Viime vuonna elettiin kuin pellossa

Tänään sitten julkaistiin Hämeenlinnan ja siihen liittyneiden kuntien tilinpäätökset. Kaupunginhallituksen pöydän ääressä istuvat ovat saaneet jo ennakkotietoja, ja eilen luettavakseen myös kaikki pumaskat. Tylyä shittiä, jos sallitaan ilmaisu.

Vuonna 2008 talouskuri hukkui liitoshuumassa oikeastaan kaikilta muilta kunnilta paitsi Tuulokselta. Elvistelemistä ei ole kanta-Hämeenlinnallakaan, mutta toivottavasti näiden tietojen pohjalta selviää myös liitoskuntien asukkaille, miksi liitokset olivat välttämättömiä. Luvut eivät nimittäin peilaa pelkästään viime vuotta. Etenkin Lammin tilanne oli lähes katastrofaalinen. Kulurakenteella ja tehdyillä huonoilla päätöksillä kunnan taloutta ei olisi pystytty järjellisillä keinoilla tasapainottamaan tulevina vuosina. Kunnan taloussuunnitelman tasapainottaminen pohjautui sekä epärealistisiin odotuksiin että veronkorotuksiin entisestään 19,5:stä.

Nyt sitten kun kaikkien kuntien tulot veropohjan muodossa romahtavat kuluvana ja varsinkin ensi vuonna, Lammi olisi ollut käytännössä selvitystilassa. Lammilaiset ovat ymmärrettävästikin katkeria siitä, että kokevat palvelutasonsa joiltain osin heikentyvän kuntaliitoksen myötä. Jokainen tilinpäätökseen tutustuva kuitenkin ymmärtänee, että palvelutaso olisi romahtanut täysin ilman liitosta.

Kysymyksiä tulee myös muilta kaupunkilaisilta, niin uusilta kuin vanhoilta, miksi palvelutason harmonisoinnit täytyy tehdä heikoimpaan tasoon, tai ainakin lähelle. Siihen on varsin yksinkertainen syy. Me olemme eläneet holtittomasti yli varojemme. Me olemme pahassa kusessa. Sen takia.

On realiteetti, että menot täytyy jollain tavalla sopeuttaa tuloihin. Pellossa eläminen olisi voinut kenties jatkua, jos talouskehitys olisi jatkunut samanlaisena kuin viime vuosina, mutta tuskin sittenkään. Onneksi nyt on resursseja sentään korottaa veroja, ottaa lainaa ja harteita sopeutua ilman äkkinäisiä paniikkiratkaisuja.

Ja kyllä, kuulen korvissani, kuinka tämäntyyppiseen puheenvuoroon ”kansa” suhtautuu. Kaikki rahat on hassattu HPK:lle, rantapaviljonkeihin, tosi-tv:seen ja herrojen huveihin. Mutta kun ei ole. Alijäämät tulevat puoleksi (asukaslukuihin nähden ylivoimaisessa suhteessa) liittyvistä kunnista, joissa ei ole tehty perinteisesti kuin niitä ”hyviä asioita”, ja kantakaupunginkin osalta ylivoimaisesti suurimmalta osalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuoltoon tehtyjen hervottomien 7 miljoonan budjettilisäysten osalta. Jäähalli-investoinnit yms. eivät näy näissä luvuissa vielä sentilläkään.

Myös valtuuston vaikutusmahdollisuuksia on tivattu. Valtuusto pääsee priorisoimaan ja linjaamaan ihan pikapuoliin. Itse olen aistinut jo käytetyistä puheenvuoroista ja keskusteluista sellaista, että kulujen karsimisen ja toliminnan tehostamisen tarve on ymmärretty. Kuitenkin halutaan pitää painopistealueita, eikä käyttää puhdasta juustohöylää.

Tuo painopistealue olisi lapset ja nuoret, koulut ja päiväkodit.

6 kommenttia artikkeliin “Viime vuonna elettiin kuin pellossa”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Nyt kun kuntaliitoksen 100 päivää on kohta ohi, ja yhteinen todellisuus hahmotettu, on kohtuullisen selvää, että pelkkä kuntarajojen poisto ei ratkaissut mitään vaan palvelurakenteen uudistaminen on se iso juttu. Pelkällä juustohöylällä ei tätä juttua enää ratkaista vaan nyt on mietittävä ja muutettava rakenteita. Ne valinnat, mitä tehtiin uudistukseen lähdettäessä, on nyt otettava käyttöön. Asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, tuottavuuden kasvu … eivät enää voi olla sanoja vaan oikeita uusia toimintatapoja.
    Ja painopisteeksi tosiaan selkeä investointi tulevaisuuteen: lapset ja nuoret. Uusien toimintatapojen kautta.

  2. avatar Vara-Everstiluutnantti sanoo:

    Niin, tokikin lammilaisille pitää se esittää, että miksi heille somalialaiskeskus puliveivattiin? Olivat niin kovin matematiikasta ja ekonomiasta epätietoisia, että kaupungin Johtajien piti asiat näin kantapään kautta tietoisuuteen viedä. No, oppivathan nuo sahtia hörppivät ja muutenkin epistolaan harjaantumattomat jyväjemmarit olemaan ihmisiksi?

    Mutta kuitenkin tuli mieleeni tuosta matematiikan tajuamisesta?! Edustaja Koskinen (kok) tässä jokunen aika sitten esitteli taitojaan matematiikasta ja ekonomiasta ollessaan tiistaisessa politiikan puhemyllyssä. Jari sotki toisiinsa ja myös lomittainkin varsin lahjakkaasti prosentit ja prosenttiyksiköt. No toki ei tätä niin kovin raskaaksi miinukseksi hänelle voi laskea, sillä Jari on käynyt vain Valtsikan, jossa yksityskohtiin niin suuria ei toitoteta. Mutta tokikin toivoisin hänen eduskunta-avustajansa Jaria tässä laskentatoimen hommelissa edustajaa jatkossa varsin valistavan?

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Sarille!
    Tänä vuonna tällä menolla kaupunki tekee parin kymmenen miljoonan alijäämän, ja neljännes vuodesta on jo kulunut. Nyt tarvitaan kiireesti ympäripyöreyksien sijaan konkreettisia säästöehdotuksia. Koska Iisakki ei tykkää investointien leikkauksista, keskitytään käyttötalouteen.
    En ole lukenut kaupungin talousarviota,mutta veikkaan, että erikoissairaanhoidon kulut ovat luokkaa 60 miljoonaa. On aina ongelmallista, kun omistajat ovat organisaation ainoat asiakkaat. Kulut ovat ilmoitusasia.
    Ehdotan kilpailutusta. En ole varma tästäkään, mutta ihmistä voi leikata n. 300 eri nimikkeellä. Leikkaukset ovat hyvin samanlaisia joka salissa ja helposti hinnoiteltavissa. Eikös kaupungilla ole oma kilpailutusorganisaatio? Kysytään leikkausten hinnat Suomesta, Ruotsista (halpa kruunu) ja Virosta (alemmat palkat ja verot). Joitain osia Ahveniston mäestä joudutaan pilkkomaan liikelaitostamalla, kuten päivystys, psykiatriset palvelut, synnytys jne. Tämä oli vain ehdotus.
    Tiedätkö Sari, minkä sairaalan potilaiden keski-ikä on 82 v? Vastaus on: Vanajaveden sairaalan. Se on muuttunut vanhainkodiksi, jossa vrk-hinta vain on kolmanneksen kalliimpi kuin hoivalaitoksissa. Sieltä voisi helposti siirtää 70-80 vanhusta vanhainkotiin, jos paikkoja vain olisi. Tuon verran meiltä puuttuu raskasta hoitoa vaativia hoivapaikkoja. Silloin erkoisairaanhoidonkin siirtojonot loppuisivat. Pienet leikkaukset, kuten suonikohjut, luomet ym. pitäisi tehdä siellä, jos se on halvempaa.
    Sitten ikä-ihmisiin: tiedätkö, kuka on vastuussa, kun kaupungin kotihoidossa oleva vanhus menehtyy Aulangon tai Kutilan tai Evon metsiin? Kun omaiset nostavat kanteen heitteillejätöstä, onko syytettynä kaupunginjohtaja, tilaajapäällikkö vai valtuusto? Tällaisen riskin vaara on suuri, kun pääsääntöisesti vanhukset siirretään koti- ja kotisairaanhoidon piiriin. Suomalaiset ovat jurrikoita. Tänne ei sovi Tanskanmalli, jossa vanhukset pelaavat shakkia kahviloissa. Kansanluonne on niin erilainen. Dementia yleistyy vanhusten keskuudessa nopeasti. Tarvitaan lisää muistihäiriöisten hoivapaikkoja.
    Ennaltaehkäisyssä omaishoidontuki on nopein vaikuttavin keino.
    Hauskaa Aprillipäivää sinulle terv. Hessu K.

  4. avatar vara-evp sanoo:

    Oikein, lammilaisille satikutia oikein roppakaupalla ja myös sille entiselle Tuuloksen kunnanjohtajalle joka oli päsmäämässä niitä muka loistavia lammilaisia kiinteistökauppoja niin kuin mikäkin harrastelija ja nyt loistaa kehumassa miten hyvin Tuuloksessa osataan hoitaa asiat kieli ruskeana kaupungin suuntaan.

  5. avatar Merja U sanoo:

    Minua on aina kiehtonut hypoteesi: Mitä tapahtuu, kun kunta menee konkurssiin? Kuka on hallitusvastuussa ja miten? Toki olen nähnyt kuntia, joiden kassa on tyhjentynyt ja palkat ovat viivästyneet, mutta entä pitkitettynä prosessina?
    On se jännää..

  6. Moro Merja,

    kunta ei sinänsä voi mennä konkurssiin, mutta se otetaan valtion holhoukseen. Eli se menettää itsenäisen päätösvaltansa. Käsittelin asiaa ohimennen tossa uusimmassa postauksessani…

Jätä kommentti

css.php