Hattulassa ei hyvä heilu

Hattulaa on totuttu pitämään Kanta-Hämeen vahvan talouden kuntana. Nyörit on pidetty tiukalla, veroprosentti alhaalla, eikä velanottoon ole suistuttu.

Tämän on mahdollistanut hyvin pitkälle se, että monet tarvittavat palvelut, etupäässä liikunta- ja kulttuurisellaiset ovat olleet tarjolla naapurissa. Joku voisi kutsua sitä vaikka loisimiseksi, joku toinen varmaan suureksi viisaudeksi. Asuinpaikasta ja näkökulmasta riippuen.

Mutta pää on tullut vetävän käteen Hattulassakin, kun katsoo viime vuoden tilinpäätöstietoja. Kuntatalouden parhaana mittarina pidetty vuosikate hulahti Hattulassa karmeasti 1,7 miljoonaa euroa miinukselle. Vuosikate kertoo sen, kuinka paljon rahoitus kattaa juoksevista päivittäisistä menoista. Eli Hattula käytännössä otti syömävelkaa tuon vajaan pari miljoonaa viime vuonna.

Muissa Hämeenlinnan seudun kunnissa tilanne ja viime vuosi on ja oli niin ikään surkea, mutta vuosikatekriteerillä sentään huomattavasti positiivisempi. Kalvola ja Lammi menivät vuosikatteessa 0,8 ja 0,7 miljoonaa miinukselle, mutta Tuuloksen 1,1 miljoonan tulos ja muiden nollavuosikatteet tasoittivat tilannetta.

Hattulalla toki on muita pienempi veroprosentti, mutta ainoastaan 0,25 äyriä. Sen korottaminen 18:aan ei vielä tuo kassaan kuin ropoja, joilla ei tuota vuosikatteen alijäämää kurota umpeen kuin murto-osa. Lisäksi Hattula on vuosien varrella pitänyt palvelunsa niin ”ohkaisena”, että niistäkään tuskin on varaa juuri niistää. Mitään ”ylimääräistä” ei ole tehty tai tarjottu, ja nähtäväksi jää, mitä terveydenhuollon kustannuksille tapahtuu Hattulan ja Janakkalan pienellä yhteistoiminta-alueella. Vaihtoehdoiksi Hattulalle jääkin lähinnä veroprosentin nosto ja lainanotto, niissä kun on vielä varaa seudun ja maan keskiarvoon nähden.

Miksikään kriisikunnaksi Hattulaa ei voikaan tituleerata. Sille ei sentään vielä ole käymässä niin kuin olisi käynyt Lammille ja Kalvolalle. Kriisikunnan kriteereiksi on veroprosentin ja lainamäärän lisäksi nostettu kattamattomien alijäämien määrä taseessa. Kunta ei voi mennä konkurssiin, mutta ajautuu ministeriön holhoukseen, jos alijäämää kertyy kahtena vuotena peräkkäin – ensimmäisenä yli 500 euroa per asukas ja toisena 1000 euroa.

Hämeen Sanomien juttu tänään ei kertonut, kuinka paljon Hattulalla on vanhoja ylijäämiä puskurina, joten sillä on turha spekuloida. Todennäköisesti niitä on kuitenkin kertynyt hyvin.

Oli miten oli, Hattulassa on edessä vähintään yhtä kovat talkoot kuin Hämeenlinnassakin. Kysymys kuuluu, kuinka pitkään Hattula pystyy jatkamaan miinusmerkkisten vuosikatteiden merkeissä ja pitämään veroprosenttia keinotekoisesti alhaalla. Onko omaisuutta myytäväksi enää (lämpöyhtiö meni viime vuonna, eikä siitä saadut rahat riittäneet kattamaan kuin puolet tehdyistä investoinneista)? Olivatko Onnisen elinkeinoinvestoinnit sittenkin liian iso kakku haukattavaksi pienen kunnan voimavaroille?

Näitä kysymyksiä varmaan joutuvat pähkäilemään – ja vielä paljon perinpohjaisemmin – Hattulan päättäjät kuin me ”kateelliset” naapurikuntalaiset.

Seudun talouskuntokilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi näyttääkin päätyvän ex-kotikuntani Janakkkala. Onko Janakkala sittenkin ihanteellisen kokoinen kunta palvelujen tuottamiseksi, kuten useat sikäläiset ovat hehkuttaneet? Jää nähtäväksi. Viime vuoden tulos oli hieno, vaikka jätetään pois omaisuuden myynnit. Tälle vuodelle tehtiin kuitenkin muuttovoiton vaatima todella kova virkapaketti, veroprosentti on jo valmiiksi ylhäällä ja velkaantuminen etenee kovaa vauhtia…

Kuinka kauan Janakkalassa (tai muuallakaan Suomessa) halutaan esimerkiksi maksaa vielä opiskeluihin liittyviä harjoitteluja tekeville lääkäreille 6000 euron kuukausipalkkaa? Saako lääkäreitä kohta enää millään hinnalla pieniin terveyskeskuksiin? Kaupungin- ja kunnanjohtajien palkkoja kritisoidaan, mutta kuinka kauan ihmisten oikeustajuun mahtuu se, että perustyötä terveyskeskuksissa tekeville kandeille ja eurolääkäreille maksetaan ensimmäisestä työstään yhtä paljon liksaa kuin koko organisaatiota johtavalle kunnanjohtajalle.

No, johtajien arvostus ei ole tässä maassa ollut koskaan kovin korkealla… Siksi hyviä sellaisia onkin varmaan niin vaikea löytää.

Tulihan nyt puhistua, vaikka sivuraiteille menikin.

11 kommenttia artikkeliin “Hattulassa ei hyvä heilu”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos Iisakki, kun innoitit vuoropuheluun.
    En puhise, mutta otan Sinun puhinaasi kantaa.
    On se vaan kumma, että kunnanjohtajan paikkoja hakee aina useampi henkilö. Työ ja siitä maksettu korvaus taitavat olla hyvässä tasapainossa.
    Entä lääkärit. Kyllähän heille voi yrittää maksaa 4000 euroa. Silloin ei vaan ole lääkäriä – kukaan ei hae eikä hakeudu. Kun tarjoaa 6000, saattaa hyvässä lykyssä joku hakeakin paikkaa. Edellytyksenä on silloinkin se, että lääkäri saa ja voi tehdä oikeasti koulutustaan vastaavaa työtä. Liian usein lääkäri tekee ”turhia” paperitöitä ja kirjoittaa sellaisia sairaslomia, jotka voi oikeasti henkilö ja lähin esimies päättää ja todeta ilman lääkäriä. Pahimmassa tapauksessa lääkäri saattaa olla toimettomana, kun potilastietojärjestelmät eivät toimi.
    Kannattaa kantaa huolta siitä, että käyvällä palkalla työhön tuleva todella tekee oikeata työtä. Työn järjestelyt, sujuvuus ja joustavuus ovat lääkäreille tärkeämpiä kuin palkka.

  2. avatar iisakki sanoo:

    Moi Seppo,

    myös kunnanjohtajaksi hakevien laatua kannattaa tarkastella. Jos muodolliset edellytykset täyttyvätkin, niin ammatilliset kyllä harvemmin. Monenlaista hessua on liikkeellä niihin hommiin.

    Lopusta ollaankin sitten melkein samaa mieltä. Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, mutta silti kauhea pula. Yksityissektori vetää. Lääkäriliitto tekee kaikkensa, jotta kysynnän ja tarjonnan tasapaino ei toteutuisi. Työn organisointi on aivan persiillään, mutta kenen on vika? Suomalaista terveydenhuoltoa johtavat käytännössä yksinvaltaisesti lääkärit.

    Mutta sitä en usko hetkeäkään, että yleisesti ottaen lääkäreille olisi tärkeämpää hyvät työjärjestetlyt kuin palkka. Lääkärit ovat ihmisiä siinä kuin muutkin, ja vähintään yhtä ahneitakin.

    Tarjoapa lääkärille tismalleen sellaiset työolosuhteet (jos ei oteta huomioon maantieteellistä sijaintia) kuin hän haluaa tai 500 euroa enemmän palkkaa. Uskallan väittää, että 75 prosenttia (ainakin nuorista) lääkäreistä valitsee korkeamman liksan.

  3. avatar Veijo Ryhänen sanoo:

    Onko tutkittu mahdollisuutta järjestää lääkärissä käynti ryhmämatkoja Eestiin? Suomalaisilla eläkeläisillä on pitkät perinteet kylpylämatkailusta, maa on heille tuttu ja lääkärien osaaminen lienee länsimaalaista tasoa.
    Löytyy myös sellaisia klinikoita, joissa palvellaan suomen kielellä, mutta niissä hintataso o n korkeampi kuin eestin ja englanninkieltä osaavissa vastaanotoissa.
    Jos ryhmämatkojen ajankohdat julkaistaisiin jokaisen vuoden alussa, niin tällöin myös työssäkäyvät voisivat osallistua varaamalla lomapäiviä ko. ajankohtiin. Esim. vuosittaisia hammaslääkärissä käyntejä voisi ohjata näin Eestiin ja pienentää samalla Hämeenlinnan jonoja.
    Viro, latvia ja liettua ovat nyt pahassa taloudellisessa pinteessä.
    Luulisi että näissä työttömyyden riivaamissa maissa suhtauduttaisiin hyvin myötämielisesti lääkärissäkäyntimatkailuun.

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Terveyskeskusten rahastajat nuo ns keikkalääkärit ovat suomalaisten yksinoikeus niitä ei ole missään muussa eu-maassa. Täällä poliittiset päättäjät Arkadian kolgatalla on niin päättäneet en tiedä miksi. Tässä asiassa ei sitten haluta olla kuin muut eu-maat ihme kyllä. Tuskin varsinaiset keikkalekurit nuo opiskelijat hommasta paljon kostuvat mutta rahat vetää yritys joka on ulkolaisten omistuksessa ja tuottaa voittoa poskettomasti. Koskas teet aloitteen homman korjaamiseksi vai ovatko alueen kansanedustajat enänpi kiinnostuneet ranskan tunneistaan!

  5. avatar Veijo Ryhänen sanoo:

    Sattumalta katsoin viime torstaina ylen priima -lähetyksen, jossa aiheena oli suomalaisten terveysturismi. Ohjelman mukaan suomalaiset harrastavat terveysmatkailua lähinnä Viroon, Puolaan ja Unkariin. Edellisen viikon priima -lähetys on nähtävillä viikon ajan ylen areenalla. Ao. linkin kautta löytyy viime viikon lähetys (joka on siis katsottavissa 30.4 saakka), jos sattuu kiinnostamaan:

    ”Kun tietää, että Intian 1,2 miljardista ihmisestä noin puolella miljardilla ei ole varaa terveydenhuoltoon, tuli minullekin mieleen, viekö yksityisestä sairaalassa ostamani terveyspalvelu hoitomahdollisuuksia näiltä köyhiltä. Kysyin tätä parilta lääkäriltä. Vastaukseksi sain kuulla, että varakkaat ja ulkomaalaiset potilaat päinvastoin ylläpitävät intialaisen terveyskoulutuksen tasoa.”
    http://priima.yle.fi/node/500

  6. avatar mv sanoo:

    ”Kuntatalouden parhaana mittarina pidetty vuosikate hulahti Hattulassa karmeasti 1,7 miljoonaa euroa miinukselle.”

    Taisi kadota isoja firmoja Hattulasta joka tuohon johti. Tuleekohan mitään uusia tekijöitä tilalle ja voisiko niitä kosiskella tänne ?
    Paras olisi jonkin sortin alottelevan internetkaupan varasto ja palvelin, josta sitten nykäsee hyvät verotulot kun (ei tartte jossitella) se menestyy.

  7. avatar kuikkeli sanoo:

    Hattulassa on kuitenkin toistaiseksi tehty hyviä poliittisia ratkaisuja – siis jätetty tietyt päätökset tekemättä. Ne ovat sellaisia ratkaisuja, joiden takia olen vakavissani harkinnut muuttoa Hattulaan, vaikka veroprosentin nostaminen siellä olisikin välttämätöntä. Hattula on sopivan pieni ja turvallinen paikka lapsiperheelle kasvattaa jälkikasvu siellä – kunhan vain tietyille seinähulluille ei anneta liikaa poliittista valtaa. Huhuja on kuitenkin kuulunut ties minkälaisia, joten vielä muutto saa odottaa. Vielä ehtii katseleen mihin sitä asettuu aloilleen. Toivottavasti Hattulan päättäjät ymmärtävät vastaisuudessakin tehdä sellaisia päätöksiä, jotka miellyttävät kuntalaisia.

  8. avatar Jari sanoo:

    Iisakin puhinoissa kuultaa eittämättä katkeruus Hattulan rukkasista ja vahingonilokin taitaa nostaa päätään. Usein päättäjien, elinkeinoelämän ja HäSa:nkin kommenteissa on hehkutettu kuntaliitosten välttämättömyyttä ja niistä koituvia säästöjä. Liitosten nurjista puolista kuitenkin vaietaan em. tahoilla täysin. Jonkinmoista pitkäntähtäimen analyysiä kuntaliitosten vaikutuksista ihmisten arkeen pelkkien eurojen pyörityksen ohella soisi myös kuulevan muualtakin kuin kansan parista. On kai päivän selvää että palveluiden keskittymisen seurauksena myös ihmisten on muutettava niiden perässä keskuksiin.Julkisten palveluiden kaventumisen maksumiehinä ovat tietysti myös kaikkein pienituloisemmat – vain pari esimmerkkiä mainitakseni.

  9. avatar kuikkeli sanoo:

    Jarilta viisaita sanoja! Hienoa kuulla, että kuntalaisilla on pysynyt todellisuudentaju kohdallaan. Vaikea käsittää, missä norsunluutorneissa eliitti oikein elelee.

    Hattulassa on asiat ainakin vielä toistaiseksi hyvin. Kannattaa käydä kysymässä lammilaisten mielipidettä, että kannattiko liittyä suur-Hämeenlinnaan, jota johtavat seinähullut aristokraatit. Lammi on raiskattu kuntaliitoksen takia täydellisesti. Eihän kukaan normaali ihminen enää mieti Lammille muuttamista, ja syy siihen on ainoastaan poliittiset päätökset.

    Verovaroja kerätään yhteiseen hyvään. Se, mitä verorahoille odotetaan saavan vastinetta, liittyy nimenomaan palveluihin, yleiseen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Minä en ainakaan halua, että kovalla työllä ansaitsemiani verorahojani käytetään erilaisiin moralisäteilyihin, lämmitettäviin maauimaloihin järvien viereen tai verkatehtaisiin. Meillä on Hämeenlinnassa seinähulluja päättäjiä, jotka haluavat syytää verovaroja kankkulan kaivoihin. Olen kurkkuani myöten täynnä hämeenlinnalaista kevytmielisyyttä verovarojen käytössä.

    Hämeenlinnalla on muutama valttikortti houkutella tänne ihmisiä, joista tulee tuottavia veronmaksajia, jonka seurauksena kunta ja kuntalaiset vaurastuvat. Niitä ei pidä missään tapauksessa mitätöidä idioottimaisilla poliittisilla päätöksillä. Kaupunki sijaitsee maantieteellisesti loistavalla paikalla. Se on asukasluvultaan ja palveluiltaan sopivan kokonen lapsiperheille. Täällä on myös sopivasti oppilaitoksia, joista osa opiskelijoista asettuu aloilleen tähän kauniiseen kaupunkiin. Ennen kaikkea täällä on turvallista liikkua ja asua. Miksi tällaisia hienoja arvoja tarkoituksella heikennetään? Siinä vaiheessa, kun Hämeenlinnaa ruvetaan pitämään monikulttuurisena kaupunkina, se ei enää houkuttele veronmaksajia muualta. Vaikka päättäjämme palvovat kaikkea toiseutta, silti veronmaksajille, erityisesti lapsiperheille, monikulttuurisuus aiheuttaa ainoastaan negatiivisia mielikuvia ja uhkia, mikä tietenkin on aivan luonnollista. Poliittisia päätöksiä ei voi tehdä kolmen vuoden tähtäimellä siten, että vaikka poliittiset päätökset voivat olla seuraavan kolmen vuoden ajan taloudellisesti ”hyviä”, jos ne eivät ole sitä enää viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Silloin voi olla jo tapahtunut jotakin peruuttamatonta. Kuka kantaa vastuun? Eipä taida ainakaan nykypoliitikoista olla vastuunkantajia.

  10. avatar raiska sanoo:

    Olisikohan sinunkin Iisakki parempi keskittyä enemmän oman kuntasi asioihin.

  11. avatar iisakki sanoo:

    Oho,

    pitäisiköhän kirjoittaa useammin, kun puoli vuotta vanhat tekstitkin nousee uudestaan keskusteluun? Perkule kun joutuu koko ajan tukka putkella (sic) juosta suututtamassa ja tylyttämässä ihmisiä ympäri kaupunkia, eikä ole ehtinyt…

    mv:lle:

    Ei minun tietääkseni Hattulasta isoja firmoja ole viime aikoina paennut. Päinvastoin Onnisen erittäin suuri teräsvarasto tai mikä lie terminaali on tullut kuntaan. Mikä on koko seudun työllisyyden kannalta upea juttu.

    Kuikkelia käy vähän jo sääliksi. Ei varmasti ole mukavaa, kun maahanmuuttajat aiheuttavat sellaisen pakkomielteen, että niiden aiheuttamat kauheudet puhtaalle suomalaiselle yhteiskunnalle valvottavat varmaan öisinkin? Ensin jääkiekkokirjoitus muuttui maahanmuuttokeskusteluksi, sitten puoli vuotta vanha arvioni Hattulan kuntataloudesta. Mikä seuraavaksi?

    Raiska sen sijaan on ihan oikeassa, oman kunnan asioissa riittää ihan tarpeeksi kyllä pohtimista. Huhtikuussa oli näköjään aikaa pohtia menoa vähän laajemminkin. Ja vaikka itse sanonkin, eipä tarvitse ihan hirveästi hävetä arvion paikkansapitävyyttä näin jälkikäteen…Taidan pidättää oikeuden kommentoida koko Hämeenlinnan seudun ja koko Suomenkin kehitystä vielä tulevaisuudessakin. Sitten kun taas toivottavasti kerkiää.

    Jarikin on ihan oikeassa siinä, että ihmiset tosiaan muuttavat keskuksiin palveluiden keskittyessä niihin. Se ei mielestäni ole edes ihan tyhmä kehityssuunta, kun ajattelee sitä, mitkä ovat tulevaisuuden resurssit järjestää palveluja. Ja onhan siinä sitten myös se ekologinen puoli, jos muutos on hallittu.

Jätä kommentti

css.php