeyhtiöissä se on äärettömän paljon selkeämpää kuin perinteisessä kuntaorganisaatiossa, joissa rahoja puljataan sinne tänne hallintokuntien välillä ja varsinkin hallintokuntien eri toimintojen sisällä, eikä kukaan tiedä, mitä yksikkö tai palvelu oikeasti maksaa (tästä muuten lisää marraskuun valtuustossa, johon tuodaan viime vuoden avaava tase, josta selviää millä tavalla jopa talouspriimuksena pidetty Tuulos on kaunistellut tunnuslukujaan kirjaamalla käyttömenoja investoinneiksi). Juuri oikeiden kustannusten selvittämiseksi nyt ollaan aloitettu tämä palvelujen tuotteistaminen. Yhtiöissä homma on jo hyvin hanskassa.

    Jos siis halutaan kustannukset ja hinnat todella läpinäkyviksi ja selkeiksi, on syytä yhtiöittää toimintoja yhä enemmän. Kaikille toimialoille se ei vaan sovi, joten yritetään saada muilla keinoin kustannukset esiin.

    Noiden menneiden investointien listaaminen on muuten erittäin helppoa: ottaa käteen kuluneiden vuosien tilinpäätökset, avaa kohdan toteutuneet investoinnit ja merkitsee kohteet ja summat ylös. Turha tästä on tehdä monimutkaisempaa kuin se on… Jos et itse halua tehdä sitä, niin valtuutettuna ja erityisesti tarkastuslautakunnan jäsenenä sinulla on oikeus pyytää kaikki nämä tiedot itsellesi virkamieskunnalta.

  10. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Huomenet Iisakki!

    Pakko tarkentaa pyrkimyksiäni. En siis tarkoita pelkkiä talouden tunnuslukuja enkä sitä perinteistä tilikarttaa. Sorry jos ja kun tällaisen kästyksen annoin ja sait! Olkoon sen nimi ”Räätälöity Tilikartta” tai mikä hyvänsä. Tarkiotuksenani on selkeyttää läpinäkyvyyttä ja saada ”yhdellä silmäyksellä” luettava taulukko. Siinä olisi tietty, talouden tunnusluvut, mutta myös muita seurattaviksi haluttavia lukuja ja ”tietoja”, kuten avustukset, kenties vuokrat tms, mitä nyt halutaan seurata. Ja kun taulukko olisi kaikilla yhtiöillä sama, niin esim ”seudun vesiyhtiön” kohdalla avustussarake olisi tyhjä , jos ei avustusta ole annettu, jne.
    Toivon , että tämä riittää tällä foorumilla, koska ei täällä sitä ko ”räätälöityä tilikarttaa” kuitenkaan laadita. Pyrkimys on kohti epäluulojen poistamista veronmaksajilta ja kohti tietojen lisäämistä luottamushenkilöille KAIKISTA yhtiöistä.
    Olen kanssasi täysin eri mieltä läpinäkyvyyden ja selkiyttämisen lisäämisestä yhtiöittämisen kautta. Varmaan palaamme tähän kehitystyöhön, ellei sitten muuten, niin valtuustoaloitteen muodossa.
    Kiitos kuitenkin avauksestasi. Uskon , että joku lukija ainakin pääsi perille siitä, millaisia rakenteita ja kiemuroita yksinkertaisetkin asiat sisältävät.

  11. avatar ossia sanoo:

    Tänä kuntatoimintojen ulkoistamisen aikana olisi ollut mielenkiintoista kuulla mitä mieltä herrat ja rouvat valtuutetut ovat esityksestä HPK:n liigatoimintojen ulkoistamisesta. Sen toteutushan vapauttaa teidätkin ainaiselta laskemiselta ja vatvomiselta. Yksi laskelma ja vuokrasopimus kuten muillekin yrityksille. Ei pitäisi olla vaikeata.

  12. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Morot ja pikaisesti ossialle!
    Selkärankareaktiolla vastattuna: Kyllä kävisi minulle!

  13. avatar iisakki sanoo:

    Moro Hannu ja Ossia,

    Nyt taidan ymmärtää Hannu pyrkimyksesi: haluat yhtiöiden ja kaupungin tilinpäätöksestä ja tuloslaskelmasta helpommin luettavan ja ymmärrettävän. No se on tietysti varsin kannatettava tavoite – siihen on pyritty jo vuosia.

    On kuitenkin niin, että numerot ovat numeroita ja kunnallistalouden raportoinnissa vielä omat kommervenkkinsä, joten vaikea on päästä siihen, että jokainen uusi kunnallispoliitikko heti ymmärtäisi, jos ei ole aiempaa kokemusta kirjanpidosta, taloudesta ja niiden tulkitsemisesta. Sinäkin olet niitä tuijotellut kai vuosikymmeniä, ja silti pystyt jollain ihmeen vängällä tulkitsemaan sellaiset yksinkertaisimmatkin tunnusluvut kuin vuosikatteen, alijäämän, lainamäärän per asukas, sijoitukset per asukas ja veroprosentin sillä tavalla, että pienet Hämeenlinnan seudun kunnat olivat taloudellisesti hyvässä tikissä ja kaupunki taas rapakunnossa. Minun (ja muun muassa Efekon tekemän selvityksen mukaan) taas tilanne oli vähän niin kuin päinvastoin…

    Uskoisin, että tuollaisen ehdottamasi taulukon laatiminen on varsin mahdollista jo nykyisin. Se vaatii ainoastaan sen, että rahatoimisto kasaa yhtiöiden tilinpäätöksistä ko. tiedot samalle paperille.

    Ja Ossia:

    asiahan on niin, että HPK:n liigatoiminnat on jo nyt ulkoistettu. Kaupungin talouden sisällä ne eivät ole koskaan olleetkaan. Kuten yritin tuossa selvityksessä sanoa, kaupungin kassasta liikkuu rahaa HPK:n edustuksen kassaan ainoastaan markkinointisopimuksen myötä se 45 000 euroa.

    Tarkoitit kuitenkin ilmeisesti, että jäähalli myytäisiin HPK:lle, eikä kaupunki maksaisi hallille mitään tukia. Se on tietysti kaunis ajatus, mutta Suomessa on kaksi jäähallia, jotka pystyvät rahoittamaan päivittäisen toimintansa yksityisesti markkinoilta – ja nekin ovat saaneet tietääkseni erilaisia tukia rakennusvaiheessa. Nämä hallit ovat Hartwall Areena ja Barona Areena Espoossa. Jälkimmäinen on käsitykseni mukaan ollut tappiollinen. Fakta on, että jos hallin toiminnan halutaan olevan voitollinen, pelkkä jään myynti ei riitä. Tarvitaan niitä megakonsertteja ja hillitöntä kaljan ja ruuan myyntiä monta kertaa viikossa läpi vuoden. Jokainen varmasti ymmärtää, että Hämeenlinnan väestöpohja ei tähän riitä.

    Siksi kaikilla muilla liigapaikkakunnilla kaupunki omistaa hallin, jossa jääkiekon SM-liigaa pelataan. Se ero muihin paikkakuntiin verrattuna Hämeenlinnassa on, että täällä jäästä peritään käyttäjiltä korkeampaa hintaa kuin useimmissa muissa paikoissa.

    Eikä Patria-Areena muuten todellakaan ole pelkästään liigajoukkueen käytössä. Siellä pelaa ja treenaa A-junnut ja B-junnut, taitoluistelijat kisoineen, ja mahdollisuuksien mukaan tyhjät aukot tilkkii kaiken maailman puulaaki- ja harraste- ja ikämiesporukat.

    Eli kun Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa ollaan, niin hallin ulkoistaminen on ihan yhtä utopistinen ajatus kuin olisi sanoa Kaupunginteatterille, että rakenna itse näyttämösi ja rahoita toimintasi lipputuloilla. Näin ei vain Suomessa kulttuuri (ravintoloissa tapahtuvia populaarikulttuurin muotoja lukuun ottamatta) tai urheilu (näitä muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta) pysty pyörimään. Tai sitten se on aivan eri tasoista ja ilman nykyisiä puitteita.

  14. avatar jarmos sanoo:

    Kunpa kaupunki suhtautuisi yhtä avarakatseisesti kaikkiin urheiluseuroihin, niiden nuorisotyön tukemiseen.

    Ihan sitä liikuttuu kuinka kaupunki voimavarojaan säästelemättä kantaa huolensa HPK:n ja ammattikseen kiekon perässä luistelijoiden toimeentulosta.

    Kunpa kaupunki olisi yhtä lailla huolissaan kaikkien muidenkin yritysten ja työntekijöiden tulevaisuudesta.

  15. avatar iisakki sanoo:

    Niin kaupunki suhtautuukin, tasapuolisesti ja lajien koon, harrastajamäärien ja merkityksen suhteen. Jarmosilla vain on ilmeisesti suuria vaikeuksia luetun ymmärtämisen suhteen esimerkiksi yllä kuvattuun jaotteluun jalkapallon ja jääkiekon suhteista.

    Eikä esittää mitään faktoja omien ilmeisen poikkeavien näkemystensä tueksi. Jarmosista varmasti tuntuu hirveästi asioita, mutta perusteluita tuntemuksille esimerkiksi lammilaisen liikuntaharrastusten tukemisesta voi olla vaikea löytää, etenkin liikuntakeskuksen valmistumisen jälkeen. Kyseessä on kuitenkin aivan käsittämättömän kokoinen investointi alueen väestöpohjaan ja käyttäjämääriin suhteutettuna. Kuten todettua ja todistettua, yli kaksi kertaa kalliiksi moititun Verkatehtaan verran.

    Voin myös vakuuttaa, että erittäin huolissaan kaupungissa ollaan myös yritysten ja työntekijöiden tulevaisuudesta.

  16. avatar jarmos sanoo:

    Ihan näppituntumalta veikkaan, että lammilainen liikuntahalli palvelee tavallista liikunnaharrastajaa paremmin kuin Hämeenlinnan jäähalli.

    Lammin liikuntakeskus toki palvelee kaikkia Hämeenlinnan asukkaita vai onko Iisakilta jäänyt huomaamatta ja käsittämättä se asia, että Lammi on osa Hämeenlinnaa.

    Vielä tiedoksi, että päätiet ovat kaksisuuntaisia.

    Ps. iisakki, Hämeenlinnassa on muitakin urheiluseuroja kuin HPK ja HJS

  17. avatar iisakki sanoo:

    Jos nämä meidän kaupungin liikuntahallit ja tilat palvelevat kaikkia tasapuolisesti, niin eihän sitten olisi ollut mitään tarvetta rakentaa koko Lammin liikuntakeskusta. Siinä Hauholla vieressä on uusi, iso, hieno sali – oikein katsomolla varustettuna. Kalvolaankin olisi vielä mahtunut.

    Jäähalli palvelee 3000-5000 katsojaa ja useita satoja ihan tavallisia jäänkäyttäjiä harva se päivä. Lammin liikuntahallin käyttäjämäärät jäävät millä tahansa mittarilla pirun kauaksi taakse. Se on fakta, ei näppituntuma.

    Hämeenlinnassa kaikkia urheiluseuroja tuetaan mahdollisimman yhteismitallisilla kriteereillä, jotka on mainittu jo kertaalleen ylempänä tekstissä. Se nyt vain on sillä lailla, että jääkiekko on maan ylivoimaisesti suosituin ja seuratuin urheilulaji. Jos vaikka tikanheitto ajaa ohi, ja Hämeenlinnassa aletaan menestyä siinä, niin eiköhän tikanheitolle ala syntyä jollain aikavälillä kelpoisia puitteita.

  18. avatar jarmos sanoo:

    Jotta Iisakki käsittäisi, Lammin liikuntahallin budjetti taisi olla 7,8 miljoonaa.

    Verkatehdas taisi tulla maksamaan reippaasti yli neljäkymmentä miljoonaa.

    Molemmat pytingit palvelevat saman seutukunnan asukkaita joten minun koulussa oppimani matematiikan mukaan, Lammin käsittämätön hanke per henkilö on ’pikkaisen’ huokeampi kuin mainostamasi Verkatehdas.

    Korjaa toki jos olen väärässä mutta niinhän sinä teet kuitenkin.

  19. avatar iisakki sanoo:

    Olen saanut sen kuvan, että varsin merkittävä osa lammilaisista ei halua kuulua Hämeenlinnaan – korjaa, jos olen väärässä. Molemmat hankkeet, niin Verkatehdas kuin Lammin liikuntakeskus on aloitettu itsenäisten kuntien aikaan. Tosin Lammilla ei olisi ollut varaa aloittaa liikuntakeskusta ilman tietoa liitoksesta.

    Vertasin tuolla Seppo Rehusen blogissa käydyssä keskustelussa Verkatehdasta ja liikuntakeskusta suhteessa alueiden väestöpohjaan. Toki Verkatehtaalla riittää kävijöitä seudun ulkopuolellakin, mutta he eivät rahoita laitosta verovaroistaan. Kohtuullista lienee siis verrata hankkeita näiden vanhojen kuntarajojen mukaan.

    Verkatehtaan kokonaishinta jäi hieman alle 35 miljoonan eli noin 600 euroa per ”vanha” hämeenlinnalainen. Päättäjät olivat tällöin laajasti julkisessa keskustelussa suuruudenhulluja.

    Lammilaiset suunnittelivat samaan aikaan 7,8 miljoonan investointia noin 5500 asukkaan väestöpohjalla. Investointikustannus per pää noin 1400 euroa. Ei lainkaan suuruudenhullua?

    Kun verrataan käyttökuluja, yhtälö käy vielä paljon ikävämmäksi lammilaisten kannalta. Lammilaisten lähtökohta kuntaliitokseen ilmeisesti olikin, että kaupunki maksaa mukisematta kaiken sen, mihin vanhalla kunnalla ei ollut varaa plus mielettömästi päälle, eikä mitään tarvitse muuttaa vastaamaan esimerkiksi muiden liittyvien kuntien tai kantakaupungin palvelutasoa. Mutta kun on niin, että kakkua ei vain voi sekä syödä että säilyttää…

    Muuten totean edelleen, että jokaisella investoinnilla on edelleen hyvin vahva aluepoliittinen ulottuvuus. Lammilla oleva uimahalli palvelee etupäässä lammilaisia, keskustan uimahalli kantakaupunkilaisia. Muutenhan sille Lammin uimahallille ei mitään tarvetta olisi ollutkaan, kuten todettua.

  20. avatar jarmos sanoo:

    Olet oikeassa suuri osa lammilaisista ei halua kuulua Hämeenlinnaan mutta tässä asiassa asukkaiden mielipiteitä ei kuunneltu. Tosin ei taidettu kuunnella Mommilan kyläläistenkään mielipiteitä joista taas suurin osa olisi halunnut kuulua Hämeenlinnaan muttei kelvannut. Tasan ei käy onnenlahjat.

    Hienoa, että Iisakki nöyrtyy sen verran, että tunnustaa, että tarve Lammin liikuntakeskuksen rakentamiselle oli. Nöyrtyminen on aina henkisen kasvun paikka.
    Jos kerran 1400 euroa per henkilö on käsittämätön summa Lammin itsenäisen kunnan investoinniksi, toivottavasti valtuuston puheenjohtaja ei omalla kaudellaan sitten sorru vastaavanlaisiin käsittämättömyyksiin.

    Toivottavasti Iisakki sitten tulevaisuudessa muistaa myös, että Lammin Lukion kohdalla on tämä aluepoliittinen ulottuvuus.
    Kiitos, jo etukäteen myönteisestä kannasta ja tuesta Lammin lukiota kohtaan. Koska tämäkin asia tullee esille.

    Jos tämä Lammin käsittämätön investointi tuottaa näin paljon tuskaa niin miksiköhän Lammin väenväkisin haluttiin liittyvän Hämeenlinnaan, kiehtoiko Lammin rahastot joihin Hämeen Sähkön myyntovoittoja sijoitettiin vai Lammin metsät ja muu omaisuus?

  21. avatar ossia sanoo:

    Iltaa herrat

    Kun se Verkatehdas tähän taas mukaan vedettiin, tarkistaisitko Iisakki ne numerot sieltä viimeisestä laskelmasta. Toisaalta ihan sama, maksoi se niin paljon, että Hämeenlinnalla ei siihen varaa ollut. Nyt se on kuitenkin käsissä kammottavine käyttökustannuksineen, joten en yhtään ihmettele vaikka asia Lammillakin hirvittää. Haluan kuitenkin vielä palata jäähalliin tai paremminkin tähän kahden hallin ryppääseen, joka väkisin suuresta vastustuksesta huolimatta rakennettiin. Rakennelmasta on kai veronmaksajana perusteltua käyttää nimitystä konkelo. Kun jotkut voimat voivat vaikuttaa päätöksentekoon niin, että riittävän mahtava halli toteutetaan verorahoilla, siitä on vaikeata päästä eroon, kunnes se lopulta romahtaa mahdottomuuttaan veronmaksajien niskaan. Kun tätä rakennelmaa ei olisi toteutettu, olisi HPK:n imago kansan keskuudessa paljon parempi. Mainitsit aikaisemmin muitakin käyttäjiä kuin Liiga HPK. Seuran A ja B junioreiden kai voidaan perustellusti sanoa kuuluvan samaan organisaatioon. Taitoluistelijoiden käyttö on lähinnä margianaalista ja samaten nämä mainitsemasi ”muut kaiken maailman porukat”. Busines HPK hallinnoi käytännössä koko hallia, ei siitä mihinkään pääse. Vuokraa maksetaan jostakin, mutta suurin osa tulee kylkiäisenä. Esim ravintolasta kaupunki saisi vuokratessaan tilaa varmaan paljon muitakin tuloja kuin nyt saatavan vuokran. Samaten jossakin mainosoikeudet myydään eniten maksavalle. Ne ovat kuitenkin hippusia tässä soosissa. Kerroit, että Suomessa on vain kaksi hallia, jotka tulevat toimeen. Tämä varmaan oli tiedossanne jo reilu vuosi sittenkin. Siitä huolimatta annoitte hankkeen toteutua. Lopuksi yksi pyyntö; Laske hallien arvo ennen viimeistä laajennusta, lisää siihen koko korjaus- ja laajennuskustannukset, lisää tuotto-odotus, arvioi takaisinmaksuaika, suorita jakolasku. Sinulla on edessäsi lukema jonka pitäisi olla sama kuin HPK:n suorittama vuokra. Halutessasi voit jakaa luvun/m2 tai /m3. Mikäli HPK:n suoritus poikkeaa em luvusta, koko erotus on tukea, piiloveroa tai mitä ikinä nimeä siitä haluattekin käyttää. Voin tarvittaessa tulla pariksi vuodeksi konsultoimaan kohtuuhinnalla. Nyt täytyy lopettaa, alkaa HIFK:n peli. Palaillaan.

  22. avatar iisakki sanoo:

    Ossi:

    Kun et näköjään sisäistänyt sanaakaan, mitä aiemmin totesin kulttuurin ja urheilun rahoituksesta Suomessa, ei liene järkevää toistaa sitä. Totean vain, että et katsoisi sitä HIFK:n peliäkään ilman yhteiskunnan merkittävää, huomattavasti HPK:n tukea merkittävämpää panosta. Kun HIFK:lla ei olisi – Jypistä puhumattakaan – ainakaan sitä nykyistä hallia, missä pelata.

    Olet väärässä myös ravintolavuokrien ja mainostulojen suhteen. Kuka hemmetti haluaisi mainostaa tyhjän hallin seinillä? Väärässä olet myös HPK:n B-juniorien organisaation sekä hallin hallinnoimisen suhteen, mutta en nyt jaksa enempää selittää, kun menee kuuroille korville.

    Ja Jarmo:

    Totta kai tarve oli liikuntakeskukselle. Mille asialle tai palvelulle ei olisi tarvetta? Olisi Lammilla varmaan tarvetta jäähallillekin. Melkein kaikelle on tarve, mutta rahaa on vähemmän.

    Sekin täytyy sanoa, että yksittäiselle julkiselle investoinnille, jonka arvo olisi 1400 euroa per hämeenlinnalainen tai edes kantahämeenlinnalainen, ei tule olemaan mahdollisuuksia, todennäköisesti koskaan, jos otetaan rahan arvon muutokset huomioon. Lähes sata miljoonaa on kuitenkin aika iso raha. Sitten voitte vapaasti kutsua suuruudenhulluksi, jos se toteutuu.

    Eikä se Lammin investointi nyt pahemmin tuskaa minulle tuota liikuntaihmisenä. Sitä vain joskus toivoo, että lammilaisillakin olisi hieman suhteellisuudentajua, kun vertailevat eri asioita. Saa siis sielläkin vapaasti miettiä sitä, että vanhan Lammin 10 miljoonaa vastasi vanhan Hämeenlinnan 100 miljoonaa, noin karkeasti ottaen. Ja sen, että Lammi myi metsiänsä kuin henkensä edestä viime vuosina ja käytti rahastonsakin näihin omiin investointeihinsa. Joten eipä niistä iloa muualle riittänyt. Kaikki muukin omaisuus palvelee lähes vain ja ainoastaan lammilaisia itseään.

    Kunta haluttiin mukaan liitokseen sen takia, että kuntarakenne Suomessa on idioottimaisen pirstaloitunut ja ihmisille on jatkossa mahdollista tuottaa palveluita ainoastaan laajemmissa kokonaisuuksissa. Yhteisen hallinnon myötä myös seudullinen maankäyttö saadaan järkevään kuosiin ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen entisestään pystytään estämään. Tämä taas tarkoittaa mahdollisuuksia järjestää esim. joukkoliikennettä ja tuottaa palveluja kohtuullisemmin kustannuksin.

    Mutta totuuden nimissä on myönnettävä, että olisi varmaan kaikkien kannalta ollut paras, jos Lammi olisi liittynyt vasta ensi vaalikauden alusta. Siihen mennessä lammilaiset olisivat itse joutuneet ratkaisemaan ongelmansa. Tosin lammilaisella päätöksentekokulttuurilla siihen ei olisi pystytty (tai ei kyllä muutenkaan, niin ylivoimaisia taloudelliset ongelmat jo olivat), ja kunta olisi ajautunut valtion holhoukseen kriisikuntana vuoden 2011 jälkeen. Valtio olisi sitten joko saneerannut koko palvelutarjonnan lukiota myöten Lammilta tai liittänyt kunnan Hämeenlinnaan. Ne teidän päättäjänne näkivät tämän, kuntalaiset eivät ja sen takia hämeenlinnalaiset päättäjät ovat nyt pahiksia. Yhden vaalikauden kypsyttely olisi siis avannut monen silmiä siitä, millä lailla Lammilla elettiin yli varojen viime vuodet (kahdeksan alijäämäistä peräkkäistä tilinpäätöstä kuntatalouden historian parhaina vuosina).

    Mutta niin ei käynyt, ja nyt ollaan tässä. Siksi lammilaistenkin pitäisi ymmärtää, että he ovat nyt tasavertaisessa asemassa muiden hämeenlinnalaisten kanssa, kun palvelutasoja mietitään. Ja tasavertaisuus tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi jokaisen koululaisen kouluttamiseen käytetään suurin piirtein saman verran varoja, ei puolta enempää tai puolta vähempää.

    Lammin lukiolla on muuten hyvät mahdollisuudet selvitä, jos lukiolle keksitään sopiva konsepti liittyen esimerkiksi biologiseen asemaan. Hallinnollinen itsenäisyys lukiolla on tosin mennyttä joka tapauksessa.

    Mutta lukionkin suhteen tulee ymmärtää se, että muiden hämeenlinnalaisten kannalta kestämätöntä voi olla se, jos rahallinen panostus yhden lukiolaisen kouluttamiseen Lammilla on aivan poskettoman paljon suurempi kuin muualla.

  23. avatar jarmos sanoo:

    iisakilla olisi varmaan valoisampi tulevaisuus selvännäkijänä.

    tai

    tarinankertojana

  24. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Täydennän Iisakin arviointia jääkiekon ja jalkapallon lasten ja nuorten toiminnasta Hämeenlinnassa. Rajaan luvut alle 17 vuotiaisiin (B-ikäiset ja nuoremmat) tyttöihin ja poikiin, jotka yleisesti kuuluvat lapsi- ja junioriseurojen toimintakenttään.

    JunioriHPK:lla on joukkueita 20-22, jalkapallon juniorityöstä kantakaupungissa vastaavalla Hämeenlinnan Jalkapalloseuralla (HJS) 36-40. Lisenssipelaajien eli seuraan kuuluvien määrä on junioriHPK:ssa 500:n molemmin puolin ja HJS:ssa tuhannen molemmin puolin. Tilanne on ollut suhteellisen vakio kymmenen vuotta eli koko Hämeenlinnan juniorijalkapallon yhdistymisen ajan.

    Lasten ja nuorten jääkiekko on junioriHPK:ssa poikien laji. Tytöille on yksi yhdistetty 13 ja 15 vuotiaiden joukkue. Jalkapallossa on HJS:ssa poikajoukkueita 25, tyttöjoukkueita 11 ja bonuksena vielä kaksi erityisliikunnan joukkuetta (näissä ei ikäraja 17 vuotta päde).

    Kortteliraati pyörittää jääkiekossa laajalla alueella lähiliikuntaperiaatteen mukaisesti ulkojäiden korttelikiekkoa lähinnä seuraan kuulumattomille lapsille. Jalkapallossa HJS organisoi lähikentillä naperofutiksen, joka liikuttaa lapsia ympärivuotisesti, työllistää nuoria jalkapalloilijoita ja kasvattaa heitä kantamaan vastuuta nuoremmista. Myös vanhempi-lapsi toimintaa on.

    Lasten ja nuorten toiminnan laadun määrittäminen ei ole helppoa. Lasten seuratoiminnan laatua ei ratkaista aikuisten menestyksellä. Sekä junioriHPK että HJS ovat saaneet valtakunnallisen Nuoren Suomen ja alueellisen Hämeen Liikunnan ja Urheilun tunnustuksia tasaiseen tahtiin. HJS:n toiminta-ajatus ja lasten toiminnan tavoitteet sykähdyttävät. Koko seuran toiminnassa korostetaan arvojen ja kasvatuksellisuuden merkitystä. JunioriHPK:ssa on sisäistä vääntöä kasvatuksellisuuden ja menestyspainotteisuuden välillä. Aivan viime vuosina on painotettu urheilullista menestystä ja kasvatukselliset seikat uhkaavat jäädä paitsioon. Räikeä esimerkki on 15 vuotiaiden poikajoukkueen muodostaminen Hyvinkään, Riihimäen ja Hämeenlinnan yhteisjoukkueena. Mihin on kiire lasten urheilussa?

    Harrastajien määrään jääkiekon ja jalkapallon välillä voi vielä lisätä sen, että HJS:n toiminnassa olevista lapsista suurempi osa on hämeenlinnalaisia kuin junioriHPK:n. Jos taas jalkapalloa seurassa pelaavien lasten määrä lasketaan uuden Hämeenlinnan alueella, noussee määrä 1500:aan (? arvio). Jalkapallossa on aktiivista seuratoimintaa HJS:n lisäksi koko alueella, jääkiekossa toiminta on HPK-keskeistä.

    Yhteenveto. Hämeenlinnassa on lasten ja nuorten harrastajia jalkapallossa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin jääkiekossa. Lasten ja nuorten toiminnan arvopohja ja kasvatusellisuustavoitteet on sisäistetty HJS:ssa seurana paremmin kuin junioriHPK:ssa. Molempien lajien yksittäisissä joukkueissa on tässä suhteessa huomattavaakin vaihtelua.

  25. avatar Sari R sanoo:

    Selvännäkijä tai tarinankertoja, faktoihin perustuu kuitenkin Iisakin analyysi. Kunnat ympäri Suomen ovat eläneet vailla huolta huomisesta, vakaassa uskossa jatkuvaan kasvuun. Onni on että me olemme aloittaneet palvelurakenteiden uudistamisen ajoissa, toivottavasti tarpeeksi ajoissa. Se on ainakin varmaa että tämä ei tähän jää, nollakasvu parille seuraavalle vuodelle pakottaa meidät uudistamaan kaikki kunnan palvelut – ja varmaan useamman kierroksen verran.
    Avoimuudesta, kustannuslaskennasta ja – tietoisuudesta ei voi oikeastaan mitään kuntaa erityisesti ihailla. Siinä on menty eteenpäin ja mennään. Tilaaja-tuottajamallin paras puoli on nimenomaan, että se pakottaa kohdentamaan kustannukset ja auttaa tekemään ne näkyväksi.
    Valvotaan, seurataan, kehitetään ja priorisoidaan. Valmishan tämä kaupunki ei todellakaan vielä ole.
    – Käytettäiskö seuraavaksi energiaa tuon terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten ja rakenteiden avaamiseen, mulla on sellainen kutina että sieltä vois jotain taloudellisesti merkittävää irrotakin…
    Sari (ja Granlund oli muuten aika hyvä..)

  26. avatar Sari R sanoo:

    Sepon juttuun vielä jatkeeksi: HML voimisteluseura on muuten myös erinomainen Nuoren Suomen sinettiseura, satoja harrastajia joista valtaosa tyttöjä- ja olosuhteissa aika paljon kehittämistä. Pääasia,että meillä on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia erilaisille lapsille monipuoliseen liikuntaan.

  27. avatar iisakki sanoo:

    Iltaa Seppo,

    hyvää ja asiallista pohdintaa. Monessa kohdin voin yhtyä ajatuksiisi, mutta en aivan kaikissa.

    Väitän, että jääkiekosta junioriharrastajia vie pois nimenomaan lajin kalleus – ja myös se, että harrastuksen kustannuksista suurempi osa peritään harrastajilta. Jos yhtä suuri osa kokonaiskustannuksista vieritettäisiin perheille myös jalkapallossa, harrastajamäärät voisivat pudota dramaattisesti. Vaikka jalkapallo on joka tapauksessa varusteiden yms. puolesta jääkiekkoa halvempi laji.

    Toiminnan laatua voi tosiaan arvioida monilla mittareilla, mutta muistaakseni HPK sai viime vuonna palkinnon maan parhaana vai toiseksi parhaana junioriseurana. HJS ei tietääkseni vielä vastaavaan ole yltänyt.

    Naisjääkiekko on kovassa nousussa kaupungissa, ja toivottavasti se vetää myös tyttöjä lajin pariin. Mutta muuten olet oikeassa, jalkapallo koetaan yleisesti jotenkin paremmin tytöille sopivaksi lajiksi. Varsinkin USA:ssa 🙂

    Sisäistä vääntöä kasvatuksellisuuden ja kilpailullisuuden välillä on myös HJS:ssä. Seurajohtajat ovat korostaneet viime vuosina nimenomaan kilpailullisuuden lisäämistä. HJS:ssä on ainakin minulle puhutun mukaan kyllästytty siihen, että perheet pitävät jalkapalloseuraa enemmän iltapäivähoidon muotona kuin vakavana urheiluharrastuksena. Ihan viimeisimpiä linjauksia en ole asiassa kuullut, mutta kuulen pian, koska HJS:n uusi urheilutoimenjohtaja kutsui minut juttelemaan tämän blogin johdosta 🙂

    Minun näkökulmani on, että toiminnan laatua pitää mitata mm. valmentajien koulutustasolla ja osaamisella, harjoitusmäärillä ja harjoitusten laadulla, mutta myös menestyksellä, nimenomaan pelaajien henkilökohtaisella kehittymisellä.

    Kaikissa näissä nähdäkseni HPK on toistaiseksi vielä HJS:sää edellä. Kuten jääkiekko on koko lajina Suomessa edellä jalkapalloa. Mikä on ihan perseestä, jos sallitaan ilmaisu. Ei siitä kuitenkaan voi jääkiekkoa syyttää.

    Sinä Seppo varmaan painotat enemmän yhteiskunnallisuutta ja kasvatuksellisia arvoja – sinulla on siihen täysi oikeus. Minun mielestäni kuitenkin urheiluseuran on vietävä eteenpäin myös lajia, ei toimia kärjistetysti sanoen laulu- tai leikkikouluna. Sitä varten on omat paikkansa.

    Joka tapauksessa, jalkapallon juniorityö on ottanut huikeita askelia viimeisen 10 vuoden aikana Hämeenlinnassa ja toivottavasti sama kehitys jatkuu. Kuten kirjoitin HJS:n juhlalehdessä, seuran perustaminen on parasta, mitä tämän kylän futikselle on koskaan tapahtunut. Toivon vilpittömästi, että muutaman vuoden sisään HJS ajaa ohi junnu-HPK:n toiminnasta noiden em. laatutekijöiden suhteen.

    Ja Sarin kanssa täytyy olla samaa mieltä Voimisteluseurasta. Siinä yksi iso tekijä, miksi uusi urheilutalo täytyy saada pystyyn mahdollisimman pian.

  28. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Sari

    Varmaan kävi niin, että et ehtinyt lukea kommenttia numero 24. Kommentit faktat eroavat Iisakin faktoista.

    Tässä lisää faktoja.

    Jäähallituki on 475 000 euroa (ei siis 425 000), josta Iisakin laskentatavan mukaan 15 % taitoluistelulle -> tuki jääkiekolle 403 750.

    Pullerihallin tuki 160 000 euroa, josta yleisurheilulle, golfille, petankille, pesäpallolle ym alakantin arviona 20 % -> tuki jalkapallolle 128 000 euroa.

    Pullerin ulkokentät kesäisin 98 000 euroa -> tuki jalkapallolle 98 000 euroa

    Kaurialan urheilustadionin tuki 198 000 euroa. Jalkapallojoukkueet käyvät pelaamassa yksittäisiä otteluita tällä yleisstadionilla; jalkapallon osuus on korkeintaan 10-20 %, laskettakoon yläkanttiin 20 % -> tuki jalkapallolle 39 600 euroa

    Jääkiekon olosuhdetuki 403 750 euroa (ei sisällä ulkojääratoja, ulkokaukaloita eikä Hämeensaaren rullakiekkokaukaloa)
    Jalkapallon olosuhdetuki 265 600 euroa (ei sisällä Pullerin lisäksi muita ulkokenttiä)

    Jalkapallossa aktiiviharrastajia lapsissa, nuorissa ja aikuisten kuntoliikunnassa 2-3 kertaa enemmän kuin jääkiekossa. Jalkapallon seuratoiminnassa myös tytöillä ja erityisryhmillä vakiintunut asema.

    Jalkapallon lasten ja nuorten seuratoiminta on arvo- ja lapsilähtöisempää kuin jääkiekon seuratoiminta. Molempien nuorisotoiminta (alle 17 vuotiaat) on yhteiskunnan kannalta katsoen arvokasta.

  29. avatar iisakki sanoo:

    Seppo,

    minun lukuni ovat Joenmäen Päiviltä saatuja. Mistä sinun?

    Ja mistä sait sen 50 000 euroa lisää jääkiekon tukeen? Korjausavustusta ei käsittääkseni makseta peruskorjauksen myötä.

    Kaurialasta on mielestäni enemmän kuin oikeutettua laskea 50 prosenttia jalkapallolle, kuten Joenmäki tekee. Suurin osa kuluista menee nurmen hoitamiseen, ja erinomaisesti sitä hoidetaankin. Nähdäkseni noissa faktoissa ei ole korjaamisen tarvetta.

    Jääkiekon aktiiviharrastajiin et ilmeisesti laske lainkaan katsojia?

  30. avatar iisakki sanoo:

    Ja Seppo,

    unohtui sanoa, että Pullerihallin tuki on periaatteessa jatkumoa siitä, että kaupunki ostaa jalkapallokentän päivätunnit. Ei golf- tai petanque-tiloja, joilla on kiinteä kuukausivuokra. Mutta tämä on tietysti aika semantiikkaa.

  31. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kommentointitahti on nyt niin tiuhaa, että kun edellistä kirjoittaa niin jo kaksi uutta välikommenttia on odottamassa. Hieno juttu.

    Jäähallin 50 000 on ”vakituinen” peruskorjausavustus, jonka Jäähalli Oy on jostain kummallisesta syystä saanut ikiaikojen perintönä ainoana rakennuksena vuosittain automaattisesti riippumatta siitä, onko ollut peruskorjattavaa tai ei. Jos peruskorjausavustusta ei menossa olevana vuonna 2009 makseta – erinomainen asia. Vuonna 2008 maksettiin, ja sitä edellisenä ja sitä edellisenä. Minun virheeni.

    Kaurialan kustannusten oikeudenmukainen jyvittäminen on mahdotonta. Mitään oikeaa tai väärää prosenttilukua ei ole olemassa. Leikittelin vähän. Muuten – Kaurialan nurmi on aivan huippu.

    Penkkiurheilijat lasken jääkiekon aikuisten kilpatoiminnan kustantajiin. Näihin samoihin kustantajiin lasken liiketoiminnan lakien mukaan toimivan LiigaHPK:n muutkin kumppanit ja sponsorit. Eilen hallissa oli 3130 kustantajaa, joista yli 200 lisenssillä ilmaiseksi sisään tulleita lapsia ja osa yleisöstä hyödynsi tarjousta ”kaksi sisään yhden hinnalla”.

    Väliin lyhyt kommentti Iisakin ajatuksesta, että kallista harrastusta tulisi tukea veronmaksajien rahoilla enemmän kuin halpaa. Olen jyrkästi eri mieltä. Miksi ratsastavat tytöt saavat tukea aivan minimaalisen vähän, vaikka harrastus on kallis? Entä jos hämeenlinnalainen lapsi haluaa harrastaa nopeuslaskua – maksetaanko matkat Alpeille? Julkisen vallan kannattaa ohjata lapsia halpoihin, kaikkialla harrastettaviin lajeihin.

    Pullerihallin tuen tarkennus on hyvä. Kaupunki ostaa omasta hallistaan tyhjää ilmaa, koska kouluilla ei oikeasti ole varaa eikä aikaakaan kuljettaa lapsia päiväsaikaan halliin. Yleensä. Toki on päiväkotien teemapäiviä, Lyseon liikuntalinjan tunteja jne.

    Loppukaneetti. Olet Iisakki oikeassa – arvostan lapsilähtöisyyttä, kasvatuksellisuutta ja arvopohjaista toimintaa. Näiden asioiden arvostaminen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että asiat voidaan tehdä jämptisti ja hyvin. Päinvastoin.

    Sarille. Olet oikeassa Hämeenlinnan voimisteluseuran suhteen. Harrastajamäärät taitavat olla samoissa lukemissa kuin HJS:n eli tuhannen kieppeillä. Aktiivit ovat tehneet valtavasti työtä olosuhteidensa luomiseksi ja kaupungin tuki esimerkiksi perunatehtaan suhteen oli pieni (olematon). Tämän takia on tärkeää, että koko olosuhdetuki- ja avustuspaketti avataan ja katsotaan toiminnan määrä ja laatu puhtaalta pöydältä. Tyttöjen ja naisten erinomainen toiminta on jäänyt jalkoihin. Miksiköhän?

  32. avatar ossia sanoo:

    Huomenta arvoisat politiikot

    Mielenkiintoista tietoa tulee paljon. Tyhmänä miehenä en kaikkea ole vielä pystynyt sisäistämäänkään. Pyydän kuitenkin kohteliaasti jotakin teistä sijoittamaan numeroarvot Iisakille jossakin vaiheessa keskustelua toimittamaani kaavioon. Unohdetaan vaikka ensimmäisessä vaiheessa kaikkien käyttäjien nimet. Saadaan kuitenkin yksiselitteisesti näkyville summa, joka on revittävä jostakin nollatuloksen saavuttamiseksi ko. kohteessa. Selvennykseksi sanottakoon, että kiihkoni asiaan ei mitenkään liity joidenkin liikunta- tai harrastusmuotojen rajoittamiseen tms. Seuraan itse aktiivisesti sekä puolueetomasti kaikkea liikuntaa ja kykyjeni sekä ymmärrykseni mukaan myös korkeakulttuuria. Koen vain niin, että oikeudenmukaisuus. rehellisyys ja ihmisten tasavertaisuus järjenkäyttöä unohtamatta ovat asioita, joita meidän kaikkien pitäisi pyrkiä aina pitämään toimintamme johtotähtinä.

  33. avatar jarmos sanoo:

    Lammia ei oltu missään vaiheessa julistettu kriisikunnaksi, joten ilmeistikään Lammin talousvaikeudet ei kuitenkaan olleet niin ylivoimaisia kuten iisakki niin värikkäästi yrittää väittää.

    Ilmeisesti iisakki tarkoittaa valtion holhottina olemista juuri kriisikunnaksi julistamista.

    Silloin kun kunta julistetään kriisikunnaksi niin valtio ja kunta YHTEISTYÖSSÄ päättävät talouden tervehtyttämisestä. ( Yhteistyö ei pakottamista, ihan vaan tiedoksi).

    Valtio voi antaa kriisikunnalle harkinnanvaraista tukea.

    Mikäli tämä ei auta niin pakkoliitos voi tulla kysymykseen.

    Toki, selvännäkijän lahjat ovat eduksi kunnallispolitiikakssa mutta tarinankertojat ennenpitkää poistuvat politiikasta.

  34. avatar iisakki sanoo:

    Jarmo,

    Kirjoitin, että Lammi olisi ajautunut kriisikunnaksi 2011. Viimeisen itsenäisen vuoden alijäämä kaikista omaisuuden myynneistä huolimatta oli muistaakseni pitkälle yli 300 euroa per asukas. Kriisiraja on 500 euroa/asukas. Kuluvan vuoden jälkeen alijäämä olisi itsenäisenä kivunnut todennäköisesti lähemmäs tuhatta euroa per asukas. Vuoden 2010 jälkeen Lammi olisi ollut kypsä kaikin puolin kriisikunnaksi, joiden mittareina käytetään myös veroprosenttia ja lainamäärää. Lammi oli ajamassa täysillä päin taloudellista seinää, jopa ilman lamaa tai liikuntakeskusta, siitä ei ole kahta sanaa. Kysypä vaikka Raimo Raittiselta tai muilta silloisilta lammilaisilta päättäjiltä, jotka ymmärtävät kunnallistaloudesta jotain.

    Kehotan Jarmoa tutustumaan niihin toimenpiteisiin, mihin valtio on kriisikunnissa ryhtynyt. Kyllä siitä on yhteistyö ja ymmärrys aika kaukana, niin kuin tietysti pitääkin olla niissä kunnissa, joissa poliittinen päätöksenteko on ajautunut niin halvaantuneeseen tilaan, ettei se kykene rationaalisiin toimenpiteisiin.

    Sepolle vielä sen verran, että taisit unohtaa noista jääkiekon junnuharrastajista mm. Hauhon Sisun ja Janakkalan Kiekon – molemmat Nuoren Suomen sinettiseuroja niin ikään – joissa jääkiekkoa harrastetaan vähemmän kilpailullisesti. On erinomaisen hyvä, että sellaisiakin vaihtoehtoja on, vaikka JaKille ei vuoroja tahdo hallilta riittääkään, koska oman kunnan harrastajat poimivat luonnollisesti parhaat päältä. Eikä niitä HPK:n pelejäkään pelkästään aikuiset käy katsomassa, kuten oletkin huomannut.

  35. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Eikö tuo ,”on avustus / ei ole mukana sitä avustusta”, keskustelu osoita sen uudistuksen tarpeen yhtiöissä, jota olen esittänyt. Tuohon kun lisätään ” kaupunki maksaa yhtiön lainoja / ei maksa lainoja ” ja vastaava keskustelu koroista ja muista mahdollisista subventioista, niin se a- nelonen tai useampikin , nopeasti luettavassa muodossa olisi enempikin kuin tarpeellinen. Kun sinäkin Iisakki varmaan ennen kirjoitustasi pyrit kaivamaan varmat numerofaktat esiin , eikä niitä kuitenkaan yksiselitteisesti ollut.
    Toinen, vieläkin pahempi puoli on se, että noissa keskusteluissa menee lapsi pesuveden mukana helposti. Minä osaan arvostaa HPK:n Hämeenlinnalle tulevaa ”mainosarvoa” ja muuta tunnetuksi tekemistä. Kun esim sukulaisieni tai vaimoni sukulaisten kanssa (Pori- Turku-Helsinki-Kuopio-Kajaani yms-akselilla) keskustelee, niin melkein kolmannessa lauseessa jo kysellään HPK:sta. Yleisen tiedon lisäämiseksi ja avoimmuuden vuoksi jotain pitää tehdä. Tilanne on nykyään sekava.

  36. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ossialle, Hannu Kärpäselle ja Iisakille

    Kävin Ossian jokaisen kommentin läpi. En tiedä kuka Ossia on, mutta ajatusrakennelmamme ovat yhtäläiset. Kaupungin kannattaisi myydä yksi tai kaksi hallia LiigaHPK:lle yhdellä eurolla ja sanoa: olkaa hyvä, pyörittäkää liiketoimintaa parhaan kykynne mukaan. Noin upeiden hallien pyörittäminen on osaaville ja ahkerille tekijöille taloudellisesti mahdollista. Suomessa on kymmeniä eri lajien urheiluhalleja, joiden kaikki käyttökustannukset kerätään käyttäjiltä: urheilijoilta, katsojilta, ravintoloiden asiakkailta, yhteistyökumppaneilta, tapahtumajärjestäjiltä.

    Hannu Kärpänen otti esiin yhden keskeisen asian – Jäähalli Oy:n vuosittaisen alijäämän. Iisakin kirjoituksista ymmärsin, että alijäämää melkeinpä tavoitellaan. Toivottavasti ymmärsin väärin. Lupa tehdä alijäämää johtaa velttoon taloudenpitoon. Ei menokuria eikä tuloistakaan ole niin väliksi. Ennustan, että Sinä Iisakki vielä allekirjoitat Jäähalli Oy:n nimissä esityksen, että kaupunki korottaisi Jäähalli Oy:n osakepääomaa. Sitten vaihdat tuolia ja siirryt kaupungin johtavaksi luottamusmieheksi, jossa roolissa puollat lämpimästi osakepääoman korotusta. Oravanpyörä jatkaa pyörimistään.

    Hyvä Iisakki. En unohtanut kaupungissamme toimivaa Hauhon Sisua. Tunnen seuran aktiiveja. Janakkalan Kiekko taas on uuden kaupunkimme ulkopuolinen hallipalvelujen maksava ostaja. Jalkapallon hämeenlinnalaisiin harrastajiin en tietenkään laske Janakkalan, Tervakosken enkä Parolan jalkapalloseurojen yhteensä useita satoja lapsia ja nuoria (500 – 600?). Lasken heidät Hämeenlinnan seutukunnan harrastajiin. Toki hekin ostavat rahalla käyttötunteja Pullerin monitoimihallista. Harkintansa mukaan.

  37. avatar ossia sanoo:

    Kauniin sunnuntain huomenta kaikille.

    Sepon ehdotuksessa yhden euron kaupasta on kieltämättä hyvätkin puolensa, mutta itse en edellisessä jaarittelussani mainitsemistani syistä lähtisi halleja kokonaan lahjoittamaan. Muutoin voisi käydä niin, että pian taas joku patsastelee hpk:n toppatakissa isännän elkein jonkun muun rakennuksen, vaikkapa uimahallin pihassa ja se on taas sen talon menoa. Eli ei tällaisella jopa laskelmoidulla toiminnalla voi hankkia etua edustamalleen toiminnalle tai kenellekään muullekaan. Oikea laskelma, siihen perustuva vuokrasopimus koko soosista ja that`s it. Toinen vaihtoehto on myydä nämä hallit ja verkatehdas jollekin kiinteistösijoittajalle ja antaa markkinavoimien määrätä hinta kulttuurille. Mielenkiintoista olisi muuten kuulla tai paremminkin nähdä ainakin Niemistön, Pullolan, Lintumäen, Vekan, Korpimaan, Lahtisen, Hassisen, Hellstenin, Raution ja Kaurasen laskelmat ja ehdotukset näiden pyydysten jatkotoimenpiteille .

  38. avatar iisakki sanoo:

    No niin,

    keskustelu alkaa pyöriä kehää jo toista kierrosta, mutta toistan nyt vielä, että Suomessa siis kaksi liiga-areenaa pyörii yksityisesti hallinnoituna – ne onnistuvat siinä lähinnä isojen viihdekonserttien avulla. Hämeenlinnan seudulla pitäisi olla noin 150 000 asukasta enemmän, jotta sellaisten järjestäminen samassa mittakaavassa olisi mahdollista. Eikä hallikaan ole kyllä varustettu sellaisia varten.

    Nollallakaan eurolla kukaan järjissään oleva tuskin ottaisi hallia niskoilleen, jos velvoitteena olisi pitää siellä jäätä ja paikat nykyisessä kunnossa.

    Eikö Seppo sinun mielestäsi, tasapuolisuuden nimissä, vastaava käytäntö tulisi sitten ulottaa myös esimerkiksi Pullerihalliin tai Kaurialan stadioniin? Tai Kaupunginteatteriin tai Verkatehtaaseen?

    Pullerihallista on tosin jo kokemusta, kuinka yksityiselle hallinnolle kävi, vaikka kaupunki osti kaikki päivätunnit. Huolimatta tästä erittäin avokätisestä julkisesta tuesta halli mätäni muutamassa vuodessa läpikotaisin, kun ei ollut ammattitaitoa tai varoja pitää sitä yllä.

    Ja entäs sitten, kun yhdellä eurolla myydyn hallin osalta tulisi taas korjauksen aika? Jos pääomakulutkin perittäisiin käyttäjiltä, juuri kenelläkään ei olisi varaa ostaa tunteja.

    Utopioita saa tietysti aina elätellä, mutta kun avaa silmät, haistaa kahvin ja katsoo tosiasioita silmään, niin nykyisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluita ei tässä kaupungissa olisi juuri mitään ilman veronmaksajien tukea.

    Ja vielä Seppo noista jääkiekon ja jalkapallon harrastajamääristä seudulla ja kantakaupungin ulkopuolella. On selvää, että jalkapallossa harrastajia riittää enemmän, koska jääkiekolle ei realistisia suorituspaikkoja vain ole nykyilmastonmuutoksessa. Jos lasketaan näiden hyvien jalkapallokenttien (Iittala, Lammi) käyttökulut mukaan, niin jalkapallohan alkaa nousta jääkiekon ohi rahallisesti 🙂

    Futiksessa tehdään hyvää työtä nykyään, mutta ei se minun nähdäkseni vie mitään pois HPK:n saavutuksista. Junnukiekko on Suomen suurin jääkiekon kasvattajaseura, ja myös laadullisesti muutaman parhaan joukossa. Ainakin sen viime kauden parhaan seuran palkinnon perusteella.

    Tuotakaan en oikein ymmärrä, mitä epäilyttävää siinä sitten olisi, jos joskus yhtiön osakepääomaa (ei tosin ole sellainen näköpiirissä, remontit tehtiin yhtiön ottamalla lainalla ja omaa pääomaa on jäljellä poistojen verran hallin käyttöiän loppupuolella saakka) nostettaisiin mainitsemallasi tavalla? Millä tavalla se periaatteellisesti eroaisi esimerkiksi siitä, että vaikka elämänlaatulautakunnan jäsen esittäisi lautakunnassa uimahalliin lisäsiiven rakentamista ja kannattaisi sitä sitten lämpimästi valtuustossa. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin lähes sataprosenttisesti kaupungin omistamia ja Liikuntahallit Oy:n hallituksessa istuu kaupungin valitsemia luottamushenkilöitä.

  39. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Totta, aihe alkaa kiertää. Olemme aloittaneet inttämisen.

    Toisessa ketjussa kerroin, että kaikki Suomen kuusi hiihdon ympärivuotista harrastuspaikkaa pyörivät täysin puhtaasti käyttömaksujen varassa. Samoin Suomessa on melkoinen määrä (en osaa sanoa tarkkaa lukua) eri lajien, myös jääkiekon, urheilutiloja, jotka ovat yksityisessä omistuksessa ja toimivat omillaan.

    Rohkenen inttää. Kuusi + melkoinen määrä on enemmän kuin Iisakin kaksi.

    Odotus talousarvion 2010 laatimisen suhteen ei ole muuttunut. Kaikki avustukset ja tuet vertailuun – ravistetaan – arvioidaan puhtaalta pöydältä – jaetaan uudelta pohjalta – jätetään vanhat rasitteet taakse. Odotus on samanhenkinen, mitä Hannu Kärpänen perustellusti odottaa eri yhtiöiden suhteen.

    Vapaa-ajan harrastusten avustusten ja tukien päättäminen saattaa Hämeenlinnassa olla helppoa, koska jaettava vähenee kaupungin rahojen loppuessa.

    Taantumassa käyttäjät maksavat palveluista enemmän ja veronmaksajat vähemmän kuin ennen: jalkapallossa, jääkiekossa, vanhusten huollossa, terveyspalveluissa, salibandyssä, musiikkiopistossa, linja-autojen maksuissa, Verkatehtaassa, uimahalleissa. Julkinen raha on tiukassa.

  40. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Seppo , Iisakki ja kumppanit!
    Olen Sepon kanssa aikalailla samoilla linjoilla tuon 2010 talousarvion laadinnan kanssa. Nyt olisi hyvä ja oikea hetki aloittaa puhtaalta pöydältä , selkeyttää ja arvioida tilanne uudelleen. Päättäjiäkin on tullut aika liuta uusia mukaan.
    Ja Iisakki, oletko jo löytänyt sen puuttuvan viiskyttonnisen. Ja tonni vielä päälle taitaa olla tarkka avustussumma. Eikö olekin kuitenkin turhan vaikeaa nyky mallilla. Ja kai laadimme sellaisen ”paperin”, mistä löytää ne haluamamme tärkeät luvut. Kerätään siihen kaikkia kiinnostavat asiat. Ja kun miettii sitä paperia, mihin on ”tarttunut” kaikki haluttu, niin sillehän voisi antaa nimeksi vaikka ”kärpäspaperi”,. Eikö olisikin hyvä? Toisaalta , jos mallia muutetaan niin , että yhtiöt hoitavat kukin velkansa ja korkonsa, niin niiden ”tunnuslukujen” määrä vähenee.

  41. avatar iisakki sanoo:

    Seppo,

    kirjoitin, että kaksi liiga-areenaa, toisin sanoen isoa yleisöhallia. Saattaapi olla, että jossain joku kylmä harjoituslato pyöriikin täysin yksityisesti. Ja kehtaan epäillä, että muodossa tai toisessa julkinen valta rahoittaa myös niitä hiihtoputkia. Ostaa niistä kannattamattomia päivävuoroja tms.

    Ja Hannu,

    Kärpäspaperi on varmasti hyvä! Liittäkää sellainen vaikka tarkastuskertomuksen tai tilinpäätöksen yhteyteen. Jos haluat sellaisen käteesi jo nyt, niin huomenna puhelin käteen ja pyydät jotain rahatoimiston controlleria sellaisen väkästämään kasaan. Lautakuntien budjettiehdotukset ovat kuitenkin jo valmiit, että tuskinpa tälle syksylle mitään valtavia muutoksia rakenteisiin tehdään. Ja minulla kun ei ole niistä muutenkaan niin valittamista, niin saat itse myös esittää kaipaamiasi muutoksia.

  42. avatar kuikkeli sanoo:

    Mites Iisakki, aikooko Hämeenlinna ottaa lisää huippuosaajia vastaan, jotta saataisiin lisää voimavaraa kaupunkia rikastuttamaan?

  43. avatar iisakki sanoo:

    No tottahan toki!

    Lammilla on edelleen varsin paljon tyhjiä asuntoja, jotka eivät natiiveille kelpaa, ja valtio on hyvä ja luotettava vuokranmaksaja.

    Bonuksena valtion rahoilla tulee myös muutama veroja maksava työntekijä lisää kaupunkiin, ja lisäksi huippuosaajat kuulemma kantavat kaikki toimeentulorahansa lammilaisiin ravitsemusliikkeisiin kaupunkiamme edelleen rikastuttamaan – eikö totta?

    Tosin tämä aihe tuskin kuuluu keskusteltavaksi topiikissa, joka koskee lähinnä jääkiekkoseuran tukemista tai tukematta jättämistä – vai mitä?

  44. avatar kuikkeli sanoo:

    Hyvä, että saadaan rehellisen miehen puhetta, jotta kansalaiset tietävät hyvissä ajoin ketä äänetästävät.

    ”Lammilla on edelleen varsin paljon tyhjiä asuntoja, jotka eivät natiiveille kelpaa, ja valtio on hyvä ja luotettava vuokranmaksaja.”

    Onneksi Hämeenlinnan päättäjät ovat poliittisilla päätöksillä kohentaneet Lammin houkuttelevuutta ihan hyvää hyvyyttään natiiveja ajatellen eikä Ruotsista ja muualta Euroopasta tuttu white flight -ilmiö käynnisty Lammilla, koska ravitsemusliikkeissäkin riittää asiakkaita entistä enemmän 😉 Pari vuotta sitten perheen kanssa vuokrattiin Lammilta kaunista kesämökkiä… lama on kirpaissut sen verran pahasti, että täytyy vaihtaa mökkipaikkaa köyhemmille seuduille.

    Saisinko vielä toiseen mieltäni askarruttavaan kysymykseen yhtä rehellisen vastauksen kuin aikaisempaan viestiini. Mikä taho / ketkä henkilöt omistavat nykyiset Lammin vastaanottokeskuskiinteistöt? Kenelle valtion massit, eli kansalaisten verovarat, päätyvät? On meinaan muutkin huomanneet, että on hyvää bisnestä!

    Näin siis sisäministeri Anne Holmlundin veli tekee bisnestä:
    http://www.youtube.com/results?search_query=ilkka+holmlund&search_type=&aq=f

    Anne Holmlund:
    ”Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina noussut voimakkaasti ja turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ja rasismirikosten ennaltaehkäisy.”

    http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/A796D6371C03C109C225765D00308D63

    Anne Holmlund ilmaisee siis yksiselitteisesti, että maahanmuuttopolitiikan kritisoiminen on kriminalisoitava. Elämmekä Pohjois-Koreassa, Kuubassa, Venäjällä vai Suomessa?

    Ja menestystä myös Kerholle, jotta ei mene aivan off-topiciksi! Teisa takaisin Rinkelinmäelle!

  45. Lammin vastaanottokeskuksen eli Ronnin tilat omistaa Eteva-kuntayhtymä ja Lammin keskustan kiinteistöt Hämeenlinnan kaupunki. Eli kehitysvammaisten ja kaupungin veronmaksajien pussiin tuotot menevät.

    Täytyypi rehellisesti sanoa sekin, että aika kieroutunut mieli täytyy olla, jos tuosta sisäministerin puheesta pystyy vetämään yhtäläisyysmerkit maahanmuuttopolitiikan kritisoimisen kriminalisoimiseen. Mitäs turvallisuusviranomaisten sitten pitäisi tehdä? Lietsoa maahanmuuttovastaisuutta ja kannustaa kansalaisia rasistisiin rikoksiin?

  46. avatar kuikkeli sanoo:

    Täytyy ilmeisesti vääntää rautalangasta kieroutunutta mieltäni.

    Anne Holmlund:
    ”Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ja rasismirikosten ennaltaehkäisy.”

    Maahanmuuttovastaisuus on synonyymi maahanmuuttopolitiikan vastustamiselle.

    Maahanmuuttajavastaisuus on synonyymi kulttuuriperimältään rikkaampien ihmisten vastustamiselle.

    Rasismirikos on rikos, joka tehdään rasistisella motiivilla.

    Anne Holmlund eksplisiittisesti ilmoittaa poliisien tehtäväksi maahanmuuttopolitiikan kritisoimisen vähentämisen. Anne Holmlund kannattaa perustuslaillisen sananvapauden rajoittamista eli ihmisoikeusloukkauksia. Anne Holmlund kehottaa poliiseja aivopesemään kansalaisia ajattelemaan ”oikealla tavalla” suvaitsevaisittain. Suomen laki ei kiellä kritisoimasta maahanmuuttopolitiikkaa, sillä se on merkittävä poliittinen asia samoin kuin ydinvoimapolitiikka tai Euroopan unionin politiikka, josta kansalaisilla on oikeus käydä keskustelua (ainakin toistaiseksi).

    ”Lammin vastaanottokeskuksen eli Ronnin tilat omistaa Eteva-kuntayhtymä ja Lammin keskustan kiinteistöt Hämeenlinnan kaupunki. Eli kehitysvammaisten ja kaupungin veronmaksajien pussiin tuotot menevät.”

    Hyvä näin, ettei ole epämääräisiä liikemiehiä keräämässä hilloja välistä. Ymmärtääkö arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kuitenkaan sitä, että tässä tapauksessa veronmaksajien rahat kierrätetään valtion kautta kunnalle? Eli siis verovarat maksavat kollektiivisti kaikki kunnialliset työtä tekevät Suomen kansalaiset veroina. Eikö ole aika opportunistista pyrkiä saamaan voittoa Hämeenlinnalle sillä, että valtio maksaa viulut eikä maksa kuntalaisille mitään? Täytyy muistaa, että myös hämeenlinnalaiset maksavat veroja valtiolle. Samoin myös inarilainen kunniallinen veronmaksaja joutuu maksamaan Lammin vastaanottokeskuksesta. Voitko kunniasi ja omantuntosi kautta vannoa meille kunniallisille kuntalaisille veronmaksajille, että hämeenlinnalaisille Lammin vastaanottokeskuksen vuosittainen kokonaistulos on plusmerkkinen? Tietysti näin on, koska meille kuntalaisille on kerrottu, että valtio maksaa kaiken eikä maksa meille kuntalaisille mitään. Eikö vain?

    Vastaanottokeskuksessa työskenteleminen on tuottamatonta työtä, jonka veronmaksajat kustantavat. Aivan yhtä hyvin kunnalle saataisiin verorahoja sillä, että puolet kaupungin työttömistä laitettaisiin kaivamaan ojaa ja toinen puoli täyttämään sitä, ja lystin tietysti maksaisi valtio eikä kuntalaisille maksaisi mitään. Lisäksi heille voitaisiin bonuksena lyödä käteen erilaisia lahjakortteja ”ravitsemusliikkeisiin”, joilla lisättäisiin yritysten liikevaihtoa. Tämä ratkaisu olisi myös ekologinen ja estäisi omalta osaltaan ilmastonmuutosta, kun tänne korkean kulutuksen maihin ei lennätettäisi huippuosaajia ympäri maailmaa vaan työn tekisivät täkäläiset työttömät eli nykydiskurssin mukaan paikalliset tupauunot.

    Jos aiot kansanedustajaurallle, niin aiotko jatkaa samaa opportunismia myös silloin? Sinussa on kyllä aineista ammattipoliitikoksi, koska nykyinen eliitti Arkadianmäellä ”kansanedustajina” edustaa valtiota kansalle eikä kansalaisia valtiolle.

  47. avatar tupajumi sanoo:

    Hyi sinua, Kuikkeli. Et saa kirjoittaa noin täyttä asiaa noin hauskasti ja mielenkiintoisesti. Minulta paloi sitä lukiessani maito pohjaan, kun unohdin sen hellalle.

  48. No just sananvapauden rajoittamista ja poliisin suorittamaa aivopesuahan se ministeri varmasti tarkoittaakin. Kas kun en hoksannut.

    Vai olisikohan sittenkin mahdollista, että ministeri olisi puheessaan vaikkapa kehottanut poliisia tiedottamaan paremmin, nopeammin ja tarkemmin esim. väitetyistä maahanmuuttajarikoksista? Esmes Lammilla se olisi voinut olla poikaa, kun paikalliset kehittelivät toisiaan kiihottavia huhuja pikkutyttöjen raiskauksista, pahoinpitelyistä ynnä massiivisista polkypyörävarkauksien aallosta ja muista omaisuusrikoksista. Nämä huhut sitten saattoivat johtaa myös pesismailojen heilutteluun ja yleisen mielipiteen muokkautumiseen. Lopulta kun poliisi tuli julkisuuteen ja kertoi, ettei todellisuudessa mitään tämäntyyppisiä rikoksia ollut koskaan ilmoitettu tai mitenkään muutenkaan havaittu, niin konflikteja ja hyökkäyksiä vastaanottokeskuksen tiloihin oli jo ollut.

    Tai jospa Holmlund tarkoitti, että poliisi voisi vaikka seurata maahanmuuttajavastaisia nettipalstoja ja mahdollisesti sitä kautta ennaltaehkäistä väkivaltaa, jos joku sellaista suunnittelee tai levittää muuten laitonta tai rasistista lietsontaa tai materiaalia?

    Ja kyllä, aion hämeenlinnalaisena valtuutettuna tulevaisuudessakin opportunistisesti jatkaa kaikkia toimenpiteitä, joilla suomalaisten maksamia verorahoja kanavoituu mahdollisimman paljon edustamalleni kaupungille. Olisiko hämeenlinnalaisten veronmaksajien kannalta sitten fiksumpaa, että heidän rahansa päätyisivät hyödyttämään vaikka niitä inarilaisia?

    Minä en kaupunginvaltuutettuna vastaa Suomen valtion maahanmuuttopolitiikasta tai Geneven pakolaissopimuksen kansainvälisistä velvoitteista. Vastaanottokeskuksia joka tapauksessa Suomeen perustetaan, joten jos niistä on jotain hyötyä, työpaikkoja ja tuloja saatavissa Hämeenlinnalle, niin mieluummin niitä hyötyjä tänne kuin Inariin.

    Ja vaikka fanaatikot olisivat mitä mieltä asiasta hyvänsä, totuus on, että maahanmuutosta on myös Suomen valtiolle jotain hyötyäkin. Eihän täältä saisi enää edes pikaruokaa, ja kaikki nurkatkin olisivat aika paskaisia, kun juuri kukaan suomalainen ei suostu enää edes siivoomaan tai tekemään muitakaan ”paskahommia”…

    Mutta eiköhän tämä keskustelu ole jo minunkin osaltani aika helvetin monta kertaa käyty tässäkin blogissa. Ei vaan jaksa, kun olisi kohtuullisen paljon tärkeämpääkin tekemistä. Menkää vaikka sinne Homma-foorumille hekumoimaan mamujen kauheudella keskenänne.

  49. avatar kuikkeli sanoo:

    Olen hommalaisia, ja siellähän me hekumoidaankin, kun muualta ei tunnu saavan sensuroimatonta tietoa reaaliajassa.

    ”Vai olisikohan sittenkin mahdollista, että ministeri olisi puheessaan vaikkapa kehottanut poliisia tiedottamaan paremmin, nopeammin ja tarkemmin esim. väitetyistä maahanmuuttajarikoksista?”

    Ministeri ei kyllä todellakaan tätä tarkoittanut. Hän nimenomaan kehotti poliisia ehkäisemään maahanmuuttovastaisuutta (maahanmuuttopolitiikan kritisoimista) aivopesemällä kansalaisia. Implisiittisesti voidaan ajatella, että Holmlund tarkoitti nimenomaan noitakäräjiä, joilla kerettiläisiä rangaistaan näytösoikeudenkäynneissä ala Jussi Halla-aho, Mikko Ellilä ja kansantaiteilija Seppo Lehto. Toinen asia, mistä olen ministerin kanssa samaa mieltä, on, että rasistisiin rikoksiin kuuluukin puuttua. Rasismilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä maahanmuuttopolitiikan vastustamisen kanssa. Maahanmuuttokriitikoissa voi olla rasisteja, mutta se ei tarkoita, että kaikki olisivat.

    Hyvä esimerkki poliisin sensuroinnissa maahanmuuttajarikoksissa on seuraava tapaus:
    http://hommaforum.org/index.php/topic,15259.0.html
    Hommaforumin kautta asia saatiin kansalliseen tietoisuuteen kun esimerkiksi Hämeen Sanomissa tällaiset pikku-uutiset eivät ylitä uutiskynnystä. Myöskin Hesarilla oli vaikeuksia löytää sivuiltaan tilaa pikku-uutisille. Hommalaisten painostuksesta Hesarin oli kuitenkin pakko lopulta julkaista uutinen sivuillaan. Poliisille oli ilmeisesti ylemmältä taholta tullut käsky, ettei tällaisista uutisista tiedoteta, vaikka Lappeenrannan alueella liikkuisikin neljä joukkoraiskaajaa. Hämmästyttävää uutisessa on se, että tekijöitä ei ole vieläkään saatu kiinni, samoin kuin ei Oulun parin vuoden takaisessa joukkoraiskauksessakaan, vaikka tuntomerkeillä pystytään samantien sulkemaan suuri määrä ihmisiä pois. Ilmeisesti näitä rikoksia ei edes haluta selvittää, koska ne eivät sovi yhteen suvaitsevaisten maailmankuvan kanssa, joten silloin niiden olemassaolo täytyy kieltää.

    ”Tai jospa Holmlund tarkoitti, että poliisi voisi vaikka seurata maahanmuuttajavastaisia nettipalstoja ja mahdollisesti sitä kautta ennaltaehkäistä väkivaltaa, jos joku sellaista suunnittelee tai levittää muuten laitonta tai rasistista lietsontaa tai materiaalia?”

    Tässäkin olet aivan oikeassa. On suunniteltu nettiin sellaista ”nappulaa”, josta voi ilmiantaa rasismia poliisille. Tällaiseen Suomessa on kyllä varaa tuhlata poliisin rajallisia resursseja, mutta olisi myös kiva, jos oikeitakin rikoksia selvitettäisiin. Kerettiläisten jahtaaminen on elinehto tietyille maahanmuuttobisneksestä hyötyville esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimistolle, joka työllistää jälleen tuottamattomiin työpaikkoihin 15 ihmistä valtion varoilla, mutta ei kuulemma taaskaan maksa mitään meille kuntalaisille. Vähemmistövaltuutettu saa leipänsä siitä, että hän etsii yhteiskuntaan pesitynyttä piilorasismia sieltäkin, missä sitä ei ole, esimerkiksi karkkipapereista ala Mikko Puumalainen.

    ”Vastaanottokeskuksia joka tapauksessa Suomeen perustetaan, joten jos niistä on jotain hyötyä, työpaikkoja ja tuloja saatavissa Hämeenlinnalle, niin mieluummin niitä hyötyjä tänne kuin Inariin.”

    Vastaanottokeskuksia ei perustettaisi ollenkaan, jos mikään kunta ei suostuisi niitä ottamaan. Se olisi kestävää kehitystä pidemmän päälle, jonka seurauksena säästettäisiin valtava määrä verorahoja kollektiivisti. Vastaanottokeskusten perustaminen on myös moraalisesti hyvin arveluttavaa, sillä turvapaikanhakijoista suurin osa tulee tänne laittomasti. Sen lisäksi humanitaariseen maahanmuutto liittyy ihmissalakuljetusta eli ihmiskauppaa. Jokaisella vastaanottokeskuksella siis tuetaan rikollista toimintaa ja ihmisoikeusloukkauksia.

    Humanitaariseen maahanmuuttoon Suomessa ei velvoita mikään kansainvälinen sopimus. Se on virkamiesten keksintö. Samaan aikaan, kun tänne otetaan ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, silti Suomessa ei saada kiintiöpakolaiskiintiötä täyteen, vaikka heitä kyllä maailmalla riittäisi. Humanitaaristen maahanmuuttajien syyt turvapaikan hakemiseen eivät johdu siitä, että heitä vainottaisiin henkilöllisen syyn takia, vaan siitä, että lähtömaissa ei ole yhtä hyvät olot kuin Suomessa. Sillä siis taataan takaovi yhteisöille päästä Suomeen nauttimaan ikuisesta sadekaudesta sosiaaliturvan parissa. Hämeenlinnan valtuutetut ovat tukemassa tätä toimintaa.

    ”Olisiko hämeenlinnalaisten veronmaksajien kannalta sitten fiksumpaa, että heidän rahansa päätyisivät hyödyttämään vaikka niitä inarilaisia?”

    Politiikkaa ei mielestäni saisi tehdä näin omahyväisesti. Tämä on juuri sitä kauimmaisen rakkautta, että pääasia on, että inarilaiset saavat vielä vähemmän nauttia verorahoista kuin hämeenlinnalaiset. Suomalaiset painavat yhteen hiileen kerätäkseen verorahoja, joilla rahoitetaan yhteistä hyvää. Hämeenlinnalaiset ja inarilaiset kuuluvat samaan porukkaan, vaikka asuvatkin eri puolell- ja päinvastoin.

    ”Ja vaikka fanaatikot olisivat mitä mieltä asiasta hyvänsä, totuus on, että maahanmuutosta on myös Suomen valtiolle jotain hyötyäkin.”

    Aivan totta. Se riippuukin siitä, minkä laatuista maahanmuutto on. Suomelle on hyötyä länsimaisista maahanmuuttajista, koska he eivät vaadi mitään erityisiä kotouttamistoimenpiteitä, koska he jakavat valmiiksi samanlaiset arvot ja integroituvat yhteiskuntaan aivan itsestään. Tämän hetken maahanmuutopolitiikassa ongelmana on se, että että nk. rikkautta ja voimavaraa hankitaan sellaisista lähtömaista, joiden rikkaaseen kulttuuriin kuuluvat ihmisoikeusloukkaukset, patriarkalismi, väkivalta ja suvaitsemattomuus. He tuovat samat tavat myös tänne. Olemme nähneet, mitä humanitaarisesta maahanmuutosta on seurannut jo Ruotsissa, kun paloautot eivät voi mennä tiettyihin enklaaveihin sammuttamaan palavia autoja, koska ”nuoriso” ja erilaiset jengit (ilmeisesti Håkanilla ja Perillä on vinksahtanut pahasti päässä) kivittävät niitä ja heittelevät polttopulloilla. Voisimmeko ottaa jotakin opiksi, ettei tarvitsisi kiivetä perse edellä puuhun vain sen takia, koska Ruotsissakin kiivetään?

    ”kaikki nurkatkin olisivat aika paskaisia, kun juuri kukaan suomalainen ei suostu enää edes siivoomaan tai tekemään muitakaan ”paskahommia””

    Haluat siis luokkayhteiskunnan Suomeen, jossa ”paskahommat” kuuluvat etnisesti rikkaamille ihmisille? Eikö tämä ole äärimmäisen rasiststa ajattelua? Minä ainakin näen maahanmuuttajat yhdenvertaisina ihmisinä, joilla on ihmisarvo ja joilla on oikeus samoihin töihin kuin suomalaisillakin, jos vain rahkeet riittävät. En näe heitä pelkästään toiseuden edustajina. Myöskin siivoushommat ovat kelvanneet hyvin, varsinkin näin laman alla, suomalaisille. Yhä edelleen suurin osa siivoojista on supisuomalaisia. Todella ala-arvoista väheksyä siivoojien hommia kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, he sentään maksavat tuottavasta työstään osansa verovaroista, jotta te suvaitsevaiset siellä valtuustossa saatte miettiä meiltä veronmaksajilta kerätyille verorahoille ”parempaa käyttöä”.

  50. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys teille!
    Lueskellessani tätä HPKsta maahanmuuttokaistalle siirtynyttä erittäin mielenkiintoista keskustelua,
    tuosta paskaduunista sen verran,
    ei se ole uusi ilmiö.
    Tarvittaessa pitänee etsiä kirjan kirjoittaja,
    ny ei tuu mieleen,
    mutta viimeisimpiä on kirjallisia muisteloita Kekkosesta,
    joka oli sanonut luopuessaan kirjallisesti pressan tehtävistä,
    ”paska homma”
    kuittaillen näin presidentin duuniaan lopuksi.
    Ihan vain vertailun vuoksi.
    T. Riitta

  51. avatar kuikkeli sanoo:

    Juu, ei se ole uusi asia, että ”paskaduunit” vieritetään alempiarvoisille kansalaisille, sillä sehän oli tuttua jo feodaaliyhteiskunnasta. Nyt ilmeisesti eliitin suvaitsevaisista on tarkoitus tehdä uusia aristokraatteja aatelisten tilalle. Suomi on menossa kohti oligarkiaa myös valtakunnan politiikan tasolla. En ymmärrä mistä tämä aristokraattien kansalaisten halveksunta johtuu.

  52. En minä siivoojia halveksu, en sinne päinkään. Päinvastoin. On tullut itse luututtua ja tiskattua sen verran monta vuotta työuran alussa.

    Väitän vain, että keskiverto suomalainen, varsinkin nuoremmasta päästä, on jo niin poispilattu, että ”tavallinen” perinteinen työnteko tuppaa olemaan yhtä tuskaa. Ne huonommiksi luetut hommat eivät yksinkertaisesti enää tahdo kelvata, lamasta huolimatta. Jonkun ne on kuitenkin tehtävä. Kyse kun ei ole välttämättä edes huonosta palkasta, vaan muista asioista.

    Eiköhän tästäkin suuntauksesta ole aika paljon tutkimustietoa ja käytännön evidenssiä. Eikä tämä näkemys johdu siitä, että ihannoin toiseutta ja vihaan omiani. Pidän vain arvossa ihmisiä, joilla on yhä työmoraalia. Kuten noita kebab-ukkoja, jotka jaksavat päivystää yöt läpeensä, jos kännisellä natiivilla iskee hiukopalan tarve. Luokkayhteiskuntaa vastustan henkeen ja vereen, mutta siihen puututaan muilla asioilla kuin jättämällä ikävämmät työt tekemättä.

    Ja edelleen, menkää hokemaan noita sadekausianne, rikkauksia ja muita ”nasevia” fraasejanne sinne Hommalle. Minä olen jo kurkkuani myöten kyllästynyt tähän jaakaamiseen. Te olette omaa mieltänne, minä toista ja sillä selvä. Ei muuta kuin ehdolle vaaleissa, niin sitten päästään ehkä painelemaan joskus äänestysnappuloitakin.

  53. avatar kuikkeli sanoo:

    ”Väitän vain, että keskiverto suomalainen, varsinkin nuoremmasta päästä, on jo niin poispilattu, että ”tavallinen” perinteinen työnteko tuppaa olemaan yhtä tuskaa.”

    Aika karkea yleistys. En tietenkään väitä etteikö tällaisiakin nuoria olisi joukossa, mutta kyllä suurimmalle osalle varmasti työt kelpaavat. Töitä ei vain ole kaikille tällä hetkellä, ja ne harvat työpaikat – mitä on – viedään käsistä, mutta onneksi työvoimapula on tulossa ihan kohta puoliin. Suosittelen tutustumaan työttömyystilastoihin tarkemmin, koska ne antavat osviittaa työmoraalista myös kansalaisuuksittain. Jos tilastoista sattuisi paljastumaan samanlaisia totuuksia ”varsinaisten maahanmuuttajien” kohdalla kuin ”käytännön evidenssistäsi” niin, millä termeillä kutsuisit heitä? Haukkuisitko heitä samalla tavalla kuin suomalaisia?

    ”Pidän vain arvossa ihmisiä, joilla on yhä työmoraalia. Kuten noita kebab-ukkoja, jotka jaksavat päivystää yöt läpeensä, jos kännisellä natiivilla iskee hiukopalan tarve.”

    Eiköhän kaikki järkevät ihmiset, myös hommalaiset, pidä heitä suuressa arvossa? Minä ainakin arvostan kaikkia ihmisiä, jotka tekevät tuottavaa työtä ja maksavat siitä veroja. Arvostan myös suomalaisia, jotka tekevät työtä yhteiskunnan hyväksi, koska henkilölliset syyt ovat siinä kohtaa täysin irrelevantteja.

    ”Ja edelleen, menkää hokemaan noita sadekausianne, rikkauksia ja muita ”nasevia” fraasejanne sinne Hommalle.”

    Edellä mainitut fraasit, sadekautta lukuunottamatta, ovat lainattu suoraan suvaitsevaisilta. Esimerkiksi Henna Virkkusen mukaan maahanmuuttajat ovat kouluille voimavara. Kun ministeri näin on sanonut, niin katson oikeudekseni myös käyttää voimavara -sanaa tässä kontekstissa. Kaikki, jotka kykenevät ja haluavat ajatella omilla aivoillaan kyllä tietävät, mitä se tässä asiayhteydessä tarkoittaa.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/virkkunen_maahanmuuttajat_voimavara_kouluille_1092936.html

    Tähän voisit vielä vastata:

    ”Voitko kunniasi ja omantuntosi kautta vannoa meille kunniallisille kuntalaisille veronmaksajille, että hämeenlinnalaisille Lammin vastaanottokeskuksen vuosittainen kokonaistulos on plusmerkkinen? Tietysti näin on, koska meille kuntalaisille on kerrottu, että valtio maksaa kaiken eikä maksa meille kuntalaisille mitään. Eikö vain?”

    Veronmaksajan näkökulmasta kiinnostaisi saada vahvistus asiaan suoraan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta.

  54. avatar tupajumi sanoo:

    Nyt ei ollut maito kiehumassa, joten sain lukea kaikessa rauhassa.

    Upeaa Kuikkeli, että olemme saaneet kaltaisesi eksaktin ja tyynesti itse asiassa pysyttelevän keskustelijan tänne luettavaksemme.

    Odotan jännityksellä, millä tavoin Kiemunki häätää sinut palstaltaan. Hän kun on niin perin suvaitsevainen.

  55. Voin vastata, hyvä Kuikkeli. Jos minä sitten saan vuorostani häädettyä sinut ja Tupajumin takaisin sinne Hommalle sabotoimasta minun kiekkoaiheista kirjoitustani?

    Eli voin vannoa. Vuosittainen kokonaistulos on huikeasti plusmerkkinen. Pluspuolella on vuokrat kymmenistä asunnoista, työntekijöiden verotulot plus välillinen työllisyysvaikutus heidän käyttämistään toimeentulotuista paikallisiin palveluihin. Sitten vielä valtionavut koulutukseen, terveydenhuoltoon yms. jotka vahvistavat lammilaisia palveluita.

    Miinuspuolella virkamiesten käyttämä työaika erilaisiin viranomaisneuvotteluihin, kuten julkisuudessakin on jo kerrottu.

    Minun mielestäni on muuten hauskaa, kun käytät termiä ”ajatella omilla aivoillaan”. Etkö ole huomannut, että – karkeasti yleistäen 🙂 – kaikki te hommalaiset hoette tismalleen samaa mantraa, jonka Suuri Johtaja on teidän päähänne iskostanut? Tehän olette suorastaan täydellinen robotti- tai klooniarmeija. Mitään itsenäistä ajattelua en ole pahemmin havainnut näissä nettinatsien hyökkäyksissä toisinajattelijoiden palstoille tai blogeihin…

    Eli vielä kerran nöyrä pyyntö, että menisit sinäkin nyt mehuttelemaan lisää sinne Hommaan ja tulette Tupajumin kanssa vaikka sitten takaisin, kun sinulla (teillä) on jokin (Jussilta saatu) uusi ajatus, jota en ole täällä vielä sataan kertaan kommentoinut?

  56. avatar tupajumi sanoo:

    Kiitos neuvosta, Kiemunki! Enpä ole vielä koskaan Hommalla käynytkään, mutta täytyypä vilkaista, koska sinä nyt minullekin sopivan kodin löysit.

    Toivottavasti et ole ihan kaikissa asioissa yhtä paljon hakoteillä.

  57. avatar kuikkeli sanoo:

    ”Minun mielestäni on muuten hauskaa, kun käytät termiä ”ajatella omilla aivoillaan”. Etkö ole huomannut, että – karkeasti yleistäen 🙂 – kaikki te hommalaiset hoette tismalleen samaa mantraa, jonka Suuri Johtaja on teidän päähänne iskostanut? Tehän olette suorastaan täydellinen robotti- tai klooniarmeija. Mitään itsenäistä ajattelua en ole pahemmin havainnut näissä nettinatsien hyökkäyksissä toisinajattelijoiden palstoille tai blogeihin…”

    Olen kyllä samaa mieltä Jussin kanssa useista asioista, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö pystyisi ajattelemaan omilla aivoillani. Mikähän se Jussin hokema mantra on joka päähämme on iskoistunut? Käsittääkseni et ole juurikaan kumonnut väittämiäni (eli ilmeisesti Jussin väittämiä). Olet kyllä kiitettävän rehellisesti vastaillut kysymyksiini, kiitos siitä, että käyt keskustelua tavallisten kansalaisten kanssa. En ole tietoinen kaupungin talouden kaikista asioista, sen takia kyselin Sinulta suoraan niistä, koska oletan Sinun olevan perillä niistä asioista.

    ”Eli vielä kerran nöyrä pyyntö, että menisit sinäkin nyt mehuttelemaan lisää sinne Hommaan ja tulette Tupajumin kanssa vaikka sitten takaisin, kun sinulla (teillä) on jokin (Jussilta saatu) uusi ajatus, jota en ole täällä vielä sataan kertaan kommentoinut?”

    Tupajumista en tiedä, mutta itse aion jatkossakin mehutella Hommassa… Mutta nyt en ehdi pidemmin tänään vastailemaan, koska olen lähdössä nykydiskurssin mukaisesti ”häiritsemään maahanmuuttajien harrastuksia” ja tukemaan ravitsemusliikkeitä :

    https://www.hs.fi/kirjautuminen/kirjaudu?TYPE=33554433&REALMOID=06-e21d5987-9448-46a7-9209-234afc847740&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=hs-www-02&TARGET=-SM-http%3a%2f%2fwww.hs.fi%2fverkkolehti%2fkaupunki%2f20091021%2fartikkeli%2fSuomalaisten%2bryypiskely%2bvaikeuttaa%2bmaahanmuuttajien%2bharrastuksia%2f1135250175374

    http://hommaforum.org/index.php/topic,16085.0.html

  58. avatar tupajumi sanoo:

    Kiitos Kiemunki! Ohjasit minut katsomaan kaikki Kuikkelin antamat linkit. Opin paljon uutta, myös sinusta.

  59. avatar kuikkeli sanoo:

    Noniin tulipas häirittyä eilen maahanmuuttajien harrastuksia. Enkä ollut ainoa, sillä muitakin häiritsijöitä oli ravitsemusliikkeet täynnä. Sattui ”hauska” yksittäistapaus, kun joku huippuosaaja tuli niin pahasti häiriintyneeksi, että täysin sivullinen joutui useamman nyrkiniskun kohteeksi ravitsemusliikkeessä. Sama rauhallisesti diskoileva henkilö oli löytänyt vielä uuden tupauunon, jolle rähistä, kun olin lähdössä kotiin… en jäänyt selvittämään tilannetta, koska en halua olla likaisen työn tekijä ja joutua syytteeseen rasismista noitakäräjillä.

    Eilisiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan viestiin:
    ”[…]kaikki te hommalaiset hoette tismalleen samaa mantraa, jonka Suuri Johtaja on teidän päähänne iskostanut? Tehän olette suorastaan täydellinen robotti- tai klooniarmeija. Mitään itsenäistä ajattelua en ole pahemmin havainnut näissä nettinatsien hyökkäyksissä toisinajattelijoiden palstoille tai blogeihin”

    Oikeastaan olen äimän käkenä, että mikähän osa kirjoituksistani ei ole itsenäistä ajattelua? Lueskelin kirjoituksiani taaksepäin enkä oikeastaan löytänyt juurikaan Jussin ajatuksia niistä. Se, että Jussi on nuiva, ei implikoi sitä, että me muut nuivat olisimme nuivia vain, koska Jussikin on nuiva.

    Sen sijaan laitoin googleen ihan mielenkiinnosta testiksi, minkälaista mantraa punavihreässä kuplassa elävät monikulttuurisuususkovaiset toitottavat propagandalehdistössä:

    Haatainen: Maahanmuuttajat Helsingin rikkaus
    http://www.iltalehti.fi/helsinki/200903129232481_hi.shtml

    Eduskunnasta puheita:
    ”Monikulttuurisuuteen liittyy edelleen asenteellisia haasteita, joiden suhteen tulee jatkossakin tehdä tavoitteellista työtä, jotta voidaan aidosti sanoa, että monikulttuurisuus on Suomessa rikkaus.”

    ”Maahanmuuttajatyö ja maahanmuuttajien kulttuurillisen rikkauden hyväksyminen on erittäin tärkeää ymmärtää jo ennakolta.”
    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/791/Tekstit/mamu.htm

    SAK: Maahanmuuttajat ovat rikkaus suomalaiselle yhteiskunnalle – työ on paras kotouttaja
    http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=23722&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet&arkisto=yes

    ”he [maahanmuuttajat] ovat kulttuurinen ja älyllinen rikkaus tälle maalle, jonka ovat valinneet kodikseen.”
    http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlist1/FF3E1D5055906B9CC22573B7002C4D2A

    KMSL: Monikulttuurisuus on rikkaus Keski-Suomessa
    http://www.keski-hame.fi/portal/etusivu.php

    Viljanen: Monikulttuurinen työyhteisö on rikkaus
    http://www.tek.fi/index.php?id=2749

    […] lista olisi loputon, mutta jotta viestistä ei tulisi kovin pitkä, en jatka sitä enempää.

    Iisakin mielestä edellä mainitut eivät ilmeisesti ole mantran hokemista ja kansalaisten aivopesua vaan se olen nimenomaan minä joka tänne palstalle olen tullut hokemaan Jussin mantraa? No… jotta ihmisten aivopesu ei vielä tähän jäisi, niin demareilta löytyy myös lisää maahanmuuttajien esineellistämistä. Jutta Urpilainen ehdottaa, että suomalaisille veronmaksajille pitäisi saada yksi lisävapaapäivä eli yhteisöllisyyspäivä, jolloin työtä tekevät ihmiset menisivät ulkoiluttamaan maahanmuuttajia. Huomatkaa ettei yhteisöllisyyspäivä maksa taaskaan mitään, koska työnantajien pitäisi maksaa koko lysti.

    http://www.iltasanomat.fi/arkisto/default.asp?alue=nettikyselyt&id=23757

    Suvaitsevaiset näkevät maahanmuuttajissa ainoastaan toiseutta. Toisenlaiset ihmiset ovat heidän mielestään söpöjä, koska he ovat erilaisia. Suvaitsevaisten mielestä erilaisten ihmisten funktiona on olla näyttelyesineitä, jotta suvaitsevaiset voivat ihailla heitä, moraalisäteillä ja tuntea aristokraattista ylemmyyttään.

    ———————————–

    Pari päivää sitten tulin sarkastisessa mielessä kyselemään Iisakilta, että onko lisää maahanmuuttajia tulossa Hämeenlinnaan. Luulin Iisakkia huumorimieheksi, kun hän kertoi, että heitä on tulossa lisää. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, ja sarkasmi näyttääkin ohittaneen todellisuuden Hämeenlinnassa. Keski-Häme kertoo:

    ”Vastaanottokeskuksen lisäpaikoista info ensi viikolla

    […]SPR:n Lammin vastaanottokeskus on vuokrannut Hämeenlinnalta vuokra-asuntoja, joihin tulee tilaa noin 30 turvapaikanhakijalle. Keskuksen majoituskapasiteetti kasvaa laajennuksen myötä noin 180 paikkaan.

    [..] Infotilaisuus järjestetään ensi viikon torstaina, eli 5.11. kello 18 osoitteessa Haapainojantie 8 b. ”

    http://www.keski-hame.fi/portal/etusivu.php

    Kaikki kynnelle kykenevät ehdottomasti paikalle vaatimaan aristokraatteja tilille poliittisista päätöksistään, vaikka kansalaisten mielipiteet eivät heidän mieltään liikautakaan suuntaan tai toiseen. Itse en pääse tuolloin, ikävä kyllä, saapumaan paikalle, koska joudun ansaitsemaan verorahoja, jotta viisaammat keksivät niille parempaa käyttöä.

    Edellä mainittu uutinen todistaa sen, että Hämeenlinnassa vallitsee oligarkia, jossa aristokraatit katsovat oikeudekseen tehdä sadistisia kabinettipäätöksiä salaa alempiarvoisilta kansalaisilta. Sama kaava toistuu joka kerta vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea. SPR solmii kabineteissa salassa aristokraattien kanssa sopimuksen kaupungin rikastusttamisesta, jonka jälkeen aristokraatit ilmoittavat ylimielisesti alempiarvoisille kansalaisille, että lisää rikkautta on tulossa, halusitte tai ette, mitään ette kuitenkaan asialle voi. Vastaanottokeskuksia tullaan perustamaan lisää ja lisää ja lisää… Kansalaisten mielipide ei paina vaakakupissa minkään vertaa.

    Aristokraatit käyttävät hyväkseen edustuksellisen demokratian tarjoamaa mahdollisuutta käyttää luottamusasemaa väärin oman ideologian, uskonnon ja edun ajamiseen. Suomessa on aivan sairas tilanne tällä hetkellä. Täällä ei vallitse demokratia, jossa valta olisi kansalla, vaan valta on sadistisilla aristokraateilla. Olen henkilökohtaisesti edustuksellisen demokratian kannattaja, mutta kun sitä käytetään härskisti väärin, silloin siitä on päästävä eroon ja valta palautettava takaisin kansalle. Näen ainoaksi vaihtoehdoksi estää totalitaristisen hallinnon tuomalla päätöksentekoon uuden instrumentin: suora demokratia. Vastaanottokeskuksesta pitäisi järjestää hämeenlinnalaisille sitova kansanäänestys. Tällä hetkellä perustuslaki antaa mahdollisuuden ainoastaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Vastaanottokeskuksen sijoittaminen on niin suuri poliittinen päätös, että kansalaisia pitäisi kuunnella siinä asiassa, koska sen olemassaolo vaikuttaa kansalaisten arkeen suoraan ja välillisesti.

    ————————-

    Tupajumille ja muilla kiinnostuneille rikastilastoja ajankohtaisesta kakkosesta:
    http://www.youtube.com/watch?v=Q9ksQCR_X_c

    Ja kaikille, jotka haluavat tehdä jotakin konkreettista oligarkian estämiseksi, käykää allekirjoittamassa uuden suoraa demokratiaa ajavan puolueen kannattajakortti:
    http://www.muutos2011.fi

  60. Rajoittaisit vähän noiden linkkien kanssa. Ohjelma tuuppaa viestisi roskapostiksi… Eikä kyllä ole edes hirveän väärässä 🙂

    Jos haluat tutustua edustamaasi itsenäiseen ajatteluun tarkemmin, niin lukaisepas läpi vaikka minun maahanmuuttoa ja vastaanottokeskusta käsittelevien blogien kommentit. Tai lähes kenen tahansa blogin, joka uskaltautuu näitä asioita käsittelemään muussa kuin Homma-foorumin hyväksymässä valossa.

    Muistuttaisin edelleen, että yllä oleva postaukseni todellakin käsitteli jääkiekkoa. Sitten sinä sadistinen nettinatsi tulit sabotoimaan oligarkiaani väsyneellä, sataan kertaan kuullulla jaanauksellasi. Vastasin kysymyksiisi, jotta pääsisin sinusta eroon. Se ei näytä onnistuvan, ja epäilenpä, että sinä ja aateveljesi aiotte jatkossa tulla tukkimaan palstaani samalla scheissella, oli kirjoituksen aihepiiri mikä hyvänsä.

    Mutta pyydän kauniisti. Jos haluatte käsitellä maahanmuuttoasioita juuri minun blogissani, tehkää se niiden otsikoiden alla, jotka aihetta käsittelevät. Niitä riittää kyllä ja saattaa jopa tulla lisää. Kiitos. Ja jos ei muu auta, niin tulen poistamaan tämän aihepiirin kommentit niitä käsittelemättömien kirjoitusten yhteydestä.

    Minä en ole tietääkseni koskaan sokeasti ylistänyt maahanmuuttoa yksisilmäisesti rikkautena, voimavarana jne. fraaseilla, joita te Jussin hurmoshenkiset peitsenkantajat spämmäätte palstat täyteen. Sinun mukaasi olen punavihreässä kuplassa. Vihreäksi ei olekaan ennen haukuttu, ja punaisetkin piru vie koko ajan jaksavat muistuttaa, kuinka oikealla tässä mukamas ollaan. Kaupunginvaltuustossa, jolla ei tietenkään ole mitään tekemistä demokratian kanssa, yksi 59:stä ilmoitti vastustavansa Lammille perustettavaa vastaanottokeskusta. Hän oli keskustalainen. Sen voin sanoa, että ainakaan kepulainen en ole.

  61. avatar kuikkeli sanoo:

    ”Kaupunginvaltuustossa, jolla ei tietenkään ole mitään tekemistä demokratian kanssa, yksi 59:stä ilmoitti vastustavansa Lammille perustettavaa vastaanottokeskusta.”

    Tämä on juuri sitä konsensuspolitiikkaa, jonka kerettiläisten noitavainot osaltaan aiheuttavat. Kerettiläiset eivät uskalla poiketa oikeasta mielipiteestä, koska siitä saattaa seurata heidän työuralleen vaikeuksia. Tunnen muutaman valtuutetun, jotka sanovat, että he ovat nuivia ja vastustavat vastaanottokeskuksia, mutta teot ovat aivan toisia. Tämän takia juuri yritän herätellä ihmisten ajatuksia siitä, että he miettisivät keitä äänestävät valtuustoihin ja eduskuntaan. Iisakille täytyy nostaa hattua, että hän on avoimesti opportunisti ja kannattaa radikaalisti suvaitsevaisuutta. Tällä avoimuudella nuivat tietävät, että Iisakkia ei kannata äänestää, ja vastaavasti monikulturistit tietävät, että Iisakkia kannattaa äänestää.

    ”Mutta pyydän kauniisti. Jos haluatte käsitellä maahanmuuttoasioita juuri minun blogissani, tehkää se niiden otsikoiden alla, jotka aihetta käsittelevät.”

    Ok. Jätän nyt tämän topicin alta vastaanottokeskuspolitiikkasi arvostelun. Alun perin tulinkin kysymään vain sieltä, missä keskustelua käydään, mutta tästä kehkeytyikin ihan kunnon keskustelu, tosin aiheen vierestä. Anteeksi, jos keskustelu Kerhosta tyssäsi ja joku ei nyt päässyt avaamaan sanaista arkkuaan siitä.

    Kehotan kaikkia jatkamaan tässä topicissa keskustelua alkuperäisestä aiheesta.

    PS. olisi reilua, jos tiedottaisit avoimesti vaikka uudella topicilla näistä kabinettipäätöksistä, ja jatkossa valtuusto voisi ottaa käytännöksi kysyä kuntalaisten mielipiteitä ennen kuin lyövät lukkoon erilaisia merkittäviä päätöksiä. On todella turhauttavaa elää epätietoisuudessa siitä, että mitä päätöksiä eliitti valtuustossa seuraavaksi keksii. Toki, onneksesi, juuri siitä syystä olen miettinyt muuttamista pois Hämeenlinnasta vakituisesti.

  62. avatar Utelias Anonyymi sanoo:

    Uteliaisuuteni heräsi, mistä HPK:n tulot koostuu? Minkä verran Hämeenlinnaan saadaan muita tukia ja miten ne jakaantuvat eri liikuntamuotojen kesken?

  63. avatar iisakki sanoo:

    Iltaa,

    HPK saa tuloja kolmesta eri lähteestä, kuten käytännössä kaikki muutkin urheiluseurat Suomessa: sponsoreilta eli yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka ostavat mainoksia peliasuihin tai ottelutapahtumaan, yleisöltä lipputuloina ja heidän peleissä ostamistaan virvokkeista sekä pelaajien myynnistä ja siirroista ulkomaille NHL:ään tai KHL:ään.

    Toista kysymystä en täysin ymmärtänyt. Ei Hämeenlinnaan saada liikuntaan ulkopuolelta muita tukia kuin investointeihin eli liikuntapaikkarakentamiseen.

    Hämeenlinnan kaupunki käyttää ensi vuonna liikuntapalvelujensa järjestämiseen budjettiesityksen mukaan yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. 3 miljoonaa tästä menee liikuntalaitosten ylläpitämiseen eli jäähalleihin, uimahalleihin, palloiluhalliin, jalkapallostadioniin, Hämeenkaareen, salibandyhalleihin jne. Liikunnanohjaukseen käytetään reilu 1 miljoona ja ulkoliikuntaan (luisteluradat, jalkapallokentät Pulleria ja Kaurialaa lukuunottamatta yms.) 1,2 miljoonaa. Tekstissä yllä selvitetään, kuinka rahat jakaantuvat jalkapallon ja jääkiekon välillä. Yhtä monimutkaista on, jos miettii kuinka esim liikuntasalien käyttö jakaantuu eri lajien kesken…

    Liikuntaseurojen toiminta-avustuksista ollaan budjettiehdotuksessa luopumassa.

  64. avatar JKL sanoo:

    Sen verran pitää palauttaa tätä keskustelua tuohon hallin myymiseen HPK:lle.

    Faktahan on se että todellakin hallin pyörittäminen ei onnistuisi ilman kaupungin tukea. Sen enempää en sitä sitten kommentoi miksi ei mutta kommentoi sitä että miten esim Hartwall areena toimii ja kannattaa.

    Eli täällä kun ehdotettiin mallia että HPK, joka on loppujen lopuksi todellinen pikkuseura, ostaisi hallin niin mistähän rahat siihen?
    Aikoinaan kun kuuluisaa jaffa-areenaa rakennettiin niin taustallahan oli/on yhtiö-rypäs alias konserni joka haali rahat omista bisneksistään ja vähän taisi kupata muitakin rahoja….

    No hallin omistaa halliyhtiö jolla ei ole koko rakennuksessa oikeestaan muuta omaa toimintaa kuin pari hassua työntekijää. Sitten halliyhtiö vuokraa kaikille Hesburgereille sun muille liikkeille toimitilaa hallin tiloista. Ja näitä toimitilojahan on aika paljon enemmän jaffa-areenalla kuin Patria-areenalla. Ja tässä on jo iso summa mitä käyttää hallin pyörittämiseen. Ja sitten yksi iso rahanlähde on eräs tappiollinen jääkiekkoseura joka silloin tällöin käy pelaamassa jääkiekkoa tiloissa ja vuokraa kaikki ns loput tilat mitä ei ole jo vuokrattu näille ensimmäisille yrityksille. Ja vuokra tulot on tässä vaiheessa jo suhteellisesti erittäin huikeeta verrattuna hämeenlinnaan. ja sitten muutama yhtiö mitkä myös tuovat rahaa vuokrien muodossa: Live Nation, Eastway jne. Eli rinkelinmäelle pitäisi saada paljon lisää ravintoloita joita sitten vuokrattaisiin eteenpäin ja muutama iso ohjelmayhtiö että kannattaa edes miettiä kaupungin rahoista luopumisesti.

    Ainiin taitaa siellä helsingis jääkiekkoliittokin ostaa palveluita jaffalta….

    Sekavaa tekstiä ja kenenkään ei tarvi tajuta pointtia

  65. avatar Pimu sanoo:

    No kyllähän tuosta sen verran ottaa tolkkua, että Suomen ainoa omillaan toimeentuleva jäähalli on myös valtava viihdekeskus, joka saa rahaa monesta muustakin toiminnasta kui jääkiekko-otteluiden pääsylipputuloista. Ja sen, että kuinka utopistisella pohjalla on ajatus siitä, että Suomessa jääkiekkoseura omistaisi oman jäähallin tai ylipäätään, että joku urheiluseura omistaisi suorituspaikkansa. Mutta toisaalta, omistaako mikään teatteri tai orkesteri, joita tuetaan yleensä miljoonilla veroeuroilla, omaa esiintymistilaansakaan?

  66. avatar iisakki sanoo:

    Terve JKL ja Pimu,

    minun tietoni lisääntyivät Hartwall Areenasta ja sen rahoitusmallista pari viikkoa sitten, kun Kauppalehti kirjoitti artikkelin asiasta. Eipä sekään pyöri alkuunkaan omilla tuotoillaan, kuten olin kuvitellut. Helsingin kaupunki ostaa hallin kaikki päivätunnit, joita halliyhtiö ei saa itse kaupaksi. Eli rahoitusmalli on sama kuin oli Hämeenlinnassa silloin, kun Palloiluhalli oli vielä yksityisen omistuksessa. Toimintatuki Helsingin kaupungilta Hartwall Areenalle on siis erittäin tuntuva, satoja tuhansia euroja vuositasolla.

    Matka siihen, että urheiluseura Suomessa todella vastaisi oman areenansa, hallinsa tai stadioninsa kuluista on vielä todella pitkä. Jos vertaa tuonne maailmalle, niin se vaatisi kaikkiaan erittäin rahakkaan liigan, maailmanlaajuisen tv-sopimuksen ja noin miljoonan asukkaan kaupungin tai muuten huomattavan laajan fanipohjan. Tai oligarkin/öljysheikin omistajaksi.

    Tai no, omistaahan Kylmäkosken Veikotkin oman futiskenttänsä, eikä pelaa kuin vitosdivaria. Mutta se onkin vissiin jonkun maajussin vanha perunapelto, joka on lanattu tasaiseksi tai ainakin sinnepäin… Ja suihkuista tai muista sellaisista huikeista ylellisyyksistä ei ole tietoakaan.

Jätä kommentti

css.php