NUIJAMIES

Olin eilen Jyväskylässä kuulemassa paikallisilta kunnallispampuilta sikäläiseen kuntaliitokseen ja kuntaliitossopimuksiin liittyvistä ongelmakohdista - ja samalla tietysti katsottiin JypHT:n ja HPK:n välinen konttaus. Jyppikään ei siis häikäissyt, mutta Kerhon peli oli ihan uskomatonta kuraa… Ei tarvitse olla johtava kiekkoanalyytikko arvioidakseen, ettei kumpikaan näistä ”pikkuseuroista” todennäköisesti taistele tällä kaudella mestaruudesta.

Kyselin kaupunginjohtaja Markku Anderssonilta, minkälainen kiekko-oppositio Jyväskylässä on. Rempattiinhan sielläkin viime vuonna jäähalli moderniin kuntoon kaupungin rahoilla ja kunnallispolitiikassa vaikuttaa kiekkoihmisiä veskari Sinuhe Wallinheimosta lähtien. Andersson, joka aikaisemmin johti SaiPan kotikaupunkia Lappeenrantaa, kuvasi asetelman tismalleen samanlaiseksi kuin se on Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja kaikissa muissakin Suomen SM-liigapaikkakunnilla kenties Helsinkiä lukuun ottamatta (siellä jääkiekko hukkuu ilmeisesti kaiken muun sirkushuvin sekaan).

Oppositio on siis vahva tai ainakin erittäin kovaääninen, ja argumentoinnille on tyypillistä viittaukset muiden lajien sorsimiseen, syytökset hyvä-veli-politiikasta sekä erilaisista epärehellisistä rahoituksen muodoista, ”piilotuesta”. Meillä Hämeenlinnassa olen kuullut kymmenittäin erilaisia, varsin mielikuvituksekkaitakin teorioita, kuinka kaupungin rahaa valuu HPK:lle. Esimerkiksi kuulemma omaishoidontuestakin lohkaistaan kymmenykset Kerholle. Miten temppu sitten tehdään kaikkien jääkiekkovastaisten luottamushenkilöiden, tilinpidon ja tilintarkastajien ohitse, sitä ei vielä kukaan ole osannut minulle selittää, enkä ole mitään todisteita löytänyt aktiivisesta etsinnästä huolimatta.

Alituiseen törmää myös syytöksiin, että eri tukimuotojen summia pimitetään talousarviossa valtuutetuilta ja kaupunkilaisilta. Tosiasiassa kaikki luvut löytyvät kaupungin budjetista, tosin eri momenttien alle jakautuen. Näitä lukuja on pyritty avaamaan valtuutetuille syksyn mittaan infotilaisuudessa ja kyselytunnilla, sillä säästöjä haettaessa elämänlaatupalvelut ovat luonnollisesti erityisen huomion kohteena.

Yritän nyt tähän alle koota eri tukimuotoja ja lukuja sekä jääkiekon että vertailun vuoksi jalkapallon osalta, ovathan ne kaksi suurinta lajiamme, ainakin toistaiseksi. Jutusta voi tulla vähän pitkä, koittakaa jaksaa.

Ensinnäkin tukea tulee vuotuisiin harrastuspaikkojen ylläpitokustannuksiin. Tässä laskelmassa on käytetty parin vuoden takaisia käyttökuluja, jotka ovat kasvaneet vain palkkakulujen yms. indeksitarkastuksen verran, suhteet ovat edelleen samat. Ja mukana on vain ainoastaan nykyisin Liikuntahallit Oy:n hallinnoimien paikkojen kulut, ei puisto- ja pienkenttiä tai ulkojäitä ollenkaan. Kaurialan kentän osalta on laskettu 50 prosenttia jalkapallon osuudeksi ja toinen puoli lasketaan yleisurheilulle.

Jäähallituki on yhteensä 425 000 €, josta lasketaan -15 prosenttia taitoluistelun osuudeksi. Yhteensä 361 250 €.

Jalkapallon tuki jakautuu Pullerihallin tukeen 160 000 €, Pullerin kenttiin kesäisin 98 000 € ja Kaurialaan (198 000 € : 2 =) 99 000 €, yhteensä 357 000 €.

Vuotuisten käyttökulujen suhteen lajit menevät siis lähes yksi yhteen. Tämä selittyy lähinnä sillä, että jääkiekon harrastajat maksavat harrastuspaikkojensa oikeista kuluista n. 50 prosenttia. Jalkapallon osalta käyttäjien kattama osa Kaurialan ja Pullerin ulkokenttien osalta jää marginaaliseksi, hallissa n 30 prosenttiin. Eli jääkiekkoilijat maksavat harrastuksestaan, futaajille paikat tarjotaan huomattavasti huokeammin.

Sitten on vuokratuet seuroille. HPK maksaa toimistotiloistaan vuokraa 1136 € kuukaudessa, joka on lähellä markkinahintaa. Kuntosalista 500 € kuukaudessa. Junnukiekko maksaa varustepörssistään 210 €/kuukausi, joka on erittäin huokea hinta. HPK:n Kerhoravintolan vuokra on 3200 € kuukaudessa, mikä on markkinahinta.

Jalkapallossa HJS maksaa Pullerihallin toimistostaan 150 €, FC Hämeenlinna maksaa koko Matinsaunasta 672 € kuukaudessa, mikä on luokiteltavissa lähes ilmaiseksi sen kokoisesta talosta. Samoin huokea on stadionin vuokra (muutamia satoja euroja) ottelutapahtumiin, kun taas Patria-areenan käyttö maksaa HPK:lle parhaimmillaan playoffseissa 7000 euroa per peli.

Vuokratuen osalta jalkapallo voittaa siis selvästi, jos verrataan vuokran osuutta tilojen markkinahinnasta.

Sitten tulevat seuratoiminnan tuet, jotka jaetaan liikuntatoimen laatiman pisteytysjärjestelmän mukaan. Pisteitä tulee harrastajamäärästä, tapahtumista, koulutuksesta, valmentajamäärästä yms. attribuuteista. Yleisesti kriteerejä on käsittääkseni pidetty seuroissa tasapuolisina. Muistaakseni viime vuonna HPK junnujääkiekko sai seuratukea n. 21 000 euroa, HJS reilun 10 000 euroa. Aikuisten toimintaan seuratukea ei makseta.

Lisäksi kaupunki harrastaa markkinointiyhteistyötä SM-tason seurojen kanssa eli jalkapallo ei ole saanut yhteistyösopimusta liigasta tippumisen jälkeen. Tätä on kompensoitu tänä vuonna esim. otteluisännyyden ostamisella. HPK:n sopimuksen arvo on n. 45 000 €, naisten lentopallon n. 20 000 euroa, salibandyn hieman vähemmän ja uppopallon jne. luokkaa maapähkinöitä. Sopimusten suuruutta tarkastellaan mittareina menestys, lajin merkittävyys ja kansallinen näkyvyys.

Sitten viimeisenä tulevat pääomakustannukset eli lainanlyhennykset. Jääkiekon osalta remonttivelkaa lyhennetään 400 000 (plus korot, määrä ei vielä selvillä) euroa vuodessa. Pullerihallin lyhennys on 120 000 euroa (plus korot, vaihtelee niin ikään). Lyhennykset eivät kuitenkaan kerro sijoitetun pääoman arvoa.

Rakennusten arvoa on aika vaikea lähteä laskemaan vuosia niiden rakentamisen jälkeen. Karkeasti voisi arvioida, että jäähallien yhteisarvo on n. 20 milj., Pullerihalli 3-4 milj. ja Kaurialan stadionista tai Pullerin kentistä en uskalla sanoa mitään.

Pääomia on joka tapauksessa kiinni jääkiekossa ehkä puolet enemmän kuin jalkapallossa.

Summa summarum, näkisin että jalkapallo on vastoin ”yleisönosastokäsitystä” Hämeenlinnassa erittäin hyvin resursoitu tasoonsa nähden. Toki on jääkiekkollakin upeat harrastuspaikat. Lajien välillä on kuitenkin kärjistettynä se ero, että HPK on lajissaan Euroopan 40 parhaan seuran joukossa ja peleissä käy säännöllisesti vajaat 4000 ihmistä, FC Hämeenlinna saattaa yltää jalkapallossa Euroopan 4000 parhaan joukkoon, ja peleissä käy reilut 400 ihmistä. Juniorityön osalta jalkapallolla on nykyään jo hieman enemmän harrastajia, mutta toiminnan laadussa ja tasossa jääkiekko pesee jalkapallon vielä selvästi.

Itse pidän jalkapallosta lajina enemmän kuin jääkiekosta, mutta em. seikat on rehellisyyden nimissä otettava huomioon arvioitaessa näiden kahden lajin välisiä suhteita. Samantyyppistä arviointia olisi hyvä suorittaa myös muiden lajien osalta ja erityisesti akselilla kulttuuri versus urheilu. Katsotaan, jos olisi energiaa palata näihin aiheisiin myöhemmin… Yllä olevia lukuja saa mielellään kommentoida ja arvioida, jos näkee niissä jotain epäselvää. Tarkistetaan ja korjataan sitten vielä tarpeen mukaan.