HUS, lääkäri!

Olen aina yrittänyt pitää lääkärit mahdollisimman loitolla itsestäni. En ihmisinä, mukavia tyyppejä monet, mutta ammattilaisina. Siihen on tasan kaksi syytä: Ensinnäkin se itserakas syy, että terveenä on aika paljon mukavampi olla. Oman terveyden eteen kannattaa tehdä duuniakin, eikä vaan vetää sisuksiinsa bisseä, sipsejä ja muuta kakkaa päivät pitkät, maata sohvalla ja valittaa, kuinka yhteiskunta on mätä, kun se ei pysty pitämään ihmisiä kunnossa.

Toinen syy on se, että lääkärit eivät todellakaan ole mitään ihmeidentekijöitä, vaan ihmisiä kaikkine vikoineen. Useimmat lääkärireissuistani ovatkin päättyneet vääriin diagnooseihin, pomputteluun, rahastukseen – ja vaiva on jäänyt.

Mutta eihän sitä lääkäriä voi koko ikäänsä vältellä. Silloin kun sitä tosiaan tarvitsee, mahdollisimman tasokasta hoitoa olisi syytä saada. No, se ei toteudu enää kuin harvoin nykyajan julkisessa terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon järjestäminen työelämän ulkopuolella oleville on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeäpilkku. Tosin tämä enää mikään hyvinvointiyhteiskunta ole. Ne pärjää, keillä on massia.

On kuitenkin poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. Erikoissairaanhoidossa porskutetaan vielä monilta osin. Kuten jo monet tietävätkin, pääsin itse viime vuonna tutustumaan synnytyspolin toimintaan. Kaikki sujui kuin unelma alusta loppuun. Kätilöiden ja hoitajien toiminta ja asiakaspalvelu oli suorastaan loistokkaalla tasolla. Siitä iso ja ikuinen kiitos.

Resurssipulaakaan ei lastenosastoilla ainakaan varustusten puolesta koettu. Tutustumiskierroksella ihmettelin, miksi käytävillä seisoi lukuisia muoveihin käärittyjä, käyttämättömiä keskoskaappeja. Ne eivät kuulemma mahtuneet enää minnekään muualle. Lastenklinikan kummit, Pikku-Penat sun muut järjestävät julkkistapahtumia, joissa teemuselänteiden golfmailat heiluvat sen verran taajaan, että lahjoitustuotoilla hankitut satojentuhansien arvoiset laitteet eivät mahdu enää varastoihin. Ja kun tyhjiä, huippuvarusteltuja leikkaussaleja käytetään varastona Ahvenistollakin, se kertoo jo jostakin.

Lahjoittajien ja veronmaksajien ajatukset ovat ihania, mutta resursseja olisi syytä suunnata niihin kohteisiin, joissa olisi tarvis. Keskonen ei tarvi kuin yhden toimivan kaapin, kolmella hän ei tee yhtään sen enempää.

Rahaa nimittäin sairaanhoitopiirissä osataan kuluttaa. Eikä siinä mitään, jos se menisi tehokkaasti hyvään tarkoitukseen. Ihmisten parantamiseen. On kuitenkin syytä olettaa, että läheskään aina näin ei käy.

Terveydenhuollon tuottavuuskysymyksen ratkaisu on kenties tärkein yksittäinen asia ns. hyvinvointiyhteiskuntamme jatkon kannalta. Hämeenlinnan uuden perusturvan ja terveydenhuollon tilaajapäällikön Jukka Lindbergin tekemien vertailujen mukaan omassa sairaanhoitopiirissämme on viimeisen viiden vuoden aikana lisätty lääkäreitä 25:llä, hoitohenkilökuntaa 120:llä ja siihen vielä tukihenkilökuntaa päälle. Kymmenien miljoonien eurojen resurssilisäyksillä ei ole kuitenkaan saatu aikaan yhtään hoitosuoritetta aiempaa enemmän. Myöskään hoidon laatutaso ei ole mitenkään radikaalisti kasvanut.

Eli 150:llä työntekijällä enemmän on saatu aikaan tasan sama tulos kuin viisi vuotta aiemmin. Rahat ovat vain hävinneet jonnekin, eikä käytännössä juuri mitään ole tapahtunut.

Tai no, onhan jotain kehitystä tapahtunut. Sairaanhoitopiirissä otettiin Herran Vuonna 2008 käyttöön sähköinen potilasjärjestelmä. Siihen asti tuherreltiin lyijykynillä ja kumeilla lomakkeisiin samat numerot ja arvot joka tiskillä uudestaan ja uudestaan. Mutta eihän sitä sähköistä järjestelmää ole tietenkään saatu toimimaan kunnolla. Ei liene enää nykyaikana muita tuon tason multimiljoonaorganisaatioita, joissa ei olisi otettu hyötyä irti modernista tietojenkäsittelystä?

Kunnallispoliitikkona minua kiinnostaa, mihin hittoon kaikki nuo rahat menevät, jotka me joka vuosi valtuustossa sairaanhoitopiirille syydämme. Ei meillä siihen mitään valtaa ole sopimusohjauksista huolimatta. Viime syksynäkin kylmästi vedettiin puumerkki alle 7 miljoonan shekkiin, joka tuli ylitystä normaaliin kasvun päälle. Joka oli sekin ennätyskasa miljoonia.

Eihän sitä tietenkään tavan kansalainen tule ajatelleeksi, että kaupungista pitäisi lopettaa ensimmäisenä vuonna koko kulttuuritoimi, toisena liikunta ja kolmantena tienpito, jotta voitaisiin kuitata edes kunkin vuoden normaali lisäys terveysmenoihin.

Nyt on pakko kuitenkin alkaa tinkiä jostakin, kun verotulot ovat kääntymässä miinusmerkkisiksi. Nähdäkseni tehostamista pitää uskaltautua hakemaan etupäässä Moolokin kidasta, vaikka pirun pelottavaa se onkin. Vastaanotto, jonka esimerkiksi HUS:n uusi johto on saanut kehittämistoimenpiteisiinsä, on täysin odotettu ja paljon puhuva. 

Kun itse olen lääkäreiltä yrittänyt tiedustella, että mihin rahat menevät, vastaukseksi on suurin piirtein tullut: Olet tyhmä, etkä ymmärrä, emme siis keskustele asiasta kanssasi. Nyt on kuitenkin niin, että elämme yhä jonkinlaisessa demokratiassa ja sattuneesta syystä kohta minulle on alettava vastaamaan kysymyksiini.

Tuskin pystyn sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajanakaan kääntämään valtavaa laivaa ihan äkkiä, mutta eiköhän me Lintu-Harrin kanssa yritetä saada edes jotain vastauksia… Tosin on minulla niistä jo joitakin aavistuksia. Ne eivät ole kivoja lääkäreiden ja terveydenhuollon yksityistämisinnon kannalta.

Kommentti artikkeliin “HUS, lääkäri!”
  1. avatar Kari Aavasto sanoo:

    Lääkäreille syntyy jo koulutuksessaan asenne, että he ovat ihmisen yläpuolella lähinnä jumalaa päättämässä elämästä ja kuolemasta.
    Kun tuo likijumala tekee virheen, se vaietaan kolegiaalisuuteen vedoten.
    Näistä Macguivereista tehdään sitten esimiehiä. Alaisia he eivät yleensä suostu edes olemaan, vaan siirtyvät sellaisen uhatessa äkkipikaa yksityisiksi yrittäjiksi.
    Esimiehinä he ovat edelleen niitä kaikkitietäviä, joille yhteinen päätöksenteko on kuolemanpilkkaa. Sairaanhoitopiirin päätökset ovat lääkärikunnalle lähinnä byrokraattien hössötystä, jotka voidaan yhdellä leikkausveitsellä pilkkoa tai tikeillä neuloa umpeen. Päätösten uhmaamiseen ei kuole ja yksityisellä puolella töitä riittää, jos hallinto alkaa silmille hyppiä.

    Myönteistä, että joku humanisti suostuu sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajaksi. Myönteisiä juttujahan lupasin nostaa esiin näin talviloman kunniaksi.

    Ernosto

Jätä kommentti

css.php