Massamurha on muotia

Niin kaameaa kuin se onkin, koulusurmiin alkaa pikku hiljaa tottua ja turtua. Ehkä se johtuu siitä, että tämä ei tapahtunut niin lähellä. Tosin Winnenden muistuttaa monin tavoin vaikkapa Hämeenlinnaa. Tai ehkä jopa hieman parannettua versiota. Keskiaikainen pikkukaupunki, jossa on linna, paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, työttömyysprosentti alle keskiarvon (alle 5!). Surullisenkuuluisaksi tulleessa Albertvilles-koulussa oli lisäksi tehty pitkään uraauurtavaa työtä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Mistä siis etsiä tällä kertaa selityksiä mielettömälle teolle?

Itse olen jokseenkin vakuuttunut, että jokainen massamurha poikii lisää vastaavia tekoja. Kyse on jo pikkuhiljaa uudesta nuorisomuodista, trendistä tai ”fadista”. Fad on termi, jolla tarkoitetaan muotia tai villitystä, joka on erittäin suosittu pienen joukon piirissä tietyn aikaa.

Netissä on syntynyt lukuisia koulusurmaajia ihannoivia yhteisöjä, jotka tietenkin innostavat osaltaan järjettömiin tekoihin ja lisäävät osaltaan ryhmäkoheesiota. Turhanaikaista silti on hakea selitystä teoille pelkästään internetin pahuudesta. Tai väkivaltaisista videopeleistä. Tai hevimusiikista. Tai huumeista. Tai pornosta. Tai koulukiusaamisesta. Tai löysästä asekontrollista. Tai mistä nyt ikinä.

Ei maailma ole niin yksinkertainen, että tällaisille teoille voitaisiin osoittaa suorat syylliset ja terminoida ongelma jollain pääministerin tai hallituksen toimenpiteellä. Toki nettiin pitää saada kontrollia, aselakeja tiukemmaksi, estää koulukiusaus jne. (mutta ei nyt sentään kieltää eri musiikkilajeja – se on kuitenkin niiiiii-n 80-luvun USA:n raamattuvyöhykkeellistä).

Kyse on kokonaisvaltaisuudesta. Nuoriso kuvastaa maailmamme pahoinvointia. Äärikapitalistit ovat tehneet maailmasta ahneuden ja itsekkyyden tyyssijan, jossa heikommille ei vain ole enää tilaa. Ihmisen luontainen ahneus on tehokas polttoaine, mutta se pitää valjastaa oikein. Haukkukaa naiviksi, yksinkertaiseksi, historiaan jämähtäneeksi, punikiksi tai ihan miksi vaan, mutta uskon edelleen vakaasti, että ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut ihmiskunnan historian paras yritys rakentaa kestävää hyvinvointia. Suomessakin me pärjättiin ihan mukavasti, vaikka maassa on periaatteessa aina ollut oikeistoenemmistö – porvaritkin kun sisäistivät sosialidemokratian hyödyt aikanaan ihan kivasti.

Mutta vituralleenhan se meni. Ei riittänyt paukut pienellä Pohjolan porukalla tämän pidemmälle maailman tyrskyissä.

Tai ehkäpä maailmantalouden romahduksesta alkaa uusi nousu. Palataan taas perusasioihin, Back to Basics. Jokaiselle perustoimeentulo, ei kenellekään kohtuuttomia palkkoja tai etuisuuksia – ei yritysjohtajille, ei poliitikoille, ei lääkäreille, ei edes Finnairin lentäjille. Yhteiskunnan ihannemalliksi valitaan globaalisti 1980-luvun Ruotsi.

Näkis vaan.

13 kommenttia artikkeliin “Massamurha on muotia”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Poika, poika, pois tuo ”Näkis vaan” sarkasmisi
    Sinä ehdit mualiman muutoksen paremmaksi ehkä nähdä ja mukana duunata hiki otsassa DNA-jatkeillemme.
    Eihän Roomaakaan päivässä rakennettu.
    Pankaa nuoret pystyyn jonkinsorttinen maailmanpuolue, kun nää nykyiset puolueet näennäisesti näyttävät toistensa klooneilta ilman todellista muutosta parempaan.
    Lainarahan syytäminen pitäisi kyllä lopettaa, antaa kaatumassa olevien kaatua.. semmottista kuolleitten elvytystä osin.
    Kauhistuttaa aiemmin ihailemani puuhapete Pekkarinen.
    Hämeenlinnan vierailullaan Mauri muistutti, jotta Suomella on varaa velkaantua!?
    ” – Mielestäni suurempi riski meille on se, jos yritämme pitää vyötä muita kireämmällä, jolloin joudumme maksajiksi muiden törsäilylle, Pekkarinen toteaa.” (HäSa 11.3. Riikka Happonen) HUHHUH, sanon minä..

  2. Maurilla on varmaan ajatuksena, että jossain vaiheessa (kun USA aloittaa devalvoimisen ja rahan painamisen), kaikkien maiden velat vielä mitätöidään ja pankit sosialisoidaan… 🙂

    Jossei siinä vaiheessa ole tehnyt kunnolla velkaa, niin tappiotahan se on.

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Sitten Mauri on tehtävänsä tehnyt ja Mauri saa mennä..

  4. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Tämä on taas sitä poliittista liturgiaa joka saa ainakin sosiaalityöntekijän näkemään punaista, syitä nuorten pahoinvoinnille haetaan mahdollisimman kaukaa niin ettei tarvitse puuttua omiin toimintatapoihin.
    . Palataanpa edellisen laman aikaan, mitä tapahtui lastensuojelullle ja perhetyölle, laman aikainen ja lamanjälkeiset hallitukset leikkasivat , huuto lapsen
    puolesta kaikui kuuroille korville- mm Lastensuojelun keskusliiton
    esitykset lapsiperheiden tukemisesta jäivät omaan arvoonsa.
    Kun puhutaan koulusurmista niin 1) luokkakoot ovat liian suuria opettaja ei ehdi antaa aikaansa kaikille ja ne heikommat ovat
    niitä hiljaisempia tässä suhteessa ja jäävät tuetta 2) poliittisia
    päättäjiä ei kiinnosta ennalta ehkäisevä työ, miten paljon esim
    Hämeenlinnassa on varattu määrärahoja tähän työhön? .
    Mikä m ättää kun poliittiset päättäjät eivät usko mm Matti Rimpelän Stakesissa tekemiin tutkimuksiin. Miksi Hämeenlinnassa lähdettiin koulukuraattorien osalta tasapäistämiseen, siksikö että ei ole rahaa, rahaa oli kuitenkin tiettyihin palkantarkistuksiin hallinnossa, joten rahaa
    on kun se vaan suunnataan oikeisiin kohteisiin.
    Viime laman lapset ovat nyt koululaisia, joten nyt on kiire korjata
    ne virheet joita silloin tapahtui , olipa taantuma tai ei. Olen itse selvinnyt hengissä edellisen laman työruuhkasta, mutta muistot
    perheiden talouden romahtamisesta ( kahden asunnon loukku ja
    sen seurauksena pakkohuutokaupat, oman kodin menettäminen
    jne) eivät häviä, voisin kirjoittaa siitä ajasta ”mustan sosiaalityön tarinakirjan”, niin miten ne ovat vaikuttaneet kaiken keskellä eläneeseen pieneen ihmiseen. Edellisen laman aikana
    Riihimäellä sossut ja koulu istuivat yhteisen pöydän ääreen ( kun rahaa ei ollut) ja muutettiin työtapoja, joka jonkin verran auttoi, mutta loppupeleissä ,kun rahaa ei ollut, luopui yhdestä
    sos.työn virasta ja se siirrettiin kouluille koulukuraattoriksi.Se oli
    silloin ja nyt ongelmien kumuloituessa kun oikeastaan mitään ei
    nousukautena tehty tämä olisi suurta tyhmyyttä. Tasapäistämistä! Hämeenlinnassa ei ole vielä tapahtunut väkivaltaa kouluilla, siis vielä on aikaa ja tilaus ennalta ehkäisevälle kouluissa. Oli väärin hukata Lammin malli, ja sitäpaitsi kaupungin päättäjillä ei ollut mitään käsitystä miten
    pienissä kunnissa sosiaalityötä tehdään ( Kalvola). Nyt on lasten oikeuksien juhlavuosi, mutta lasten asíat vaietaan kuoliaaksi ja
    samoin nuorten. Ennalta ehkäisevä työ ja lastensuojelutyö on
    niitä työalueita sosiaalityössä jotka kantavat tulevaisuuteen.
    Mitä te teette yhdellekin näistä pienistä sen teette tulevaisuudelle. Tässä yhteiskunnassa lasten edun ajaminen on valitettavasti jäänyt lasten parissa työtä tekevien harteille, poliittisia päättäjiä se ei kiinnosta!

  5. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Olet oikeassa, lapset ovat viime lamankin maksumiehiä. Pelkäsin sitä jo yhdeksänkymmentäluvun alussa tehdessäni aiheesta tv-draaman.
    Heikompiosaisten asioista ääntä pitäminen on tärkeää.
    Eniten olen huolissani kuultuani valtiovarainministerin puhetta tänään radiosta.
    Eikös ensimmäisenä alustavasti suunnitella leikkauksia lasten ja eläkeläisten budjettiin.
    Jokainen politiikko joka tekee duunia vähäväkisten puolesta saa puolueesta riippumatta myötätuntoni.Se kun ei ole kovin trendikästä puuhaa.
    Te, jotka teette kenttätyötä lasten ja vanhusten parissa, ootte enempi kuin yhden kiitosvirren ansainnut.
    Hallitus on tekemässä leikkauksillaan ja velanotollaan karhunpalveluksen.

  6. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Kun lapsia tungetaan ylisuuriin päiväkotiryhmiin ja ylisuuriin luokkiin, tapahtuu rottailmiö ja he alkavat syödä toisiaan. Lapset keksivät selviytymisstrategioita ja oppivat viidakon lait toisiltaan. Siinä vaiheessa on jo tehty raakaa väkivaltaa heidän sieluilleen.

  7. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei te kaikki oikeassa olijat! Eikä nyt lähtenyt ivapiipusta. Oikeasti näistä mainituista jutuista massamurhat ja muut ahdistukset kumpuavat. Pekkarisesta en ole varma kannattaako hänen vuoksensa kenenkään… Mutta on paljon muutakin. Varmaan siellä viidakon laitamillakin tapahtui vastaavaa, mutta siitä ei kerrottu. Se, että näitä tapahtuu toistuvasti, osaltaan johtuu siitä, että niistä kerrotaan, ja sitten matkitaan. Joku raiteiltaan suistunut saa sitten kuolemantehtävän. Niitä muita syitä: Uskonnollisuuden väheneminen, materialismi, hektisyys, ja liika tietotulva josta johtuen aivot sairastuvat (on sille joku oikea termikin)… Ja sitten se, että aina on sairaita yksilöitä ollut. Ennen ei vaan yksi ihminen saanut kivillä ja keihäillä niin monta hengiltä. Erittäin surullista ja ahdistavaa. Voin kertoa ,etten ole lukenut otsikoita enempää Kauhajoen kuin tästäkään jutusta. Minun ei tarvi.

  8. avatar Lyyti sanoo:

    On totta että jossain on menyt vikaan kun luokkakoot kouluissa vain kasvaa. MUTTA myös nykypäivän vanhemmat saavat katsoa itseään peiliin. Lapsille ei löydy aikaa ja rahaa syydetään nuorille (ns. viikkoraha n. 20-40€), että ne olisivat tyytyväisiä. Ei ole montaakaan vuotta aikaa, kun vanhemmille ei haistateltu v*****, saati opettajille. Varmasti tuli kotona korville ja viikkorahat meni sivusuun jos näin teit. Mutta kun kysellään kenen lapset tätä tekee ei kovin moni myönnä ,että meidän lapsi olisi yksi näistä. Ne on aina ne naapurin kakarat. Ei siis ole lapsen vika jos vanhemmat antavat ohjaimien olla löysällä ja eivät katso totuutta silmiin. Päättäjienkin pitäisi satsata nuoriin tai tulevaisuudessa nuoret kävälevät kaupungilla kännykän sijaan ase taskussa kaupungilla. Turha sanoa ettei rahaa ole jos sitä löytyy jopa niinkin tyhmiin kun moottoritien kattamisiin tai vastaaviin juttuihin.

  9. avatar iisakki sanoo:

    Marja-Liisalle:

    Kyllä minäkin tiedän, mitä laman lapset ovat. Olen tietääkseni itsekin sellainen. Luokkakoot olivat kevyesti yli kolmenkymmenen, kirjat käytettyjä, ei kuraattoreita, ei kouluavustajia, ei terveydenhoitajia – kuten ei vanhemmillakaan ikäluokilla. Tuliko meistä ”köyhyydessä” eläneistä mielettömiä koulusurmaajia?

    Ei. Kyse on selkeästi ilmiöstä, joka ei ole yhteydessä esimerkiksi ryhmäkökoihin, vaan ns. zeitgeistiin. Enkä nyt sano, etteikö ryhmäkoot pitäisi olla pienempiä. Vaan että tämäntyyppisissä mielenjärkkymisissä on kyse jostain ihan muusta. Niistä etäisistä asioista. Materialismista, itsekkyydestä yms. seikoista, joita Hannu kävi läpi.

    Koulusurmamuoti on lähtöisin Amerikasta. Siellä ei ollut 90-luvulla lamaa. Surmat ovat levinneet ennen Suomea myös maihin, joissa luokkakokoja ei ole leikattu. Kuinka suuret luokkakoot olivat Winnendenissä? Oliko kuraattoreita?

    Koulussa oli panostettu erityisesti koulukiusaamisen estämiseen. Kyse oli erittäin vauraasta alueesta yhdessä maailman rikkaimmista maista. Kuraattoreita riitti. Tässä ei nyt ole kyse mistään noista, vaan hieman laajemmasta kuvasta – halusit sitä tai et. Poliitikoiden vika tosin sekin, siinä olet oikeassa. Mikä ei olisi poliitikoiden vika?

  10. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Mikä ei olisi politiikkojen vika?
    Heitit pahan..
    Päädyin pohdinnoissani eiliseen kansanäänestykseen
    Yli viiskyt prossaa kansasta haluaa tirkistellä Timo T. A. Mikkosen perhe-elämää mieluummin kuin omaansa..
    Se ei ole politiikkojen vika

  11. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Tätä asiaa jo vuosia mietittyäni ja sen kanssa arjessa painittuani, en voi käsittää miksi ei nähdä ryhmäkokojen ja lasten aggressiivisuuden kasvun välistä yhteyttä. Ei tarvitse panostaa kalliisiin tukitoimiin läheskään niin paljon, jos pienillä lapsilla on jo päiväkodissa turvallinen aikuinen jolla on aikaa, pieni ryhmä jota aikuisen on helppo ohjata ja kasvattaa toisten kunnoittamiseen ja jos peruskoulussa jatkuu sama tahti ainakin alaluokat. Sitten ryhmiä voi jo kohtuudella kasvattaakin, kun sosiaaliset taidot on opittu ja itsetunto on vahva. Ta-daa, säästyy miljoonia. Ja ehkä ihmishenkiäkin.

    Miten tämä voi olla niin vaikea asia ymmärtää?

  12. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Iisakille lyhyesti.
    Kun”heitit” sanan zeitgeist tässä yhteydessä, niin oli pakko tutkia sanan yhtymäkohtia. Zeitgeist liittyy hegeliläisyyteen ja
    Hegeliin. Hegel on vaikeaselkoinen filosofi ja olen liian vähän lukenut filosofiaa aikanaan että ymmärtäisin häntä. Mutta nyt
    herää kysymys olisiko uushegeliläisyys vahvistumassa länsimaissa, netti on rajaton tiedonlähde. Hegel argumentoi
    kapitalistista talousteoriaa vastaan ja väitti aikansa ongelmien
    mm köyhyyden ja työttömyyden johtuvan kapitalistisen mallin objektiivisista ristiriidoista.
    Siitä olen kanssasi samaa mieltä että mitkään tavanomaiset
    taustatekijät eivät selitä näitä tekoja,kyse on ehkä tekijöiden
    itsensä muodostamasta kuvasta länsimaisesta kulttuurista?
    Jos oma elämänfilosofia on jatkuvassa ristiriidassa suhteessa
    ympäröivään maailmaan niin jaksaako elää? Ainakin viimeisin tekijä oli kertonut olleensa väsynyt. Tämä on kuitenkin vain arvailua.
    Mutta kuitenkin olen edelleen sitä mieltä että meillä pitää olla
    enemmän aikaa ja korvia nuorille ja nuorten perheille, mitä jäi
    Jokelassa tässä suhteessa puuttumaan?
    Jos koulusurmat ovat tämän ajan ilmiö niin onko maailma niin
    köyhä ettei löydy vastavoimia tälle ilmiölle?

  13. Järkyttävältä tuntuu, jos ”ajan henki” on toisten ja itsensä tappaminen. Useat näistä koulusurmaajista ovat olleet nuoria filosofin alkuja, jotka ovat päätyneet siihen, ettei elämällä ole mitään arvoa. Ihmiset ovat pahoja ja heidät joutaa tappamaan. Oma sisäinen paha olo on purkautunut ulos käsittämättömällä tavalla.

    Koulusurmien taustalta löytyy varmasti vähintään yhtä paljon syitä kuin tekijöitäkin. Hannu ja Hanna mainitsevat yhtenä syynä hengellisyyden vähenemisen. Hengellisyyttä on tietysti monenlaista, mutta kristillisyys on elämää suojeleva voima. Kristillisyyteen kuuluu ajatus oikeasta ja väärästä, siitä että ihminen on vastuussa tekemisistään – niin tässä ajassa kuin ikuisuudessa. Kristillinen ihmiskäsitys korostaa myös jokaisen luovuttamatonta ihmisarvoa. Jos tämä käsitys on hukassa, niin silloin toiselle voi tehdä mitä vaan.

    Mitä nuoremme siis tarvitsevat? Yhteiskunnan tukiverkkojen, kuraattorien, pienten luokkakokojen ja muun tärkeän lisäksi he tarvitsevat aikuisia, jotka välittävät heistä ja opettavat, miten tulee elää. Vanhempia, jotka neuvovat, mikä on oikein ja mikä väärin – ja jotka itse elävät opetuksensa mukaan.

    – Teija

Jätä kommentti

css.php